Miksi pitää osallistua työhön?

pitääkö talkootyöhön ns. puolipakolla osallistua. Minusta ei. Keneltäkään ei saa minusta vaatia mitään. Ylipäätään on hienoa, että joku osallistuu rukousiltoihin jne. Ne osallistuvat ylimääräiseen, kellä siihen voimia ja halua riittää. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.

varmasti sitä, että ... kirjoitti:

pitääkö talkootyöhön ns. puolipakolla osallistua. Minusta ei. Keneltäkään ei saa minusta vaatia mitään. Ylipäätään on hienoa, että joku osallistuu rukousiltoihin jne. Ne osallistuvat ylimääräiseen, kellä siihen voimia ja halua riittää. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.

Lue lisää

Joo, kyllä kaikki on vapaaehtoista.
Kaikki tekemisemme lähtee siitä, että suhde Jeesukseen on kunnossa ja sitten meille syntyy halu ja into tehdä jotain evankeliumin hyväksi.
Veikkaanpa, että se tärkein "työmuoto" eli esirukous ja rukous ylipäänsä tapahtuu "kammioissa", jonne näkee vain Herra ja nämä itsestään numeroa tekemättömät ja hiljaiset uskovat ovat seurakunnan työssä varmaankin arvokkain osa.

varmasti sitä, että ... kirjoitti:

pitääkö talkootyöhön ns. puolipakolla osallistua. Minusta ei. Keneltäkään ei saa minusta vaatia mitään. Ylipäätään on hienoa, että joku osallistuu rukousiltoihin jne. Ne osallistuvat ylimääräiseen, kellä siihen voimia ja halua riittää. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.

Lue lisää

Mihinkään ei ole pakko osallistua.
Merkillistä on kuitenkin, että erilaisiin tapahtumiin osallistutaan hyvinkin mielellään - esiintyjinä lavakarismaa uhkuen.

Kun tarvittaisiin raadolliseen "vähempiarvoiseen" työhön esim siivoukseen ja hommiin, jotka näkyvät vain, jos ne ovat tekemättä, niin halukkaita on harvoin tyrkyllä. Niitä hommia hoitavat yleensä ne fyysisesti voimattomimmat.

Rukousilloissa käyminen on hyvä asia, mutta jos nuo muut työt ovat seurakunnassa tekemättä, niin eipä taida olla ilo "hyppiä" rukousilloissakaan.

Joskus ihmetyttää sekin, että seurakunissa kyllä siunataan julkisesti ihmisiä jos jonkinlaisiin tehtäviin; aktioihin ja muihin sen kaltaisiin, mutta siivoojat, keittiöllä ahertavat ym vapaaehtoiset unohdetaan.

Ehkäpä nuo ensimmäisillä sijoilla olevat ovat jo saaneet palkkansa, mutta hiljaisilla puurtajilla on palkanmaksupäivä vasta Jumalan luona.

Rukoilijoista en sano mitään. He tekevät tärkeän tehtävänsä Herransa edessä hiljaisuudessa. Heidän panoksensa saattaa olla juuri se suurin, joka mahdollistaa kaiken muun.

Älköön kukaan kuvitelko, että kirjoitan katkeralla mielellä. Omasta puolestani en kirjoita. Olen saanut yllin kyllin kaikkea ja liikaakin. Olen kiitollinen.

Mielestäni vain olisi hyvä muistaa ja kannustaa joskus maanhiljaisiakin. Vaikka siunaamalla ja muutamalla kiitoksen sanalla.