Pekurisen puisto

"Pekurinen kieltäytyi ottamasta asetta käteen sodassakaan hänet ammuttiin.
Oli siviilipalveluksesta mitä mieltä hyvänsä, Pekurinen on maamme historiassa merkittävä (joskaan ei valtavan suuri) hahmo, jonka muistaminen pienen puiston nimessä on ihan paikallaan. "

Sotatilantessa on aivan oikein, että kieltäytyjät ammutaan, jotta ei vastaavanlainen leviäisi.
Kohta varmaan pystytetään käpykaartilaisten nimikkopatsas.

http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=Arndt Pekurinen

Sellainen mies tai miehenkuvatus!

Olikohan Pekurisella jotain erivapauksia niiden liki 100 000 viime sodissa kaatuneen suhteen?
Ei nekään varmaan halunneet kuolla! Suotta tuollaisen ampuivat, olisivat pistäneet saunamajuriksi töpinään. Pelkäsivät varmaankin, että "tauti tarttuu"...

Näistä ei enää tarttunut:

http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3?snimi=*&synt_pv=*&synt_kk=*&synt_vv=*&kuol_a_p=23&kuol_a_k=07&kuol_a_v=1944&kuol_l_p=23&kuol_l_k=07&kuol_l_v=1944&enimi=*&joukkoos=*&kuolinpaikka=*&kunta=%&sort=sy&i=60


67,68,69 ja neljättä ET löydä MIL.FI tietokannasta, joka näemmä on vajaa teloitettujen osalta!

Teloituksethan suoritettiin Tarkin kirjan, Taistelu Viipurista 20.6.1944 IBSN 951-20-4983-x, julkaistu vuonna1996, päiväkäskykopion mukaan jo 23.7.1944 klo 5.14 ja kirjassahan on siis KOPIO tuosta päiväkäskystä, joten lähde lienee riittävän autenttinen.
Kirjan sivulla 214 on päiväkäsky nro 33 ja siinä on kaikki neljä 23.7.1944 klo 5.14 teloitettua
nimeltä mainiten ja 2 on JR13:sta ja 2 JR61:n sotilaita, oikein "sotamiehiä"...


http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000012889941#22000000012889941



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000008342097#22000000008342097

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000010949416#22000000010949416


Samaan aiheeseen liittyen:

Lammilaisviljelijä kävi läpi kaikki maan sankarihautausmaat

http://www.latvatalo.net/sankarilinkit.htm


Lammilaisviljelijä kävi läpi kaikki maan sankarihautausmaat

http://www.kaupunkiuutiset.com/artikkelit/arkisto/0129tarmo.html



TARMO METSÄLÄ KOKOSI VAINAJISTA EPÄOIKEUDENMUKAISUUDEN LISTAN


HÄMÄLÄISET sotilaat keräsivät sankarihaudoille ristejä muiden maakuntien miehiä enemmän.


Juhani Karvonen

Lammilaisen maanviljelijä Tarmo Metsälän 30 vuoden suururakka paljastaa hämmästyttävän tosiasian: Häme menetti miehistään enemmän kuin muut maakunnat. Sen sijaan kuolema näyttää kiertäneen Pohjanmaata.

Metsälä on kiertänyt kaikki Suomen yli 600 sankarihautausmaata, laskenut niiden vainajat sekä verrannut näitä kotikuntien kirkonkirjoihin ja sota-arkiston tietoihin. Sen jälkeen hän on suhteuttanut kuolleiden luvun kunnan vuoden 31.12. 1939 miespuoliseen väestöön vauvasta vaariin.

Prosentuaalisesti eniten menettäneiden 12 kunnan joukossa on kuusi hämäläispitäjää.

Hämeenlinnasta kaatui 240 miestä

Listan kärjessä on Längelmäki, jonka miehistä kaatui 9,82 prosenttia.

Listan viimeisenä on Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkokunta Bergö 1,04 prosentilla. Keskimääräinen kaatumisprosentti on 4,7.

Pohjanmaan suuret pitäjät jäävät alle keskimäärän ja ja ruotsinkielissä pitäjissä kaatumisprosentti on yleisesti kahden prosentin vaiheilla.

- Minä kutsun tätä epäoikeudenmukaisuuden listaksi. Ei kai kahdeksan prosentin ero ole voinut olla vaikuttamatta kehitykseen eri puolilla maata.

- Kun ajatellaan, että pahiten kärsineissä pitäjissä sotaan lähteneistä keskimäärin yksi kolmesta kaatui ja kaksi haavoittui, pidän ihmeenä, jos esimerkiksi Längelmäellä on yhtää ehjää kaveria, sanoo Metsälä.

Hämeenlinnassa kaatumisprosentti oli 4,19. Kaatuneita on 240, millä luvulla Hämeenlinna sijoittuu Metsälän listassa sijalle 375. Sen sijaan Vanaja jää sijalle 451 kaatumisprosentilla 3,46. Hämeenlinnan ympäristökunnista eniten kärsi Hattula, jossa prosentti on 6,59 ja sijaluku 81.

Hämäläispitäjiä sota löi lujasti

- Hämeenlinnassa oli melko paljon tykistöä, jossa kaatumisluvut jäivät pienemmiksi. Kaupungeissa oli jonkin verran sellaista miespuolista väestöä, jotka oli vapautettu rintamalta esimerkiksi tietyn ammatin perusteella., sanoo Metsälä.

Kaatumisprosenttien valossa sadan pahiten kärsineen pitäjän joukossa on 25 hämäläispitäjää. Karjalaisia ja savolaisia pitäjiä on 15, lappilaisia, keskisuomalaisia ja varsinaissuomalaisia 10. Etelä-Pohjanmaan kunnista vain Peräseinäjoen, Soinin ja Töysän kaatumisprosentit ovat hämäläistasoa.

- Näistä kunnista olevat miehet taistelivat hämäläisyksiköissä, Metsälä löytää syyksi.

Hämäläiset vastaiskuissa

Tiettyjen komentajien alaisena miehet näyttävät kaatuneen helpommin kuin muiden.

- Hämäläisiä osastoja heitettiin aika usein vastaiskuihin. Sodanylijohto näytti suosineen tiettyjä komentajia juuri vastaiskujen tekijöinä. Hämäläisiä komensivat muu muassa Ruben Lagus, Aaro Pajari, Aarne Blick, Paavo Talvela ja Kustaa Tapola. Metsälä toki myöntää että aselajilla ja rintamalohkolla oli merkityksensä kuolleisuudessa.

- Mutta aselaji ei selitä kaikkea. Esimerkiksi Syvärillä oli sekä hämäläistä että pohjalaista jalkaväkeä.

Tappiot saattoivat vaihdella huomattavasti jopa saman divisioonan sisällä. Esimerkiksi viidennen divisioonan hämäläiset pataljoonissa kuoltiin selvästi herkemmin kuin pohjalaisissa pataljoonissa.

- Hämäläinen mies oli nöyrä ja velvollisuudentuntoinen, mikä teki hänestä sankarivainajan. Hämäläinen saattoi nurista, olla yksitotinen ja vaikea käsiteltävä, mutta meni aina kun käskettiin.

Sota oli Metsälän lukujen valossa alistamisen mestarinäyte. Likaisen työn teki monesti vieras porukka.

Pyhä tunnelma kosketti nuorukaista

Metsälä aloitti suururakkansa vuonna 1960, kun hän 15-vuotiaana otti osaa koulujen SM-hiihtoihin Rovaniemellä.

- Oli kuiva pakkasilma ja sankarihaudoilla oli jotenkin pyhä tunnelma. Silloin päätin, että kierrän kaikki hautausmaat lävitse.

Jyväskylään ja Kuopioon saakka mies kävi kaikki hautausmaat päiväseltään. Matkat oli tehtävä kesäisin samaan aikaan, kun 25 hehtaaria perunaa kasvoi. Metsälän kodissa sodasta ei puhuttu. Sota oli vaiennettu siellä kuoliaaksi

- Äidin ensimmäinen mies ja isän kaksi veljeä kaatui ja kaksi haavoittui.

- Minusta sota oli loistava voitto. On kahdeksas ihme, että Suomi säilytti itsenäisyytensä, sanoo Metsälä.