Jatkosodan aikana teloitettu aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen mukaan nimetty puisto vihittiin käyttöön perjantaina Helsingissä. Arndt Pekurisen puisto sijaitsee Pasilassa Rauhanaseman vieressä.
Vielä kun saadaan Otto-Ville Kuusiselle myös oma puisto Helsinkiin. Ihan yhtä hyviä ovat hänenkin ansionsa.
Vielä kun saadaan Otto-Ville Kuusiselle myös oma puisto Helsinkiin. Ihan yhtä hyviä ovat hänenkin ansionsa.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Täytyykin kunnioittaa Pekurisen muistoa ja käydä tuolla Pekurisen puistossa seuraavan kerran kun satun käymään Helsingissä. Arndt Pekurinen on yksi suurimpia suomalaisia sankareita ja hän tuon todellakin tuon puiston ansainnut. Vasemmistolaisena rauhanaatteen kannattajana olenkin arvostanut aina Pekurista ja muita aseistakieltäytyjiä enemmän kun yhtäkään suomalaista sotilasta.
Poliitikoista olen myös arvostanut aina Otto Wille Kuusista enemmän kun Mannerheimia, Risto Rytiä ja muita suomalaisia sotasyyllisiä. Ei mikään huono idea, jos Otto Wille Kuusiselle saataisiin myös oma puisto Helsinkiin.
Kyllä tuohon puistoon menneet rahat olisi voinut käyttää jäljellä olevien veteraanien tukemiseen.Minun mielestäni ei Pekurisen kaltaiset ihmiset ansaitsisi edes hautakiveä.
Pekurisen vankka vakaumus oli kunnioitettavaa, mutta en kyllä ymmärrä mitä ihmeen kunnioittamista Kuusisessa muka olisi? Voisitko mainita Kuusisen "ansioita", kiitos. Terijoen hallitus ei mielestäni nyt suorastaan ole CV -kamaa.
Ja sä ansaitsisit turpaasi.
Pekurisen puistossa voisi nopeasti kusaista, jos satun kävelemään läpi.
Missä se Pekurisen puisto on? Että sais käydä kusella.
>Missä se Pekurisen puisto on? Että sais käydä kusella.
Missä sä asut, niin voisin käydä vetämässä tortillat sun postiluukustasi?
Pekurisen ja Kuusisen mainitseminen samassa yhteydessä ei lopultakaan liene aivan perusteltua. Pekurinen oli sentään tiukka periaatteen mies, joka oli valmis kuolemaan oman vakaumuksensa ja ihanteidensa puolesta. Sellaista pitää aina arvostaa, vaikkei omat ihanteet ja ideologia aina aivan samoissa urissa kulkisikaan. Eikä Pekurinen myöskään ollut -jos nyt ei aivan patriootti -mikään isänmaata pettävä vastaruntaryssä, vaan kannatti Suomen itsenäisyyttä siinä missä muutkin. Hänen tiukka aseistakieltäytyminen lienee ollut ennen muuta henkilökohtainen valinta vaila kollektiivisia vaatimuksia.
Mitä Kuusiseen tulee, niin kyseessä oli suomalaisia selkään puukottava kommunistipaska ja Stalinin perseveitsi, joka yritti pettää oman kansansa liittoutumalla vihollisen kanssa. Kiistämättä ihmissivilisaation suurin rikos, josta jokaisessa kulttuurissa, jokaisena historian aikana on rangaistu itsestään selvällä kuolemalla. Otto-Ville ja hänen huoranpenikkatyttärensä olisi joutanut roikkumaan pianonkielestä senaatintorille.
ei se ole automaattisesti suurin rikos liittoutua vihollisen kanssa synnýinmaataan vastaan. Esim. jos saksalainen 40-luvulla auttoi länsiliittoutuneita sodassa natsi-Saksaa vastaan se oli sankariteko, ei rikos.
Jos joskus olisi sellainen tilanne että Suomessa olisi julma diktatuurihallinto ja Ruotsi lähettäisi maahan sotajoukkoja demokratian palauttamiseksi, avustaisin epäröimättä ruotsalaisia.
OW Kuusinen ei tähän oikeutettuun auttamiskategoriaan kuulu.
Ei se todellakaan ole mikään suurin rikos liittoutua vihollisen kanssa kotimaataan vastaan. Mielestäni ne saksalaiset olivat sota-aikana sankareita, jotka toimivat länsiliittoutuneiden hyväksi omaa kotimaataan ja sen diktatuurihallitusta vastaan. Sama asia oli myös Irakissa, jossa osa kansalaisista päätti toimia jenkkien hyväksi Saddamin diktatuurihallintoa vastaan.
Itse en ainakaan toimisi missään tilanteessa oman kotimaani hyväksi, sillä suomen yleinen asevelvollisuusjärjestelmä ja aseistakieltäytyjien vihaaminen ovat syynä siihen, miksi en viitsisi tätä valtiota puolustaa.
Otto Wille Kuusinen sentään teki parhaansa suomalaisten kommunistien auttamiseksi, jotka olivat erittäin vainottuja suojeluskuntalaisten fasistisuomessa.
Mutta vihollisen auttamisen oikeutus/vääryys on lähes aina asia, joka määritellään jälkikäteen.
Toki on tilanteita, joissa nimenomaan oman maan vihollisen avustaminen on isänmaallista; paras esimerkki nyt vaikka Saddamin Irak. Mutta puhuin ensimmäisessä viestissä nyt lähinnä Suomen tilanteesta. Ja mitä vertaukseen Natsi-Saksaan tulee, niin saksalaisten kansallinen olemassaolo ja itsenäisyys ei ollut vuonna -39 mitenkään uhattuna, joten tässä tilanne eroaa suuresti suomalaisten vastaavasta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Andrey_Vlasov
Neuvostoliittolainen kenraali, joka loikkasi Saksan puolelle ja johti "Venäjän vapautusarmeijaa" (http://en.wikipedia.org/wiki/Russian_Liberation_Army ), joka soti Saksan riveissä Neuvostoliittoa vastaan
No nyt tiedän minne mennä jos Pasilassa iskee hätä. Noin yleensä olisi hyvä jos yleisiä käymälöitä rakennettaisiin enemmän.
Pekurinen oli luikuri. Maa oli sodassa ja tarvitsi kaikki saatavat sotilaat ja hän kieltäytyi auttamasta maansa sotaponnisteluja. Jos Suomessa olisi sotien aikana ollut enemmän arndt pekurisia, voi olla, että NL olisi vallannut Suomen ja tuhonnut suomalaiset (DF:n ja RP:n unelma).
http://www.kareliaforum.net/forum/Forum3/HTML/000375.html
Sinusta piti unohtaa kaikki moraalinen tappamisen ja pakottamisen vääryys. Sitten vain uskoutua kaikin tavoin isänmaalle. No mielipiteensä kullakin, onneksi teidänlaisianne ei Euroopassa paljoa ole.
Annettu Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000
Laki
rikoslain 2 luvun 14 a §:n ja 45 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 19 päivänä joulukuuta 1889 annetun rikoslain (39/1889) 45 luku, sellaisena kuin se on laissa 321/1983, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, ja
lisätään 2 luvun 14 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 578/1995, uusi 2 momentti seuraavasti:
--------------------------------------------------
Sota-ajan rikokset
20 §
Sotilasrikos sota-aikana
Jos 1 §:n 1 momentissa tai 2 momentin 1 kohdassa tai 9 §:ssä tarkoitettu rikos tapahtuu sota-aikana, rikoksentekijä on tuomittava kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Jos 5, 10, 11, 14 tai 15 §:ssä tarkoitettu rikos tapahtuu sota-aikana, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
Jos 6 tai 12 §:ssä tarkoitettu rikos tapahtuu sota-aikana, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen enintään kuudeksi vuodeksi.
21 §
Taisteluvelvollisuuden rikkominen
Sotilas, joka
1) rikkomalla hänelle taistelutoimessa kuuluvan erityisen velvollisuuden,
2) jättämällä sellaisen velvollisuuden täyttämättä tai
3) muulla näihin rinnastettavalla tavalla
vaarantaa taistelutoimen suorittamisen, on tuomittava, jollei teosta ole muualla säädetty ankarampaa rangaistusta, taisteluvelvollisuuden rikkomisesta vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
Taisteluvelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan myös sotilas, joka sota-aikana tarkoituksenaan karttaa palvelusta tai välttää osallistumasta erityiseen taistelutoimeen tekee 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun rikoksen.
22 §
Sotakarkuruus
Sotilas, joka sota-aikana karkaa vihollisen puolelle tai ilman pakottavaa syytä antautuu viholliselle, on tuomittava, jollei hän samalla tee törkeää maanpetosta tai sitä yritä, sotakarkuruudesta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
23 §
Vaarallinen sotilasrikos
Jos 20 §:n 2 tai 3 momentissa tai 21 §:ssä tarkoitettu rikos on omiaan aiheuttamaan erityisen vakavaa vaaraa joukolle tai sen toiminnalle taikka vaarantamaan erityisen tärkeän kohteen, rikoksentekijä on tuomittava vaarallisesta sotilasrikoksesta vankeuteen vähintään yhdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
24 §
Salahanke vaarallisen sotilasrikoksen tekemiseksi
Jos sotilaat sopivat keskenään 23 §:ssä tarkoitetun vaarallisen sotilasrikoksen tekemisestä, on kukin rikoksentekijä tuomittava salahankkeesta vaarallisen sotilasrikoksen tekemiseksi, alkuunpanija ja johtaja vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi sekä muu osallinen kurinpitorangaistukseen tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
25 §
Sotavankeudesta pakeneminen
Sotavanki, joka pakenee tai sitä yrittää, on tuomittava sotavankeudesta pakenemisesta kurinpitorangaistukseen.
26 §
Sotavangin pakenemisen edistäminen
Sotavanki, joka edistää toisen sotavangin pakenemista, on tuomittava sotavangin pakenemisen edistämisestä kurinpitorangaistukseen.
Soveltamisala
27 §
Sotilaat
Sotilaalla tarkoitetaan tässä luvussa:
1) puolustusvoimien sotilasvirassa palvelevaa sekä sitä, joka on nimitetty puolustusvoimien virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään;
2) aseellisena tai aseettomana asevelvollisuuttaan suorittavaa ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettua palvelusta suorittavaa; sekä
3) puolustusvoimissa sotilasvirkaan koulutettavaa oppilasta.
Sotilaita koskevia säännöksiä sovelletaan lisäksi rajavartiolaitoksessa sotilastehtävissä palveleviin sekä Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetussa laissa (514/1984) tarkoitetussa palveluksessa oleviin niin kuin siitä laissa erikseen säädetään.
28 §
Sota-aika
Sota-ajalla tarkoitetaan tässä luvussa aikaa, jona puolustustilalaissa (1083/1991) tarkoitettu puolustustila on voimassa. Tämän luvun sota-aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan ainoastaan alueella, jolla puolustustila on puolustustilalain 3 §:n mukaan saatettu voimaan.
Sota-aikana ovat tämän luvun säännösten alaisia sotilaiden lisäksi:
1) puolustusvoimien muissa kuin 27 §:ssä tarkoitetuissa viroissa palvelevat ja ne puolustusvoimissa määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamiehiksi nimitetyt, jotka on määrätty muihin kuin sotilastehtäviin;
2) puolustusvoimien sotilaallisesti järjestetyissä joukoissa ja laitoksissa sitoumuksen ja muun kuin satunnaisen tai lyhytaikaisen työsuhteen perusteella palvelevat;
3) sotilasjohdon alaisiksi määrätyissä julkisissa laitoksissa sekä liikenne- ja tiedotuslaitoksissa palvelevat; sekä
4) yleisestä työvelvollisuudesta säädetyssä järjestyksessä puolustusvoimissa ja sotilasjohdon alaisissa, sotilaallisesti järjestetyissä joukoissa ja laitoksissa palvelemaan määrätyt.
Tämän luvun säännösten alaisia ovat sota-aikana lisäksi 2 momentissa mainittuja tehtäviä vastaavissa tehtävissä muualla kuin puolustusvoimissa palvelevat niin kuin siitä laissa erikseen säädetään.
29 §
Soveltamisrajoitukset
Edellä 27 ja 28 §:ssä tarkoitetut henkilöt ovat siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään sotilasrangaistussäännösten alaisia sen ajan, jonka näissä säännöksissä tarkoitettu palvelus tai olosuhde kestää.
Asetuksella voidaan säätää, milloin se tämän luvun alaisen henkilön virka-asemaan tai tehtävien laatuun nähden katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, ettei sotilasrangaistussäännöksiä tai asetuksessa mainittavaa osaa niistä ole häneen sovellettava.
Sotavanki on tämän luvun sotilaita koskevien säännösten alainen ottaen huomioon, mitä 25 ja 26 §:ssä säädetään sekä Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa määrätään.
Sotavankia, joka on päässyt pakenemaan omiin joukkoihinsa tai puolueettomaan maahan, mutta joutuu uudestaan vangiksi, ei saa enää tuomita rangaistukseen aikaisemmin tekemästään 25 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta.
Rikoksesta, johon sotavanki on paon tai pakoyrityksen aikana syyllistynyt ainoastaan pakonsa helpottamiseksi ja joka ei sisällä henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa, on hänet tuomittava ainoastaan kurinpitorangaistukseen.
--------------------------------------------------------------------------------
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
HE 17/1999
LaVM 5/2000
EV 44/2000
Naantalissa 16 päivänä kesäkuuta 2000
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Oikeusministeri
Johannes Koskinen
Nyt tiedän missä käyttää koiraa tarpeillaan.
Olishan nuo puisoon hassatut rahat voinut paremminkin käyttää. Varsinkin kun nyt kyseessä ei ole kenenkään historiallisesti merkittävän henkilön nimeä kantava puisto.
Otto-Ville kuusisen mukaan voitaisiin nimetä kaatopaikka tai lieteallas, vaikka molemmat ovatkin hyödyllisempiä kuin mitä kyseinen kaveri oli.