Jacke Söderman tyrmää "kuprun" Polemiikki-lehdessä!

Timo Ristimäki

Lordia ja Suomi - Tsekki -ottelua odoteltaessa on hyvä sivistää itseään kunnallisen kansanvallan kysymyksitä - Jacob södermanin oivalla opastuksella!!!

"Söderman harmittelee avoimuuden puutetta kuntauudistuksessa

(Julkaistu: 20.05.2006 klo 10:04 / Helsingin Sanomat )

Euroopan unionin entinen oikeusasiamies Jacob Söderman moittii kunta- ja palvelurakenneuudistusta salamyhkäisyydestä.

Söderman sanoo tuoreessa Polemiikki-lehden haastattelussa, että kansalaiset eivät tiedä mitä hokema rakenneuudistuksesta oikeastaan pitää sisällään.

Södermanin mielestä uudistukseen liittyvän tiedon pimittämiseen ovat syyllistyneet erityisesti poliittiset valtiosihteerit, jotka ovat johtaneet valmistelutyötä. Se on perinteisesti pidetty salaisena, joten asiapitoista kansalaiskeskustelua on ollut hankala käydä. Asia viedään nyt nopeasti eduskuntaan, jolloin aikakaan ei riitä keskusteluun, pohtii Söderman.

Oikeusmiehenä hän muistuttaa, että kunnallinen itsenäisyys ja kansanvalta ovat olleet erittäin tärkeitä Suomen itsenäisyysprosessissa. Sitä ei voida uudistaa niin, että juuret katkaistaan.

"Ei käy, että joku valtiosihteeri piirtää tietokoneella kuntarajat".

STT"

Lähdelinkki: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Söderman harmittelee avoimuuden puutetta kuntauudistuksessa/1135219967664

************************

Söderman: Pomot pyörittävät kuntia
- Olen asunut suurimman osan elämästäni Helsingissä, eikä täällä ole kuntalaisilla käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa. Virastot ja virkamiehet ratkaisevat asiat. Valtuusto on etäinen kuin YK:n yleiskokous, Söderman vertaa.

EU:n entinen oikeusasiamies Jacob Söderman on huolissaan kunnallisen demokratian vähentymisestä. Södermanin haastattelu on tuoreessa Polemiikki - lehdessä.

Lähdelinkki: http://www.kaks.fi/

************************

"Haastattelu - Avoimuus unohtui kuntauudistuksesta

Uudistuksia sammutetuin lyhdyin
Kukaan ei kerro kansalaisille mihin kunta- ja palvelurakenneuudistuksella lopulta pyritään, ihmettelee Jacob Söderman. Hän moittii tiedon pimittämisestä poliittisia valtiosihteereitä.

Euroopan entisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin mielestä kuntauudistushanke on epäkonkreettinen. On vain väitteitä ja periaatteita. Häntä harmittaa kansalaisten puolesta. Kukaan ei tarkoin määrittele, mistä uudistuksessa on kyse ja mitä sillä halutaan saavuttaa.

Ennen oli toisin. Söderman oli mukana, kun kuntauudistuksia tehtiin 1960- ja -70-luvuilla. Silloin komiteat antoivat mietintönsä ja niissä kerrottiin yksityiskohtaisesti, miten uudistukset vaikuttavat ja mitä niillä halutaan saavuttaa. Komiteat muodostuivat kunnallisalan asiantuntijoista, jotka paneutuivat miettimään asioita.

- Nyt tämä sanahirviö kunta- ja palvelurakenneuudistus on julistuksenomainen. Kaikki vain hokevat rakenneuudistuksesta, mutta kansalaiset eivät tiedä mitä se merkitsee. Kansalta halutaan avoin valtakirja. Monet kannattavat asiaa, koska uudistuksia ylipäätään pitää kannattaa. Toivottavasti tähän sekavuuteen tulee pian selvyys, että kansalaiset voisivat keskustella uudistuksesta faktojen pohjalta, Söderman sanoo.

Uudistusta perustellaan vanhusten määrän lisääntymisellä, mutta kukaan ei kerro, miten kunnallista vanhustenhuoltoa on tarkoitus kohentaa, ja miten se rahoitetaan tulevaisuudessa.

- Poliittiset valtiosihteerit ovat johtaneet valmistelutyötä. Se on johtanut tiettyyn salamyhkäisyyteen, koska valmistelu on perinteisesti meillä salaista. Kun asioista valmistelun aikana sovitaan puolueiden kesken, niitä ei enää perustella kovinkaan avoimesti ja yksityiskohtaisesti, vaan käytetään hyvin yleisluotoisia lauseita. Asiapitoista kansalaiskeskustelua on hankala käydä. Asia viedään myös nopeasti eduskuntaan, jolloin aikakaan ei riitä keskusteluun, Söderman sanoo.

- Poliittiset valtiosihteerit ovat tavallaan tuoneet oman salaisen huoneensa ministeriöihin, jossa valmistellaan ja tehdään tärkeitä päätöksiä, ilman että kansalaiset saavat niistä tai niiden todellista syistä tarkkaa tietoa. Avoimuuden kannalta tämä on askel taaksepäin, Söderman arvostelee.

Hänen mielestään on luontevaa järkeistää kunnallista yhteistyötä. Kuntien on luonnollista yhdistyä jos niillä on paljon yhteistyötä ja esimerkiksi yhteinen keskus, kuten kaupungeilla ja niitä ympäröivillä maalaiskunnilla. Yhteistyötä on helpompi harjoittaa samassa kunnassa. Velvoitteita kunnilla on nykyisin aiempaa enemmän.

- Kunta, joka pystyy ylläpitämään hyvän perusterveydenhuollon ja hyvän koulujärjestelmän, pärjää kyllä yksinkin, Söderman sanoo.

Pomot pyörittävät päätöksentekoa
Söderman on huolissaan kunnallisen demokratian vähentymisestä. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet, koska kunnallisia luottamustoimia, elimiä ja lautakuntia on vähennetty tuntuvasti viime vuosina.

- Olen asunut suurimman osan elämästäni Helsingissä, eikä täällä ole kuntalaisilla käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa. Virastot ja virkamiehet ratkaisevat asiat. Valtuusto on etäinen kuin YK:n yleiskokous, Söderman vertaa.

Pohjoismaisessa demokratiassa juuri kunnallisdemokratia on hänen mielestään hyvä alku demokraattiselle koulutukselle. Nuori on voinut olla lautakunnan jäsen ja edetä sitä tietä pitkin kunnallisiin vaikutuskanaviin.

Luottamustehtävät ovat suurissa kaupungeissa ajautuneet muutaman kunnallispoliitikon käsiin, jotka joutuvat uhraamaan suuren osan ajastaan niiden hoitamiseen.

- Taitaa olla sellaisen luottamushenkilön tavoite päästä pomoksi, vaikkapa kaupunginjohtajaksi. Näin on tultu pomojen yhteiskuntaan. Pomot pyörittävät koko kunnallista päätöksentekoa ja ovat aina valmiit selittämään asioita kunnan puolesta. Tarkoitus ei enää olekaan vaikuttaa kuntalaisten puolesta. Kunnallishallinnon vanha ajatus, että ihmiset omasta arjestaan vaikuttavat kunnan asioihin, ei toteudu enää, Söderman kritisoi.

Valtiosihteerit eivät saa piirtää kuntarajoja
Jacob Söderman haluaa muistuttaa, mistä kunnallinen demokratia on lähtöisin. Pohjoismaissa kunnallishallinto syntyi luonnostaan, kun talonpojat kirkonmenojen jälkeen kokoontuivat päättämään pitäjän yhteisistä asioista.

Myös työväenliike tuli mukaan 1800-luvun lopulla. Forssan julistus 1903 lähti liikkeelle siitä, miten kunnallishallinnossa voidaan asioihin vaikuttaa.

Kunnissa saatiin aikaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joka ei ollut riippuvainen veroäyristä.

- Koko Suomen itsenäisyysprosessissa kunnallinen itsenäisyys ja kansanvalta ovat olleet valtavan tärkeä. Sitä ei voida uudistaa niin että juuret katkaistaan. Ei käy, että joku valtiosihteeri piirtää tietokoneella kuntarajat.

Valtio painostaa kunnat yhteen
Lama on ollut vedenjakaja kuntien ja valtion suhteessa, missä oli aiemmin kunnioitusta puolin ja toisin. Vuodesta 1996 lähtien veroalennukset ovat raapaisseet valtion budjetista kuutisen miljardia. Kuntien verotuloistakin on leikkautunut miljardin verran. Kuntien valtionosuuksia on viime vuosina jonkin verran lisätty.

- Kyllä se on pohjimmiltaan komentotaloutta nykyään. Kuntien lainat lisääntyivät viime vuonna miltei miljardilla. Osa menee investointeihin, mutta siinä on mukana lainarahaa toimintamenoihinkin. On ilmeistä, että valtio pyrkii painostamaan kuntia yhteen yksipuolisella politiikallaan.

Hän sanoo ymmärtävänsä säästöt ja leikkaukset laman aikana, mutta tämä vaihde on jäänyt päälle.

- Sana "rakenne" on hienompi kuin "säästö", hän irvailee.

Pohjoismaisessa demokratiassa Söderman arvostaa vahvoja kuntia ja kohtuullisen vahvaa valtiota. Siihen väliin ei kannata tunkea maakuntahallintoa, eikä nykyisillä lääneilläkään ole enää merkitystä.

Maaherrana ollessaan lääninhallinto ja kunnat olivat vielä järkevässä yhteistyössä, koska lääneillä oli vaikutusvaltaa muun muassa sosiaali- ja tervey­denhuollon ja koulutuksen kysymyksissä.

Röyhkein voittaa kisan
Jacob Söderman on kirjoittanut siitä, miten sosiaalipolitiikka on nykyisin pelkkä menoerä. Sosiaalipolitiikkaan ei sijoiteta taloudellisen kasvun ja hyvinvoinnin nimissä. Julkisesta sektorista on tehty syntipukki. Kaikkien pitää olla tuottavia ja kilpailukykyisiä. Inhimilliset arvot sysätään sivuun.

- Ajan henki on sellainen kuin reality-tv:n ohjelmat osoittavat. Juonikkain, röyhkein ja epäreiluin voittaa kisan. Vahvat huolehtivat omista asioistaan, heikot porskuttavat missä porskuttavat, hän vertaa.

Hänen mielestään myös politiikassa on tapahtunut todellinen keikaus ja arvomuutos. Ennen oli luonnollista, että heikkoja autetaan ja kunnissa oli vireillä paljon hankkeita, joilla parannettiin kouluoloja tai vanhusten ja lasten elämää.

- Jos poliitikko puhuu inhimillisistä asioista, häntä haukutaan nykyään sosiaalitantaksi.

Pelkkää tehokkuuden tavoittelua ja säästöpolitiikkaa Jacob Söderman pitää lyhytnäköisenä. Yhtä lyhytnäköiseksi hän leimaa alkoholipolitiikan. Viinan radikaali hinnan alentaminen Viron EU-jäsenyyden takia oli epäinhimillistä ja näkyy hänen mielestään pian sosiaali- ja terveyspuolella ja perheissä.

- Jos hinnan alennus oli välttämätön, siinä olisi pitänyt olla mukana vahva valistuskampanja kohtuukäytöstä ja raittiudesta.

Hyvinvointiyhteiskunta on Jacob Södermanin mielestä juuri mahdollisuuksien yhteiskunta, missä jokaisella on mahdollisuus elää hyvää elämää ja vaikuttaa asioihin.

Eläkkeellä ei ole mukava olla, kuka nyt eläkkeelle pyrkisi, Jacob Söderman sanoo. Hän on itse 68-vuotias ja tehtäviä vielä riittää, vaikka viime pestinsä Euroopan oikeusasiamiehenä hän jätti vajaat kolme vuotta sitten.

Jacob Söderman on Helsingin yliopiston konsistorin jäsen ja Euroopan neuvoston "Viisaiden ryhmässä", joka miettii ihmisoikeustuomioistuimen uudistamista. Latinalaisessa Amerikassa hän käy selvittämässä avoimen yhteiskunnan toimintaperiaatteita.

- Välillä suututtaa, kun siellä opetan mitä avoimuus on ja kotimaassa avoimuudesta ollaan lipsumassa.

EU:n avoimuus lisääntynyt
EU:n oikeusasiamiehenä Jacob Söderman käsitteli valituksia, jotka tulivat kansalaisilta EU:n toiminnasta. Usein kyse oli hitaudesta, tiedon saannista tai yrittäjien sopimusriidoista. Henkilöstöasioissa kilpailuttaminen ja ikäsyrjintä kirvoittivat myös kanteluita.

- EU:n hallinto oli loppujen lopuksi yllättävän taipuisa. Jos pystyi osoittamaan hallinnolle, että he ovat väärässä ja tämä asia pitää korjata, se yleensä korjautui.

Avoimuus lisääntyi viime vuosina, kun EU-parlamenttikin ajoi avoimuuden asiaa. Hyvän hallintotavan säännöt hyväksyttiin Södermanin aikana ja hallinto myös nou­datti niitä.

Aluepolitiikan ei pitäisi hänen mielestään olla EU:ssa, vaan sen pitäisi olla kansallista. Etelä ja tietyt kasvukeskukset vahvistuvat Suomessa ja monet alueet heikkenevät. EU tukee maakunnissa omalaatuisia hankkeita. Olisi parempi jos Suomi päättäisi omasta aluepolitiikastaan.

EU:n epäsuosio johtuu Södermanin mielestä siitä, että se puuttuu pikkuasioihin.

- Kansalaisia ärsyttää, kun se puuttuu siihen, montako sutta meillä saa olla metsässä, saako Ahvenanmaalla pureskella mälliä tai montako valvojaa tarvitaan laskemaan pyöriäisiä.

Sen sijaan tietyt standardit pitää olla tuotteilla samalla markkina-alueella, mikä selittää kurkun muodon määrittelyn.

Sosiaali- ja terveyshuolto, opetus ja kulttuuri kuuluvat myös jäsenmaille, vaikka yhteistyötä tehdäänkin.

- Kerrankin Suomi on oikeassa porukassa EU:ssa. Mutta kun katsoo erilaisia mittareita, protestanttiset maat ovat saavuttaneet hyviä tuloksia eri aloilla. Meidän ei kannata alistua ja luopua kaikesta. Pitäisi olla edes hiukan Tali-Ihantala-henkeä, eikä aina olla rähmällään Brysseliin päin.

EU:n laajentuminen pitäisi pysäyttää
Jacob Södermanin mielestä nykyinen EU:n laajeneminen pitäisi pysäyttää kymmeneksi vuodeksi ja tyrkyllä olevat maat voisivat jäädä kehittymään Efta-tyyppisenä ryppäänä.

- Esimerkiksi Romania ei ole missään tapauksessa valmis ja Bulgariassa on vankka järjestäytynyt rikollisuus, mikä on ensin poistettava.

Hän vertaa tulokkaita sotienjälkeiseen Suomeen, kun oli menetetty ihmishenkiä, isoja alueita ja maksettu suuria sotakorvauksia. Siitä noustiin itse ylös ilman apua.

- Kyllä nämä maat voisivat itsekin tehdä jotain, eikä odottaa syydettäväksi suuria summia EU-varoja. Kun ne vielä kerskuvat alhaisella veroprosentilla, on väärin että me maksamme, joilla on korkeammat verot, Söderman sanoo.

Jacob Söderman
- syntynyt 1938 Helsingissä
- varatuomari, oikeustiet. lisensiaatti
- Suomen ruotsinkielisten kuntien liiton johtaja 1967-71
- kansanedustaja 1972-82
- oikeusministeri 1971
- sosiaali- ja terveysministeriö 1971-82
- sosiaali- ja terveysministeri ja pohjoismaisesta yhteistyöstä vastaava ministeri 1982
- Uudenmaan läänin maaherra 1982-89
- Eduskunnan oikeusasiamies 1989-95
- Euroopan oikeusasiamies 1995-2003
- Naimisissa, kolme lasta
- Harrastukset: hiihto, pyöräily, kirjallisuus, elokuvat

Teksti Helinä Hirvikorpi
Kuvat Arto Wiikari

Lähdelinkki: http://www.polemiikki.fi/lehdet/2006/numero-2/haastattelu-avoimuus-unohtui.aspx

****************************

PS. Kun tutustuu vaikkapa Kunnnallisalan kehittämissssäätiön muutamaankin tutkimukseen, ei tarvitse ihmetellä Jacob Södermanin ansiokkaita ajatuksia!

Lue esim. seuraavat opukset...

http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf

http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Polemia58.pdf

... niin ei tarvitse enää ihmetellä miksi kunta- ja palvelurakennuudistus ei suinkaan ole mikään "paras" vaan kutakuinkin täysi "kupru"...

7

720

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Timo Ristimäki

      Lue enemmän kunta- ja palevelurakeenuudistuksesta HS.fi:stä - - >

      http://www.hs.fi/keskustelu/message.jspa?messageID=439704

      **********************'

      " - - Mielipide ei välttämättä ole oikea, vaikka joku olisi valmis kuolemaan sen puolesta", tuumaili taannoin sarkastisesti Oscar Wilde.

      *************************

      Ajatus ja Wilde juolahti mieleeni kun silmiini sattui suomi24.fi:n keskustan politiikkaa käsitteleviltä keskustelusivuilta seuraavakin - suurkuntaintoilun tueksi esitetty - väite:

      "- - Voit vaikka tarkastella maahanmuuttajataustaisen väestön osuutta. Tai Helsinkiin keskittyneiden räätälöityjä palveluja tarvitsevien erityisryhmien osuutta, niiden joita vaikka Espoo tai Nurmijärvi ei huoli. Sitten voit vaikka verrata HUS:n perimiä maksuja asukasta kohden. Tai oopperan ylläpitokuluja.--" Noin kirjoitti suomi24.fi:ssä innoissaan ja/tai tuohduksissaan nimimerkki "kepututkija".

      Pitikinhän sitä tässä kunta- ja palvelurakenneuudistus- eli kupru-keskustelussakin jo peliin heitettämän pikkuisen rasistisiakin väitteitä, sekä maahanmuuttaja- että eliittilähtökohtaisia. Eli kummastakin päästä, jotta purisivat - tietämättömiin - paremmin? Väitteethän ovat toki hyvät, mutta epäkurantit niin tähän kuin muuhunkin muka tilastolliseen käyttöön.

      HUS:in giganttinen organisaatio tehottomuuksineen ei tuommoisilla huitaisuilla muuksi muutu, eivät myöskään "opperan ylläpitokulut". Eikä itse asiassa myöskään se, keiden kukkarosta viime kädessä kummatkin kustannetaan...

      Moisilla väitteillä eivät sen enempää Antti Moision ja Roope Uusitalon ja Kari Leinamon kuin Heikki A. Loikkasen ja Ilkka Susiluodon kuntien tehokkuudesta ja kuntaliitosten vaikutuksista tekemien tutkimusten tiedot ja tulokset muiksi muutu.

      Mainitun "Kepututkijan" ja muutaman muunkin nimimerkkiensä suojista näkemyksiään heittelevien kannattaisi käyttää tämä räntäsatainen päivä vaikkapa po. tutkimusten läpikäyntiin. Ennen seuraavia älynvälähdyksiään.

      Tästä on hyvä aloittaa:

      Moisio Antti & Roope Uusitalo (2003). Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin. Sisäasiainministeriö, Kuntaosaston julkaisu 4/2003.

      "Antti Moisio ja Roope Uusitalo tekivät vuoden 2003 syksyllä paljon julkisuutta saaneen tutkimuksen "Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin". Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 1971-1997 toteutuneet 50 kuntaliitosta. Tutkijoiden mukaan liitokset eivät vähentäneet liitoskuntien keskimääräisiä asukaskohtaisia käyttömenoja ja 1970-luvun liitoksissa näiden kuntien menot kasvoivat jopa nopeammin kuin vertailukuntien menot. Moisio ja Uusitalo arvioivat, että 1990-luvulla tapahtuneet kuntien yhdistymiset ovat ehkä pienentäneet kuntien menoja. Väitteet kuntien yhdistymisestä koituvista merkittävistä säästöistä eivät kuitenkaan saaneet empiiristä tukea myöskään 1990-luvun aineistossa", referoi tutkimusta filosofian tohtori Arto Koski, joka on sisäasiainministeriön kuntaosaston neuvotteleva virkamies.

      Tutkimus on ilmestynyt sisäasianministeriön julkaisusarjassa Kuntaosaston julkaisut 4 /2003
      (ISSN: 1237-4199, sivumäärä: 70 ;
      ISBN (pdf): 951-734-563-1;
      ISBN (nidottu): 951-734-563-1)

      Jos linkitys vain toimii, tutkimuksen pdf-versioon pääsee käsiksi tästä:

      http://www.intermin.fi/intermin/biblio.ns f/1E52DE3F3180 3A93C2256DB1004AEA47/$file/kuntienyhdisty minen.pdf

      Tai tästä: http://www.intermin.fi/julkaisu/kuntienyh distyminen

      Leinamo, Kari (2004). Kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien yhdistymisen vaikutus liitosalueiden näkökulmasta. Vaasan yliopisto, Levon-instituutin julkaisu No 111.

      "Kari Leinamo teki vuoden 2004 keväällä tutkimuksen "Kuntaliitoksen jälkeen, kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta". Kun Moisio ja Uusitalo tutkivat kuntaliitosten säästöjä eli tarkastelivat liitoksia tehokkuustavoitteen näkökulmasta, lähestyi Leinamo asiaa tasaisuustavoitteen näkökulmasta eli kuinka hyvin palvelut ja eräät muut toiminnot säilyivät liitoksen jälkeen tuon liittyvän kunnan alueella. Kari Leinamon arvio oli melko kriittinen. Tosin hän totesi, että sekä itse kuntaliitosratkaisut että niiden seuraukset näyttävät varsin yksilöllisiltä ja että kuntaliitosten monimuotoisuuden johdosta ei ole helppo esittää selvää näkemystä liitosten hyödyistä tai haitoista (Leinamo 2004: 131)."

      Tutkija Kari Leinamo: "Palveluiden paranemista ei kannata luvata"

      Kuntaliitoksen pitkäaikaisia seurauksia on mahdotonta ennustaa

      Kuntaliitoksen vaikutuksia on tutkija Kari Leinamon mukaan mahdotonta ennustaa. - Kuntalaisille ei kannata luvata ruusutarhaa, vaan pitää myöntää, että palvelut voivat jäädä ennalleen tai jopa huonontua, hän toteaa.

      Kannattaako kuntaliitos? Kyllä vai ei?

      - Rohkenisinko sanoa, että ei kannata, Vaasan yliopiston tutkija Kari Leinamo vastaa.
      - Liitoksen vaikutukset vaihtelevat paljon. Mikään yksittäinen tekijä ennusta lopullista johtopäätöstä, hän toteaa. Asukasluku, elinkeinorakenne tai taloustilanne ei ennusta kuntaliitoksen onnistumista.

      Tilastoluvuista ei löydy "kyllä tai ei" ratkaisulle vankkaa perustaa, mutta epämääräinen vetovoiman kasvattaminenkaan ei käy kannusteeksi.

      - Paras pohja on hyvä yhteistyö ja toistensa keskinäinen arvostus. Sitoutumista tarvitaan myös: vastaanottavan eli jäljellejäävän kunnan on sitouduttava kehittämään liitosaluettaan, tutkija tiivistää.

      Leinamo tutki viiden kunnan yhdistymisen vaikutuksia liitosalueiden näkökulmasta Tutkittavina olivat muun muassa väestön ja yritystoiminnan kehitys, peruspalvelujen verkoston kehitys, verotus, liikenne, kuntalaisten yhdistystoiminta, asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja mielipiteet. Vertailukohteina oli viisi samantyyppistä kuntaa, jotka olivat pysyneet itsenäisinä.

      Kauvatsalaiset tyytyväisiä Kokemäkeen

      Ehkä tyytyväisimpiä liitokseen oltiin entisessä Kauvatsan kunnassa. Parintuhannen asukkaan Kauvatsa liittyi Kokemäkeen 1969. Tyytyväisyyteen voi vaikuttaa se, että kauvatsalaisia on Kokemäen valtuustossa kuusi, vaikka alle tuhannen asukkaan luku edellyttäisi vain neljää paikkaa.

      Vertailukunnassa Kiikoisissa oli kuitenkin jonkin verran paremmat palvelut. Kirjasto-, liikunta- ja kansalaisopistopalvelut olivat Kauvatsalla niukemmat kuin hieman suuremmassa Kiikoisissa.

      Tyytyväisiä liitokseen oltiin myös Säämingissä.

      11 000 asukkaan maalaiskunta liittyi 18 000 asukkaan Savonlinnaan 1973. Savonlinna oli silloin pinta-alaltaan vain 15 neliökilometrin suuruinen. Vertailukohteena oli vuoteen 2001 asti itsenäisenä pysytellyt Mikkelin maalaiskunta.

      -- Savonlinnan kaupungin kasvu on sijoittunut Säämingin alueelle. Etäämmällä olevat kylät ovat jääneet sivuun. Mikkelin maalaiskunnassa mentaliteetti on ollut toinen: siellä on enemmän lähipalveluja ja asukkaiden näkökulmasta tasavertaisemmin kunnan eri osissa, Leinamo kertoo.

      Teiskolaisille ei irtoa rakennuslupia

      Vuonna 1972 Tampereeseen liittyneissä teiskolaisissa on sekä tyytyväisiä että kriitikoita. Palveluita on, mutta rakennusluvat on tiukassa. Tampere kohtelee Teiskoa reservialueena.

      - Jos teiskolaisilla olisi ollut uskoa tulevaisuuteen, kunta olisi pärjännyt varmasti, Kari Leinamo arvioi.

      Sekä Teiskon että kiemuraisen tien takana sijaitsevan vertailukunnan Vesilahden asukasluku on viime vuosina kääntynyt kasvuun. Kaupungin lähimaaseutu kiinnostaa. Leinamo sanoo suuntausta "paluuksi maalle".

      Viidentuhannen asukkaan Kymi liitettiin Kotkaan samaan aikaan Karhulan kera vuonna 1977.

      - Kolmen K:n yhdistäminen oli Suomen viimeinen pakkoliitos. Liitosta pidettiin asukkaiden parissa mahdollisena, mutta pakkoliitos oli väärä toimintatapa, Leinamo kertoo.

      Muuruvesi ja Juankoski riitelivät

      Ikävintä jälkeä kuntaliitos jätti Muuruveden-Juankosken tapauksessa. Kunnat yhdistyivät 1971.

      - Seuraavat 20 vuotta riideltiin siitä, mitä palveluita missäkin on. Liitossopimusta ei noudatettu lainkaan.

      Muuruvedestä, Säyneisestä ja Juankoskesta piti rakentaa aivan uusi kunta. Luontaisia yhteyksiä oli vähän.

      - Kuntaliitoksen pitää olla luonteva. Kuntaliitoksen on aina oltava parempi vaihtoehto kuin jatkaminen itsenäisenä kuntana, Leinamo toteaa.

      "Teennäisyyteen" kariutui esimerkiksi Saimaankaupungin hanke. Kuutostie ei tutkijan mielestä riitä kunnan koossapitäväksi voimaksi.

      Itsenäisellä paljon palveluvaihtoehtoja

      Palveluissa on mietittävä pitkäjänteisesti vaihtoehtoja. Itsenäisellä kunnalla on mahdollisuus hoitaa hommansa uudenlaisin tavoin ja ennakkoluulottomin ratkaisuin, jos vain rohkeutta ja kykyjä riittää.

      Esimerkiksi päivähoidossa palvelujen kirjo voi olla laajempi kuin ison kunnan reuna-alueella. Suurissa kaupungeissa käytetään helposti samaa sabluunaa niin laidoilla kuin keskustassa.

      Myös vanhusten palveluissa monet pienet kunnat käyttävät mielikuvitusta.

      - Velkualla on monitoimitalo Kummeli, jossa on muun muassa kirjasto ja vanhusten palveluasuntoja. On selvää, ettei sellaista olisi rakennettu, jos kunta ei olisi ollut itsenäinen.

      - Eri asia sitten on, jos ei kannateta monipuolisia palveluja joka kylässä. Joku voi olla sitä mieltä, että Suomessa on liian hyvät palvelut, tutkija sanoo.

      Maltillista pohdintaa

      Leinamo ei vastusta kuntaliitoksia. Kunnan isointa kysymystä pitää kuitenkin tutkia maltillisesti. "Ratkaisu on lopullinen."

      - Asia on kunnanvaltuuston ja asukkaiden päätettävissä, jos tulevaisuudenusko kerta kaikkiaan loppuu, Leinamo muistuttaa.

      Liitoskumppanin löytyminen voi olla vaikeaa, jos alueen kunnat ovat pieniä ja köyhiä. Liitosta ei saa tehdä ilman yhteistä rajaa. Tähän ongelmaan tutkijallakaan ei ole ratkaisua. Yksi mahdollisuus olisi laaja-alainen "suurkaupunki", mutta sellaista ei ole vielä millään suunnalla tosimielessä viritelty.

      PIRJO TUUSA

      Luettavaa:

      Kari Leinamo: Kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta. Vaasan yliopiston Levón-instituutti, julkaisu no 111.

      Faktalaatikko:

      Tulevat jo päätetyt liitokset 2005:

      * Parikkala (4 426 as), Saari (1 411) ja Uukuniemi (516)
      * Joensuu (52 659), Tuupovaara (2 176) ja Kiihtelysvaara (2 681)
      * Kangasala (23 453) ja Sahalahti (2 229)
      * Pöytyä (3 684) ja Karinainen (2 499)
      * Varkaus (22 761) ja Kangaslampi (1 605)
      * Ulvila (12 278) ja Kullaa (1 601)
      * Kuopio (88 250) ja Vehmersalmi (2 053)
      * Loimaan kaupunki (7 185) ja Loimaan kunta (5 909)
      * Seinäjoki (31 696) ja Peräseinäjoki (3 653)
      * Tohmajärvi (4 941) ja Värtsilä (647)

      2006: * Rovaniemen kaupunki (35 081) ja Rovaniemen maalaiskunta (21 874)

      Lähdelinkki:
      http://www.kuntalehti.fi/uploaded/templat e/asp/kl_perus tyyli.asp?version=35586&category=17

      Kuntalehden n:o 13/2004 Kari Leinamon tutkimuksen esittelyineen löytynee pdf-versiona tuosta:

      http://www.kuntalehti.fi/uploaded/ document/2004/9/8/Kun ta1304low.pdf

      [Ja itse tutkimushan on siis seuraavanlainen:

      Leinamo, Kari Kuntaliitoksen jälkeen: kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta Vaasa : Vaasan yliopisto, 2004. - 145 s. : kuv.
      ISBN 952-476-050-9
      (Julkaisuja / Vaasan yliopisto, Levón-instituutti, ISSN 1457-8913 ; 111)
      KUNTALIITOKSET; VAIKUTUKSET; LIITOSALUEET; KYLÄT; KUNTALAISET; KAUVATSA; KIIKOINEN; MUURUVESI; VEHMERSALMI; TEISKO; TAMPERE; SÄÄMINKI; MIKKELIN MLK; KYMI; PYHTÄÄ)]

      Vaasan yliopisto tiedottaa 6.7.2004:

      KUNTALIITOKSILLA YKSILÖLLISET VAIKUTUKSET

      Kuntien yhdistymisen vaikutukset vaihtelevat liitosalueilla voimakkaasti ja paikkakunnan tulevaa kehitystä on vaikea arvioida etukäteen. Liitosalue voi olla vireä tai taantunut osa uutta kuntaa, mutta päätösvallan siirtymisen takia ratkaisu ei kuitenkaan vastaa itsenäisen kunnan tilannetta. Tämä selviää Vaasan yliopiston Levón-instituutissa tehdystä tutkimuksesta Kuntaliitoksen jälkeen – kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta. Tutkimuksessa
      verrattiin viiden 1960- tai 1970-luvulla toimintansa päättäneen kunnan myöhempää kehitystä samankaltaisten, mutta itsenäisyytensä säilyttäneiden kuntien vaiheisiin.

      Kuntaliitos näkyy selvimmin liitosalueen kunnallisessa palvelutarjonnassa, vaikka eri hallinnonalojen ratkaisut vaihtelevatkin paikkakunnittain. Liitosaluetta ei välttämättä kehitetä yhtä voimakkaasti, mihin itsenäinen kunta omassa toiminnassaan pyrkii. Palvelut saattavat siirtyä liitosalueelta uuden kuntayksikön keskustaajamaan tai niitä keskitetään aiempaa suurempiin yksiköihin. Palveluista voidaan joutua kamppailemaan ja erityisesti vapaa-ajan sivistys- ja harrastustoimintaan liittyvä tarjonta jää liitosalueilla itsenäistä kuntaa suppeammaksi.

      Vaikka yhdistyneessä kunnassa ei asutusta yleensä ohjata maaseutumaisille liitosalueille, on toimintansa päättäneen ja itsenäisyytensä säilyttäneen kunnan väestönkehitys melko samankaltaista. Yleiset yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat myös paikkakunnan yritystoiminnan laajuuteen kuntaliitosta selvemmin. Kuntien yhdistymisen mahdolliset hyödyt näkyvät parhaiten kaupunkeja ympäröivissä reikäleipäkunnissa, joissa hallinnollisten rajojen poistuminen voi yhtenäistää päätöksentekoa ja selkeyttää taajama-alueen kehittämistä.

      Kauaskantoinen ratkaisu

      Kuntaliitos on merkittävä päätös, jonka vaikutukset saattavat ilmetä vasta vuosikymmenten kuluttua. Ratkaisun toimivuus riippuu keskeisesti valitusta liitoskumppanista. Onnistunutta kuntaliitosta leimaa eri osapuolten keskinäinen arvostus ja yhteistyön toimivuus, kun taas epäonnistunutta yhdistymistä hallitsevat pitkäaikaiset ristiriidat ja asukkaiden katkeruus. Yksimielinen yhdistymispäätös ei kuitenkaan välttämättä takaa tasapainoista yhteiseloa, vaan menestyksellinen liitosratkaisu on aina korostetun tapauskohtainen.

      Kuntaliitoksen tai itsenäisenä hallintoyksikkönä jatkamisen tulee olla kunkin kunnan oma päätös. Kuntaliitoksen hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ja kuntalaisten mielipiteitä pitää kuunnella tasaveroisesti. Jos liitokseenpäädytään, on kunnassa varauduttava avoimesti kaikkiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin. Mahdollisen liitossopimuksen yksityiskohtiin on syytä suhtautua varauksellisesti, koska niiden noudattamista on vaikea valvoa. Yhdistymispäätöstä ei kannatakaan tehdä kevein perustein.

      Tutkimuksen toteutus

      Tutkimusalueina olivat Kokemäkeen liittynyt Kauvatsa, Juankoskeen liittynyt Muuruvesi, Tampereeseen liittynyt Teisko, Savonlinnaan liittynyt Sääminki ja Kotkaan liitetty Kymi. Vertailualueina olivat edelleen itsenäiset tai vasta äskettäin itsenäisyydestään luopuneet Kiikoisten, Vehmersalmen, Vesilahden, Mikkelin maalaiskunnan ja Pyhtään kunnat. Paikkakuntien kehitystä seurattiin liitoshetkestä nykypäivään monipuolisen arkistomateriaalin kautta. Aineistoa täydennettiin liitosalueilla tehdyillä haastatteluilla. Tutkimuksen toteutti Vaasan yliopiston Levón-instituutti ja rahoitti Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän esityksestä maa- ja metsätalousministeriö.

      Lisätietoja: tutkija Kari Leinamo (06)324 8317, 050 325 1312,
      kari.leinamo@uwasa.fi

      Lähdelinkki: http://www.uwasa.fi/tiedotus/tiedotteet0 4/heina_1.html

      **********************

      Tutkimuksen "Paljonko verorahoilla saa?" tekivät Helsingin yliopistossa professori Heikki A. Loikkanen ja erikoistutkija Ilkka Susiluoto. Tutkimuksen rahoitti Kunnallisalan kehittämissäätiö.

      - Tutkimus kattaa kuntien sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen peruspalvelutarjonnan vuosina 1994-2002. Tutkimuksessa arvioitiin kuntien voimavarojen käytön tehokkuutta tarkastelemalla peruspalvelusektoreiden nettokäyttömenoja ja suoritteina näiden palvelujen määrätietoja. Kuntia siis arvioitiin monituotekonsernin tapaan.

      - Tutkimuksessa on mukana 353 kuntaa. Alle kahdentuhannen asukkaan kunnat, Ahvenanmaa sekä kuntaliitoksen kohteena olleet kunnat rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle.

      ***************************

      Kaks tutki: Kuntien kustannustehokkuudessa selviä eroja
      [13.10.2005]

      Väestön korkea koulutustaso, suuri 35-49-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden osuus ja korkea taajama-aste parantavat kuntien kustannustehokkuutta. Vastaavasti korkea kustannustaso, syrjäinen sijainti, suuri väestömäärä sekä heikko sosioekonominen tilanne heikentävät kustannustehokkuutta. Omaan palvelutuotantoon verrattuna suuri yksityiseltä sektorilta ostettujen palvelujen osuus parantaa tehokkuutta. Tehokkuustilaston kärjessä ovat Rusko, Raisio, Toijala ja Kihniö. Heikoimmin sijoittuvat Pohjois-Suomen korkean työttömyysasteen kunnat.

      Näin todetaan tuoreessa tutkimuksessa "Paljonko verorahoilla saa?". Tutkimuksen tekivät Helsingin yliopistossa professori Heikki A. Loikkanen ja erikoistutkija Ilkka Susiluoto. Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) on rahoittanut tutkimuksen ja julkaisee sen tutkimusjulkaisujen sarjassaan (tilaukset p. 09 - 6226 570).

      Tutkimuksessa arvioitiin kuntien resurssien käytön tehokkuutta. Tutkimus kattaa kuntien peruspalvelutarjonnan 1994-2002, ja siinä ovat mukana sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen peruspalvelut. Mukana on 353 kuntaa. Alle 2000 asukkaan kunnat ja Ahvenanmaa sekä kuntaliitoksen kohteena olevat kunnat rajattiin pois.

      Tutkimus hyödyntää Tilastokeskuksen keräämiä peruspalveluiden määrätietoja. Kullekin kunnalle lasketaan vuosittaiset, koko peruspalvelutarjonnan kattavat kustannustehokkuusluvut suoritemäärien ja sektoreiden rahankäytön avulla. Tämän jälkeen kuntien välisiä tehokkuuseroja selitetään regressiomenetelmin, laajahkoa taustamuuttujien joukkoa hyväksi käyttäen.

      Miksi samalla rahamäärällä eri määrä palveluja?

      Tehokkaat kunnat tuottavat tietyllä rahamäärällä huomattavasti suuremman määrän palveluja kuin tehottomat. Parhaat kunnat yltivät koko ajanjaksolla lähes sadan prosentin tehokkuuteen ja keskimääräisen kunnan tehokkuus oli 87 prosenttia. Kahdeksan heikointa kuntaa jäi kustannustehokkuudeltaan alle 70 prosentin. Kuntien väliset erot pysyivät karkeasti ottaen ennallaan tarkasteluajanjaksolla 1994-2002.

      Kunnan väkiluvun kasvu tai väheneminen ei vaikuttanut tehokkuuteen. Myöskään kunnallispolitiikkaan liittyvillä muuttujilla, kuten äänestysaktiivisuudella tai oikeisto-keskusta-vasemmisto -jaottelun mukaisilla valtuusto-osuuksilla ei ollut vaikutusta. Valtionosuuksien runsaus aiheutti tehottomuutta ajanjakson alkuvuosina, mutta sillä ei ollut vaikutusta myöhemmin.

      Väestöltään pienten ja keskikokoisten kuntien joukossa kokoeroilla ei näytä olevan oleellista vaikutusta peruspalvelujen kustannustehokkuuteen. Sen sijaan suuria kaupunkeja kohtaa tehokkuushaitta, joka korostuu väestömäärän kasvaessa.

      Jyväskylän ja Helsingin seudut keskitason alapuolella

      Suurimmista kaupungeista Tampere, Oulu, Lahti, Kuopio ja Pori sijoittuivat vahvimpaan kolmannekseen, Helsinki, Espoo ja Vantaa niitä heikommin.

      Seutukuntatasolla Tampereen, Oulun, Porin, Kuopion ja Lahden seudut menestyivät hyvin. Sen sijaan Jyväskylän seutu jäi Helsingin seudun lisäksi kuntien keskitason alapuolelle.

      Suomen karttaa tarkastellen käy ilmi, että Oulu - Joensuu linjan pohjoispuolelle sijoittuvat kunnat jäivät yleensä heikoimpaan neljännekseen. Useimmat maan länsiosan kunnat menestyivät vertailussa hyvin.

      Liitteet (PDF):

      Kunnat tehokkuusluokittain (I-tehokkain jne.)
      Peruspalvelujen kustannustehokkuuden 20 parasta ja heikointa kuntaa
      Heikki A. Loikkasen ja Ilkka Susiluodon haastattelu Polemiikki-lehdessä 3/2005 "Tehokkuuden monta näkökulmaa"

      Lisätietoja:
      professori Heikki A. Loikkanen p. 040 5010156, p.09-191 28722
      erikoistutkija Ilkka Susiluoto p.09-169 3688
      tutkimusasiamies Veli Pelkonen (KAKS) p. 09-6226 5740

      Lähdelinkki:
      http://www.kaks.fi/tiedotteet/kaks-tutki- kuntien2.aspx

      Loikkasen ja Susiluodon tutkimuksen pdf-versio löytynee tuosta:

      http://www.polemiikki.fi/files/library/at tachments/Tutk imus50.pdf

      Ja sen liitteet tuosta:

      http://www.polemiikki.fi/files/library/at tachments/liit eet_tutkimusNro50.pdf

      Ja Polemiikki-lehdessä ilmestyneen haastattelun tuosta:

      http://www.polemiikki.fi/lehdet/2005/nume ro-3/tehokkuud en-monta-nakokulmaa.aspx

      *************************

      Kunta- ja palvelurakenneuudistuskeskustelun taso nousisi huomattavasti, jos siihen osallistuvat - kuntaministeri Mannista (kesk.), projektipäällikkö Jukka Peltomäkeä (sd.) ynnä Vanhasta, Heinäluomaa ja Kataista myöten - vaivautuisivat tutustumaan olemassaolevaan kokemusperäiseen tutkimustietoon.

      Sen jälkeen kaivattaisiinkin kaikilta heiltä vain hitunen älyllistä rehellisyyttä, jotta uudistuksen perusteluiksi esitettyihin väitteisiin voitaisiin suhtautua vakavasti.

      Nythän niihin ei voi suhtautua kuin - ns. Joroisten mallin hengessä - haudanvakavasti... "

      tai täältä suomi24.fi:stä...

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011468833

      • Timo Ristimäki

        Lukekaa kaikki, sillä minä olen viisaampi kuin kukaan muu.


      • TimoTARistimäki
        Timo Ristimäki kirjoitti:

        Lukekaa kaikki, sillä minä olen viisaampi kuin kukaan muu.

        .. kun sosialidemokraatti, niin kansanedustajana ja ministerinä kuin maaherranakin toiminut ent. sekä Suomen eduskunnan että EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman - puolueensa johdosta ja näitten kapi(ai)sten saittien asevelisosialisteista ja muista porvareista poiketen - on rohjennut jo pitkään ja rohkenee edelleenkin "toisinajatella" väenvängällä tämän vaalikauden aikana sisäänajaettavasta kunta- ja palvelurakennuudistuksesta - kunnallisen kansanvallan ja kunnollisten kunnallisten palvelujen kannalta siis "kuprusta"!

        Niinkään hieno homma ei taas ole se, että aamun kolmas "Timo Ristimäki" on toisin kuin avauskirjoitukseksi Jacob Södermanin Polemiikki-lehdessä esittämät arviota ja sitä toisessa kirjoituksessa muutamin kuntasektorilta jo olevin tutkimustiedoin täydentänyt "Timo Ristimäki" joku aivan muu kuin "Timo Ristimäki".

        Näitähän - toisen nimellä ja nimissä koko älyllisen kapasiteettinsa tyhjentäviä "hörhöjä" - esiintyi joskus 2003-2004 niin jippiissä kuin Länsiväylässä ja myös täällä suomi24.fi:ssä ihan maan vaivaksi asti.

        Senpä vuoksi näin sen verran vaivaa eli sisäänkirjoittautumisen odottamista, että lähetän tämän oikaisun ihan oikealla nikilläni:

        Siis tuo seuraava kirjoitus, siis tuossa edellä - ...

        "- - Hieno homma
        Kirjoittanut: Timo Ristimäki 20.5.2006 klo 12.41

        Lukekaa kaikki, sillä minä olen viisaampi kuin kukaan muu. - -"

        ... on jonkun ilkivaltaisen - ehkä jonkun "kepututkijan" tai "?????"-nimimerkillisen kirjoittajan kaltaisen hemmon tosi henkevää tuotosta: kun omaa sanottavaa ei ole juuri mistään eikä kaiketi kapasiteettia edes ottaa mistään asioista mitään selvää, parin rivin päästö silloin tällöin saattaa antaa jo kunnon kicksit & kliimaksit...

        Vaan "kepututkijan" kaltaisten maailmaa - tai ainakin Ameriikkaa ja amerikkalaisia yhtiöitä nähneitten ja kokeneitten - väijystä kirjoittelevien - nimimerkkihemmojen soisin toki kirjoittavan mielensä tyhjäksi ihan oikeista asioista - ja ihan oikeilla nimillään.

        Sanottavaansa voisi kirjoittaa julki silloin vaikka tuossa "ihmisoikeuskeskustelussa" - - >

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016523303

        http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016546227

        PS. Ja seuraavan älynväläyksensä tarpeisiin meikäläisenä esiintyneelle - todella mielestään kekseliäälle - nimimerkille "Timo Ristimäki"
        suosittelen tutustumista kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsittelevään tutkimustietoon vaikka Etelä-Suomen Sanomien netlarin kautta...

        http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=236377&sana=Timo Ristimäki


    • Polemiikki
      • TimoTARistimäki

        " - - Söderman on huolissaan kunnallisen demokratian vähentymisestä. Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet, koska kunnallisia luottamustoimia, elimiä ja lautakuntia on vähennetty tuntuvasti viime vuosina.

        - Olen asunut suurimman osan elämästäni Helsingissä, eikä täällä ole kuntalaisilla käytännössä mahdollisuutta vaikuttaa. Virastot ja virkamiehet ratkaisevat asiat. Valtuusto on etäinen kuin YK:n yleiskokous, Söderman vertaa.

        Pohjoismaisessa demokratiassa juuri kunnallisdemokratia on hänen mielestään hyvä alku demokraattiselle koulutukselle. Nuori on voinut olla lautakunnan jäsen ja edetä sitä tietä pitkin kunnallisiin vaikutuskanaviin.

        Luottamustehtävät ovat suurissa kaupungeissa ajautuneet muutaman kunnallispoliitikon käsiin, jotka joutuvat uhraamaan suuren osan ajastaan niiden hoitamiseen.

        - Taitaa olla sellaisen luottamushenkilön tavoite päästä pomoksi, vaikkapa kaupunginjohtajaksi. Näin on tultu pomojen yhteiskuntaan. Pomot pyörittävät koko kunnallista päätöksentekoa ja ovat aina valmiit selittämään asioita kunnan puolesta. Tarkoitus ei enää olekaan vaikuttaa kuntalaisten puolesta. Kunnallishallinnon vanha ajatus, että ihmiset omasta arjestaan vaikuttavat kunnan asioihin, ei toteudu enää, Söderman kritisoi. - -"

        Tuo on ote sanasta sanaan Jacke Södermanin Polemiikki-lehden haastattelussa esittämistä ajatuksista.

        Jo vuoden 2004 ja uudestaan vuoden 2005 syksyllä Jacke antoi haastattelun myös Turun Sanomille; niissä hän kritisoi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ohessa myös taannoista lääninuudistusta.

        Itse kirjoittelin lokauussa 2005 Etelä-Suomen Sanomien netlariin mm. seuravanlaisen arvion:

        "Suurkuntaintoilijoiden perustelut ontuvat pahemman kerran!

        Tutkimattomat ovat herrojen tiet! Vanhasen - Heinäluoman hallituksen "lopputyötä" eli kunta- ja palvelurakenneuudistusta "kuprua" on poliittinen ja taloudellinen valta- ymv. kaveri- ja mediaeliitti ajamassa nyt valtakunnallisella roadshow'lla ja sen mahdollistamalla tajunnantäytöllä kuin käärmettä pyssyyn.

        Keskeinen argumentti kuntakooon ripeäksi kasvattamiseksi tällä hillopurkkiin hukkuneella joutilasluokalla on kuntien menojen kurissa pitäminen olosuhteissa, joissa yhteiskuntamme väestörakenne on suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä kehittymässä entistäkin vanhusvaltaisemmaksi ja siten entistä enemmän palveluja tarvitsevaisemmaksi.

        Taannoin Kuntalehdessä "rehelliseksi" tekeytynyttä valtiosihteeri Raimo Sailasta lukuunottamatta koko valtakööri jaksaa antaa ymmärtää myös palvelutarpeiden paremman tyydyttämisen olevan tekeillä olevan kuntauudistuksen yhtenä tausta-ajatuksena tilanteessa, jossa kolmen vaihtoehtoisen mallin valekaapuun kätketyn hankkeen pyrkimyksenä on yksinkertaisesti ja rajusti vain supistaa kuntien lukumäärää.

        Päädytään tarjolle pannuista muka "vaihtoehtoisista" malleista toteuttamaan mikä tai minkälainen variaatio avoimin tai peitetymmin pakkotoimin tahansa, vääjäämättä ollaan heikentämässä kunnallista itsehallintoa, kunnallista kansanvaltaa - ja kunnallista palvelutarjontaa ja sen tasoa. Ellei näin ole tapahtuva aivan kaikkialla uusissa suurkunnissa eli niiden äveriäisemmissä ytimissä, niin ainakin niin on tapahtuva uusien suurkuntien reuna-alueilla kautta koko maan.

        "Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla", tavataan sanoa.

        Sillä miten ollakaan: vastikään julkaistun Kuntaliiton tutkimusyhtiön Efekon tekemän tutkimuksen mukaan esim. juuri "vanhuspalveluihin oltiin useimmiten tyytymättömiä juuri suurissa kaupungeissa eli Helsingissä, Espoossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa".

        "Suuruuden ekonomian" harhoissa elävien politrukkien on vaikea myöntää, että "koolla ei ole niin väliä", kun palveluita tuotetaan tehokkaasti.

        Itse kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta ja siinä tyrkylle pannuista kolmesta kupruversiosta olen todennut jo aiemmin, ettei niillä ratkaista kumpaakaan niistä ongelmista joihin väitetään pyrittävän: 1) ikääntyvä väestö tarvitsee tulevina vuosina entistä enemmän terveys- ja sosiaalitoimen palveluja ja 2) kyseiset palvelut olisi kyettävä tuottamaan koko kansan kattavasti kohtuullisin kustannuksin.

        Jos kerran yli 75-vuotiaasta väestönosasta kerran - näin kertoi kuntaministeri Manninen Hämeenlinnassa 18.10.2005 - aiheutuu seitsenkertainen määrä terveydenhoidon kustannuksia kuin ihmisistä keskimäärin, ongelma voitaneen (rahatta) ratkaista vain neljännellä eli jo Joroisten terveyskeskuksessa tunnetusti käyttöön otetulla mallilla! Ja jos sekään ei riitä, pandemia ja avoin eutanasia varmaan hoitavat loput ongelmasta niin, että Vanhasen regime voi rauhassa hassata näinkin säästyvät rahat EU:n ja NATOn laajentamiseen!

        Karjaan kaupunki ulkoisti ensimmäisenä vanhustenhuollon ja perussairaanhoidon palvelut v. 1998. Tapaus Folkhälsan osoittaa, että yksityisten tuottamat palvelut eivät tule kunnallisia palveluja halvemmiksi. Työvoimavaltaisella alalla, kuten terveyden- ja vanhustenhoito, tämä on itsestään selvää, koska palkat muodostavat suuren osan kustannuksista. Käyttökustannukset ovat korkeat ja palvelujen vaatimien rakennusten huolto vaatii hintansa niin yksityisellä sektorilla kuin kunnissakin. Karjaallakin Folkhälsan-sopimuksen myötä kaupungin tavoittelemat leikkaukset onnistuivat vain lisäämällä avohoitoa, joten saavutettuihin "säästöihin" on suhteutettava myös kuntalaisten saaman palvelutason lasku.

        Heinäluoma (sd) rahapakkoineen on nyt paljon vartijana! Kun kunnille annetaan, mitä kunnille kuuluu, (s.o. palautetaan pakkolaina ja käytetään edes osa valtion kassaan kertyneistä kolmesta miljardista eurosta valtion kunnille siirtämien palveluvelvoitteiden toteuttamiseen), paineet liki hysteeriseen suurkuntaistamiseen vähenevät olennaisesti. Valtapolitrukiston kannalta siinä tosin vähenevät entisestään myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksen perusteluiksi esittämät väitteet..."

        Lähdelinkki: http://netlari.econnection.fi/forum/forum.php?viesti=236377&sana=Timo Ristim

        PS. Joten kunta- ja palvelurakenneuudistuskeskustelua olisi syytä voida käydä - ennen nyt kiireisesti kyhättävänä olevaa puitelakiesitystä - kansalaiskeskustelua - ja projektipäällikkö ja Jukka Peltomäen (sd.) muutmaa PowerPoint -kalvoa tutkitummalta pohjalta...


    • MUUTTUNUT..

      OLIGARKIAKSI KUTEN MONET KRIITIKOT OVAT JO KAUAN SITTEN TODENNEET.
      MUTTA MIKÄ NEUVOKSI?
      EI PALJON AUTA KUN VAIN VALITELLAAN TAI TODETAAN ETTÄ NÄIN ON.
      TEKOJA - TOIMIA. MISSÄ NE VIIPYVÄT?

      • palauttaa

        kun kansa on alistunut rahan rengiksi?
        Ilmeisesti kurjuus ei ole vielä riittävän pitkällä ja eliitti voi rauhassa tehdä mitä haluaa.
        Kyse ei ole tiedon puutteesta vaan passivoitumisesta rahan vallan edessä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      264
      16953
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5458
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2581
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2058
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1762
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      996
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      952
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      880
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      880
    Aihe