Lordismi-ilmiö

Uskon todellinen luonne on teologinen.

Mutta näen uskon sisäisenä hyvänä tekona itselle ja toisille.
Miten on jos joudumme tekemään päätöksiä elämästä ja kuolemasta.
Niin sanotulle tav. ihmiselle kaikki on selkeätä mutta ei niille jotka ovat puun ja kuoren välissä.


Ihmiset joille usko on maallinen, yhdentekevä tai he eivät usko lainkaan.

Elämä korvaa uskoon käytetyn ajan.

Menemme kauppaan ostoksille, luontoon urheilemaan, luemme, seurustelemme tai katsomme televisota, DVD:tä.

Usko, uskonto on vain yksi vaihtoehto ajankäytön tarjonnassa.

Voit ostaa elämän tasoa:
Ruuasta saat ravintoa josta hyvänolon, terveyttä ja nautintoa.

Unesta saat voimaa.

Terveydenhoidosta terveyttä.

jne...

Uskosta saat abstraktia hyödykettä.

Sitä samaa samaa saa ympäristöstään muustakin puhutusta sanasta.

Muustakin musiikista.

Muiltakin auktoriteeteilta.

Uskosta voi tehdä vaikka markkinauskoa.

Kuolema tavoittaa, siksi jotkin uskovat toivon tähden.

Kuolemankin voi tavoittaa, siitä voi tehdä levollisemman.

Jotkut käyttävät narkoosia, huumaavia aineita jotkut eutanasiaa.

Puhumalla voi saada itsensä suggeroiduksi, pelkäämättömäksi.

Uskoakin voi olla monenlaista.

Uskoa voi vaikka Joulupukkiin jos kovasti uskoo.

Usko voi siirtää vuoria.


Euroviisuissa Lordi uskoo Rock&Rolliin, sama se.