julkisoikeus

Nähtiin taas yksi hallarin tai hallarin kaverin kommentti. Juttua kun lukee, niin suurin mielikuva jää, että hallari on kuin oikea juristi, joka vain osaa enemmän julkisoikeutta. On se toistaiseksi ainakin niin, että hallari on kakkosluokan tutkinto oikkariin nähden vaikka kuinka todistelisi itselleen toisin.

Asiahan on niin, että juristi voi ryhtyä mihin tahansa hallarin tehtävään, mutta toisin päin se ei enää onnistu. Miksi siis ryhtyä hallariksi jos kerran luettavaa on yhtä paljon, asia yhtä vaikeaa jne., mutta tehtäväkenttä huomattavasti suppeampi, arvostus huomattavasti alempi ja palkka selvästi pienempi. Kyseinen kirjoittaja edustaa varmaan myös sitä linjaa, jonka mukaan Suomen yliopistoista tulee ihan yhtä pätevää porukkaa, sijaitsi yo missä päin maata tahansa ja olkoon sen resurssit kuinka vajavaiset tahansa.

Selänne kirjoitti:

Nähtiin taas yksi hallarin tai hallarin kaverin kommentti. Juttua kun lukee, niin suurin mielikuva jää, että hallari on kuin oikea juristi, joka vain osaa enemmän julkisoikeutta. On se toistaiseksi ainakin niin, että hallari on kakkosluokan tutkinto oikkariin nähden vaikka kuinka todistelisi itselleen toisin.

Asiahan on niin, että juristi voi ryhtyä mihin tahansa hallarin tehtävään, mutta toisin päin se ei enää onnistu. Miksi siis ryhtyä hallariksi jos kerran luettavaa on yhtä paljon, asia yhtä vaikeaa jne., mutta tehtäväkenttä huomattavasti suppeampi, arvostus huomattavasti alempi ja palkka selvästi pienempi. Kyseinen kirjoittaja edustaa varmaan myös sitä linjaa, jonka mukaan Suomen yliopistoista tulee ihan yhtä pätevää porukkaa, sijaitsi yo missä päin maata tahansa ja olkoon sen resurssit kuinka vajavaiset tahansa.

Lue lisää

" On se toistaiseksi ainakin niin, että hallari on kakkosluokan tutkinto oikkariin nähden vaikka kuinka todistelisi itselleen toisin."
Mikä on kakkosluokan tutkinto? Osaako arvon oikkari (?) kertoa perustelujakin vielä miksi hallari on kakkosluokan tutkinto oikkariin nähden? Vai pitääkö vain luottaa sinun näkemykseesi ja puolueettomaan mielipiteeseen?

"Asiahan on niin, että juristi voi ryhtyä mihin tahansa hallarin tehtävään, mutta toisin päin se ei enää onnistu."
Jos ajatellaan että onko olemassa sellaista tehtävää lääketieteessä, mitä lääkäri ei voi tehdä, niin luulen että ei taida olla. Mutta silti koulutetaan hammaslääkäreitä ja yleensä ihmiset myös menevät hammaslääkärille, jos hampaiden terveydessä on ongelmia, vaikka se tavallinenkin lääkäri osaisi ainakin kipulääkkeet ja antibiootin määrätä, ja hätätilassa varmaan saisi kaivettua sen hampaan jotenkin poiskin.

Eli jokaisella on tietty tehtävä johon koulutetaan, tietenkin myös juristi voisi hoitaa samoja tehtäviä mitä julkisoikeuden hallari, mutta yleensä eivät hoida, koska taidot eivät tahdo riittää, kun julkisoikeuden tiedot tahtovat olla vähän niin ja näin. Toki jokunen hyvin julkisoikeutta osaava juristikin tulee silloin tällöin vastaan, mutta se että on juristi, ei kerro vielä yhtään mitään julkisoikeuden osaamisesta. Se taas että on lukenut pääaineena julkisoikeutta, kertoo.

"Miksi siis ryhtyä hallariksi jos kerran luettavaa on yhtä paljon, asia yhtä vaikeaa jne., mutta tehtäväkenttä huomattavasti suppeampi, arvostus huomattavasti alempi ja palkka selvästi pienempi."
Tai miksi juristit sitten tyrkyttäytyvät hommiin julkisoikeuden alalle, jota eivät edes välttämättä hallitse ja kun vielä liksa sekä arvostus ovat heikkoja? Ihan vihjeenä vaan tulevaa työpaikkasi valintaa silmälläpitäen, että julkisella puolella palkka tahtoo olla samaa tasoa, oli sitten koulutukseltaan hallari tai oikkari.

"Kyseinen kirjoittaja edustaa varmaan myös sitä linjaa, jonka mukaan Suomen yliopistoista tulee ihan yhtä pätevää porukkaa, sijaitsi yo missä päin maata tahansa ja olkoon sen resurssit kuinka vajavaiset tahansa."
Eiköhän se ole ala-, tiedekunta ja yliopistokohtaista. Lisäksi epäilen että sijainnista voisi päätellä mitään opetuksen tasosta, sillä jos omasta talosta ei jotain tietoa löydy, niin aina on mahdollista ottaa jokin vaikkapa lukuisista oikiksen alati tyrkyllä olevista proffista dosentiksi luennoimaan. Ai niin, eipä siitäkään ole apua, tietenkin se luentojen ja opetuksen taso taitaa sinun mielestä pudota siinä junamatkan aikana.

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

" On se toistaiseksi ainakin niin, että hallari on kakkosluokan tutkinto oikkariin nähden vaikka kuinka todistelisi itselleen toisin."
Mikä on kakkosluokan tutkinto? Osaako arvon oikkari (?) kertoa perustelujakin vielä miksi hallari on kakkosluokan tutkinto oikkariin nähden? Vai pitääkö vain luottaa sinun näkemykseesi ja puolueettomaan mielipiteeseen?

"Asiahan on niin, että juristi voi ryhtyä mihin tahansa hallarin tehtävään, mutta toisin päin se ei enää onnistu."
Jos ajatellaan että onko olemassa sellaista tehtävää lääketieteessä, mitä lääkäri ei voi tehdä, niin luulen että ei taida olla. Mutta silti koulutetaan hammaslääkäreitä ja yleensä ihmiset myös menevät hammaslääkärille, jos hampaiden terveydessä on ongelmia, vaikka se tavallinenkin lääkäri osaisi ainakin kipulääkkeet ja antibiootin määrätä, ja hätätilassa varmaan saisi kaivettua sen hampaan jotenkin poiskin.

Eli jokaisella on tietty tehtävä johon koulutetaan, tietenkin myös juristi voisi hoitaa samoja tehtäviä mitä julkisoikeuden hallari, mutta yleensä eivät hoida, koska taidot eivät tahdo riittää, kun julkisoikeuden tiedot tahtovat olla vähän niin ja näin. Toki jokunen hyvin julkisoikeutta osaava juristikin tulee silloin tällöin vastaan, mutta se että on juristi, ei kerro vielä yhtään mitään julkisoikeuden osaamisesta. Se taas että on lukenut pääaineena julkisoikeutta, kertoo.

"Miksi siis ryhtyä hallariksi jos kerran luettavaa on yhtä paljon, asia yhtä vaikeaa jne., mutta tehtäväkenttä huomattavasti suppeampi, arvostus huomattavasti alempi ja palkka selvästi pienempi."
Tai miksi juristit sitten tyrkyttäytyvät hommiin julkisoikeuden alalle, jota eivät edes välttämättä hallitse ja kun vielä liksa sekä arvostus ovat heikkoja? Ihan vihjeenä vaan tulevaa työpaikkasi valintaa silmälläpitäen, että julkisella puolella palkka tahtoo olla samaa tasoa, oli sitten koulutukseltaan hallari tai oikkari.

"Kyseinen kirjoittaja edustaa varmaan myös sitä linjaa, jonka mukaan Suomen yliopistoista tulee ihan yhtä pätevää porukkaa, sijaitsi yo missä päin maata tahansa ja olkoon sen resurssit kuinka vajavaiset tahansa."
Eiköhän se ole ala-, tiedekunta ja yliopistokohtaista. Lisäksi epäilen että sijainnista voisi päätellä mitään opetuksen tasosta, sillä jos omasta talosta ei jotain tietoa löydy, niin aina on mahdollista ottaa jokin vaikkapa lukuisista oikiksen alati tyrkyllä olevista proffista dosentiksi luennoimaan. Ai niin, eipä siitäkään ole apua, tietenkin se luentojen ja opetuksen taso taitaa sinun mielestä pudota siinä junamatkan aikana.

Lue lisää

En jaksa enää tähän aikaan päivästä alkaa erittelemään huonon quote-systeemin takia koko tekstiä, joten tyydyn lyhyempään versioon.


Kakkosluokan tutkinnoksi oikeustieteisiin nähden hallarin tutkinnon tekee monikin asia, kuten jo edellisessä viestissä mainitsin. Otetaanpa muutama, ja ole hyvä ja kumoa ne jos voit muilla kuin omilla puolueettomilla? mielipiteilläsi.

1) Edelleen juristi voi ryhtyä julkisoikeuden hommiin mutta hallarilla ei ole asiaa yksityiselle puolelle. Selkeä etu eikö?

2) Juristi on myös laaja-alaisempi asiantuntija oikeudellisella puolella ja halutessaan samaa tasoa hallinnollisella puolella. Voitko kiistää?

3)Juristin palkkaus on selkeästi parempi kuin hallintotieteilijän. Tästä ei varmasti tarvitse edes tapella? (Tämä on myös jossain mielessä ongelma, sillä julkisiin virkoihin vaihdetaan välillä hallintotieteilijöitä juristin liian kovan hinnan takia.)

4) Juristin tutkinnon yleinen arvostus on selvästi korkeammalla kuin hallarin. Tätäkään et varmaan voi kiistää?

Monia muita asioita voisi listata, mutta eiköhän se pointti jo ala selvitä, miksi kutsuin hallarin tutkintoa kakkosluokan tutkinnoksi juristiin nähden. Ja nimenomaan juristiin nähden, sillä hallarin tutkinto ei ole kuitenkaan missään nimessä tutkinto huonoimmasta tai turhimmasta päästä, ja kapulakieltä saa myös siinä tutkinnossa opetella.

Selänne kirjoitti:

En jaksa enää tähän aikaan päivästä alkaa erittelemään huonon quote-systeemin takia koko tekstiä, joten tyydyn lyhyempään versioon.


Kakkosluokan tutkinnoksi oikeustieteisiin nähden hallarin tutkinnon tekee monikin asia, kuten jo edellisessä viestissä mainitsin. Otetaanpa muutama, ja ole hyvä ja kumoa ne jos voit muilla kuin omilla puolueettomilla? mielipiteilläsi.

1) Edelleen juristi voi ryhtyä julkisoikeuden hommiin mutta hallarilla ei ole asiaa yksityiselle puolelle. Selkeä etu eikö?

2) Juristi on myös laaja-alaisempi asiantuntija oikeudellisella puolella ja halutessaan samaa tasoa hallinnollisella puolella. Voitko kiistää?

3)Juristin palkkaus on selkeästi parempi kuin hallintotieteilijän. Tästä ei varmasti tarvitse edes tapella? (Tämä on myös jossain mielessä ongelma, sillä julkisiin virkoihin vaihdetaan välillä hallintotieteilijöitä juristin liian kovan hinnan takia.)

4) Juristin tutkinnon yleinen arvostus on selvästi korkeammalla kuin hallarin. Tätäkään et varmaan voi kiistää?

Monia muita asioita voisi listata, mutta eiköhän se pointti jo ala selvitä, miksi kutsuin hallarin tutkintoa kakkosluokan tutkinnoksi juristiin nähden. Ja nimenomaan juristiin nähden, sillä hallarin tutkinto ei ole kuitenkaan missään nimessä tutkinto huonoimmasta tai turhimmasta päästä, ja kapulakieltä saa myös siinä tutkinnossa opetella.

Lue lisää

"1) Edelleen juristi voi ryhtyä julkisoikeuden hommiin mutta hallarilla ei ole asiaa yksityiselle puolelle. Selkeä etu eikö?"
Olenkos minä kiistänytkään sitä että juristin oikeudelliset opinnot ovat laajempia? Toisaalta myös hallari voi sitten sivuaineiden avulla saada varsin houkuttelevan tutkinnon muihin yksityispuolen hommiin, joihin taas juristin tutkintokaan ei anna valmiuksia, joten ei se ero nyt niin valtavan suuri ole.

"2) Juristi on myös laaja-alaisempi asiantuntija oikeudellisella puolella ja halutessaan samaa tasoa hallinnollisella puolella. Voitko kiistää?"
Kuten edellä sanoin, niin olen samaa mieltä laaja-alaisuudesta. Sen sijaan jälkimmäisen osan väitteessä esitettyihin hallintopuolen asiantuntijajuristeihin en ole kovin usein törmännyt, vaikka muutaman sellaisenkin olen tavannut. Ongelma onkin, että ero tiedoissa ja taidoissa näiden perusjuristien ja mainitsemiesi hallinnon asiantuntijajuristien välillä on valtava, ja ongelmaa kasvattaa se, että näitä viimeksimainittuja on kovin vähän.

"3)Juristin palkkaus on selkeästi parempi kuin hallintotieteilijän. Tästä ei varmasti tarvitse edes tapella?"
Yksityisellä puolella väitteesi pitää paikkansa, mutta jos jätetään nämä poliisi- ja oikeushallinnon hommat pois julkisen puolen viroista, niin ei se juristi sen enempää palkkaa saa ylitarkastajan virassa kuin hallarikaan. Edes lakimiehen titteli ei takaa parempaa palkkaa, ellei sitten satu olemaan ison viraston vastaava lakimies, mutta se on sitten muutenkin jo johtotason virka.

"4) Juristin tutkinnon yleinen arvostus on selvästi korkeammalla kuin hallarin. Tätäkään et varmaan voi kiistää?"
Jos muutetaan sana arvostus tunnettavuudeksi, niin voin olla yhtä mieltä asiasta. Tämä johtuu siitä, että harva on kuullut oppiaineesta nimeltä julkisoikeus, tai edes hallintotieteellisestä tutkinnosta puhumattakaan siitä osaisi sanoa mitä niissä opiskellaan tai mihin tehtäviin henkilöt valmistuvat. Juristit ovat paljon vanhempi tutkinto, ja heitä on valmistunut paljon enemmän, lisäksi jokainen tuntee ainakin jonkun juristin sekä tietää mitä juristi tekee. Julkisoikeuden lukijoita ei ole vieläkään kovin paljoa, ja vasta viimeisenä parina vuosikymmenenä tieto koko oppiaineesta tai tutkinnosta on tullut yleisempään tietoon.

" Ja nimenomaan juristiin nähden, sillä hallarin tutkinto ei ole kuitenkaan missään nimessä tutkinto huonoimmasta tai turhimmasta päästä,"
No ehkä tuon kohdan mielipiteestäsi voin hyväkyä, vaikka itse näen tilanteen juristin ja hallarin välillä luonnollisesti toisin kuin sinä.

Julkisoikeuden maisteri kirjoitti:

"1) Edelleen juristi voi ryhtyä julkisoikeuden hommiin mutta hallarilla ei ole asiaa yksityiselle puolelle. Selkeä etu eikö?"
Olenkos minä kiistänytkään sitä että juristin oikeudelliset opinnot ovat laajempia? Toisaalta myös hallari voi sitten sivuaineiden avulla saada varsin houkuttelevan tutkinnon muihin yksityispuolen hommiin, joihin taas juristin tutkintokaan ei anna valmiuksia, joten ei se ero nyt niin valtavan suuri ole.

"2) Juristi on myös laaja-alaisempi asiantuntija oikeudellisella puolella ja halutessaan samaa tasoa hallinnollisella puolella. Voitko kiistää?"
Kuten edellä sanoin, niin olen samaa mieltä laaja-alaisuudesta. Sen sijaan jälkimmäisen osan väitteessä esitettyihin hallintopuolen asiantuntijajuristeihin en ole kovin usein törmännyt, vaikka muutaman sellaisenkin olen tavannut. Ongelma onkin, että ero tiedoissa ja taidoissa näiden perusjuristien ja mainitsemiesi hallinnon asiantuntijajuristien välillä on valtava, ja ongelmaa kasvattaa se, että näitä viimeksimainittuja on kovin vähän.

"3)Juristin palkkaus on selkeästi parempi kuin hallintotieteilijän. Tästä ei varmasti tarvitse edes tapella?"
Yksityisellä puolella väitteesi pitää paikkansa, mutta jos jätetään nämä poliisi- ja oikeushallinnon hommat pois julkisen puolen viroista, niin ei se juristi sen enempää palkkaa saa ylitarkastajan virassa kuin hallarikaan. Edes lakimiehen titteli ei takaa parempaa palkkaa, ellei sitten satu olemaan ison viraston vastaava lakimies, mutta se on sitten muutenkin jo johtotason virka.

"4) Juristin tutkinnon yleinen arvostus on selvästi korkeammalla kuin hallarin. Tätäkään et varmaan voi kiistää?"
Jos muutetaan sana arvostus tunnettavuudeksi, niin voin olla yhtä mieltä asiasta. Tämä johtuu siitä, että harva on kuullut oppiaineesta nimeltä julkisoikeus, tai edes hallintotieteellisestä tutkinnosta puhumattakaan siitä osaisi sanoa mitä niissä opiskellaan tai mihin tehtäviin henkilöt valmistuvat. Juristit ovat paljon vanhempi tutkinto, ja heitä on valmistunut paljon enemmän, lisäksi jokainen tuntee ainakin jonkun juristin sekä tietää mitä juristi tekee. Julkisoikeuden lukijoita ei ole vieläkään kovin paljoa, ja vasta viimeisenä parina vuosikymmenenä tieto koko oppiaineesta tai tutkinnosta on tullut yleisempään tietoon.

" Ja nimenomaan juristiin nähden, sillä hallarin tutkinto ei ole kuitenkaan missään nimessä tutkinto huonoimmasta tai turhimmasta päästä,"
No ehkä tuon kohdan mielipiteestäsi voin hyväkyä, vaikka itse näen tilanteen juristin ja hallarin välillä luonnollisesti toisin kuin sinä.

Lue lisää

..vastaa. Vaikka olenkin julkisoikeuden opiskelija, kohta valmis, olen samaa mieltä tuon selänteen kanssa. Oikkarin tutkinto on joka suhteessa arvostetumpi ja parempi - ainakin tällä hetkellä.

Julkisoikeudelle tekee hallaa tutkinnon nimi: hallintotieteiden maisteri. Paljon kuvaavampi ja arvostusta lisäävämpi nimitys olisi julkisoikeuden maisteri tms. Julkisoikeuden HTM:ää luullaan joksikin teoreettiseksi hallintotieteilijäksi. Jos oikkari ei ole erikoistunut julkisoikeuteen eikä kiinnostunut siitä, pääsääntöisesti julkisoikeuden HTM osaa esmes hallintolainkäyttöasiat ja niiden ratkaisut paremmin. Sama pätee osan Rollon julkkareiden lääkintäoikeuteen erikoistumiseen.