Tehokasta energiaa

>...ei humanisti tiedä tekniikasta tai realiteeteista paskaakaan.

Se on ehkä pääasiallinen syy ydinvoiman kannatukseen ja siihen että sitä pidetään jatkuvasti esillä realistisena vaihtoehtona.

Lukion fysiikankirjasta on luettu että kun muutamasta kilosta ainetta saadaan energiaa koko kansalle niin pakko sen on olla kova juttu.

Realiteetti on kuitenkin että ydinvoimalla tuotettu sähkö on niin kallista että sitä ei ole mitään mahdollisuutta käyttää tällaisia määriä ja tällaisiin tarkoituksiin kuten sähkölämmitys tai puunjalostusteollisuuden kuumahierrelaitokset.

Polttoainetta timoteistä

IA, 23.5.2006

Nurmiheinät, esimerkiksi timotei ja ruokohelpi, soveltuvat hyvin biokaasun tuotantoon. Hehtaarilta biokaasutuotannossa hyödynnettyä nurmiheinää on laskelmien mukaan mahdollista tuottaa noin 2 000-3 000 kuutiota metaania, mikä vastaa 1-2 henkilöauton vuotuista polttoainekulutusta, kertoo tuore väitöskirja.

Annimari Lehtomäen väitöskirjan mukaan monivuotiset heinäkasvit ovat yksi tehokkaimpia vihermassan tuottajia pohjoisissa ilmasto-olosuhteissa, niiden tuotantoon tarvittava kalusto ja asiantuntemus ovat olemassa, ja ne ovat osa totuttua kulttuurimaisemaa. Lisäksi nurmiheinää on melko helppoa viljellä ja varastoida.

Nurmiheinän ja sokerijuurikkaan naattien varastointi säilörehuntekomenetelmällä varastointilisäaineiden kanssa parantaa biokaasutuottoa noin 20 prosenttia verrattuna tuoreista kasveista saatavaan biokaasutuottoon. Nurmiheinän ja sokerijuurikkaan naattien varastointi biokaasureaktorista peräisin olevan mikrobisiirroksen kanssa on tehokas varastointimenetelmä.

- Tämä voisi olla edullinen vaihtoehto näiden materiaalien varastointiin maatilakohtaisten biokaasulaitosten yhteydessä, hän toteaa.

Maatilakohtaisia biokaasulaitoksia oli Suomessa vuonna 2004 tiettävästi kuudella maatilalla, ja ne tuottivat vuoden 2004 aikana yhteensä noin 220 000 kuutiometriä biokaasua. Viime vuosina Suomessa on toteutettu muutamia sekä maatilakohtaisia että keskitettyjä biokaasulaitoksia, ja useita laitoksia on suunnitteilla. Maatilakohtaisten biokaasulaitosten edelläkävijämaa on Saksa, jossa oli vuoden 2005 lopussa noin 3 000 maatilamittakaavan biokaasulaitosta.

Biokaasun tuotanto toisi uusia mahdollisuuksia maaseudulle

Biokaasun sisältämä metaani on monipuolinen polttoaine, sillä sitä voidaan hyödyntää sekä sähkön- ja lämmöntuotannossa että ajoneuvojen ja työkoneiden polttoaineena. Näin voidaan välttää uusiutumattomien luonnonvaroihin perustuvien polttoaineiden käyttöä.

Biokaasuprosessissa tuotettu metaani on useissa elinkaarianalyyseissa todettu yhdeksi energiatehokkaimmista ja ympäristöystävällisimmistä tavoista tuottaa liikenteen biopolttoainetta. Kaasulla kulkevia ajoneuvoja on käytössä runsaasti eri puolilla maailmaa. Erityisesti Ruotsissa biokaasun liikennekäyttö on kaikkein pisimmällä.

Biokaasumetaanilla käyvien ajoneuvojen päästöt ovat alle 10 prosenttia tavanomaisten ajoneuvojen päästöistä paitsi hiilidioksidin, myös useimpien muiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten yhdisteiden osalta. Lisäksi niiden melutaso on huomattavasti bensiini- ja dieselkäyttöisiä ajoneuvoja alhaisempi.

Lehtomäen mukaan maatalouden biokaasutuotantoon liittyy useita ympäristön kannalta edullisia näkökohtia, ja lisäksi se tarjoaa myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia maaseudulle.

- Biokaasun laajamittainen tuotanto kasveista monipuolistaisi maatalouden tuotantorakennetta ja loisi uusia työpaikkoja niin maaseudulle kuin energiateollisuuteenkin, hän visioi.

FM Annimari Lehtomäen ympäristötieteen väitöskirja Biogas production from energy crops and crop residues tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa perjantaina 26. toukokuuta.



Pudasta energiaa niin kauan kuin aurinko paistaa...

Maatiloilla valtava energiavaranto



Suomessa tarvittava energia voitaisiin tuottaa kokonaan maatiloilla, ilmenee Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksella tehdystä tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan maatilojen energiaresurssit ylittäisivät Suomen energiatarpeen moninkertaisesti. Niiden käyttöönotto pudottaisi Suomen kasvihuonekaasujen päästöt murto-osaan nykyisestä.

Energiavarojen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin monien energiateknologioiden käyttöönottoa, toteavat tutkijat. Tähän taas tarvitaan tietoisia poliittisia päätöksiä.

Tutkijat Ari Lampinen ja Erja Jokinen pitävät outona, että maatilojen energiavaranto on unohdettu Suomessa. He kummastelevat myös sitä, että maatilat ovat viimeksi kuluneen sadan vuoden aikana luopuneet lähes kokonaan energiaomavaraisuudestaan.

Ainoastaan lämmön kulutuksessa maatilat hyödyntävät omia energiavarantojaan.