matala-energia talot vain 2kw:n lämmitys

noin 200m2 matalae. talo ja viimetalven max keskimääräinen lämmitysteho oli 4.7kW.

Tuossa luvussa on mukana kaikki teho, eli lämmitys, PILP:n otto ja valaistus, kiertovesipumput ja pihavalot. Eli käytännössä lämmitykseen riitti pari hiustenkuivaajaa 25 asteen pakkasella.

650m3 kirjoitti:

noin 200m2 matalae. talo ja viimetalven max keskimääräinen lämmitysteho oli 4.7kW.

Tuossa luvussa on mukana kaikki teho, eli lämmitys, PILP:n otto ja valaistus, kiertovesipumput ja pihavalot. Eli käytännössä lämmitykseen riitti pari hiustenkuivaajaa 25 asteen pakkasella.

Lue lisää

Jotain taisi mennä pieleen, jos talosi keskimääräinen lämmitysteho oli 4,7kW. Ellet asu sitten siperiassa? Talosi ei ole matalaenergia tasoa, kannattaa varmaan harrastaa lämpökuvausta ensi talvena?

650m3 kirjoitti:

noin 200m2 matalae. talo ja viimetalven max keskimääräinen lämmitysteho oli 4.7kW.

Tuossa luvussa on mukana kaikki teho, eli lämmitys, PILP:n otto ja valaistus, kiertovesipumput ja pihavalot. Eli käytännössä lämmitykseen riitti pari hiustenkuivaajaa 25 asteen pakkasella.

Lue lisää

Suomea talosi sijaitsee?

Tarkoitus olikin selvittää todellisuuden kulut ja kysyä niiltä, jotka omistaa tai muuten asiasta tietää.
Mietin vaan miten esim. vesikiertoinen lattia- lämmitys toimii tämänlaisessa talossa, ettei
talo ylilämpiä siis, jos kaikki lattiat on lämpimiä.
Onko siis turhaa edes asentaa kaikkiin latioihin
lämmitystä?

päin kirjoitti:

Suomea talosi sijaitsee?

akselilla.

eki kirjoitti:

Tarkoitus olikin selvittää todellisuuden kulut ja kysyä niiltä, jotka omistaa tai muuten asiasta tietää.
Mietin vaan miten esim. vesikiertoinen lattia- lämmitys toimii tämänlaisessa talossa, ettei
talo ylilämpiä siis, jos kaikki lattiat on lämpimiä.
Onko siis turhaa edes asentaa kaikkiin latioihin
lämmitystä?

Lue lisää

ainakin jokaiseen huoneeseen pitää jollain lämmitysvehkeellä varautua

se lämpö kun leviää aika hitaasti välipohjan ja kiinni olevien ovien läpi

mitä energiataloudellisenpi talo on niin sen enemmän pitää paneutua säädettävyyteen eikä välttämättä tyytyä yksinkertaisinpaan perusratkaisuun

siis mun mielestä

650m3 kirjoitti:

noin 200m2 matalae. talo ja viimetalven max keskimääräinen lämmitysteho oli 4.7kW.

Tuossa luvussa on mukana kaikki teho, eli lämmitys, PILP:n otto ja valaistus, kiertovesipumput ja pihavalot. Eli käytännössä lämmitykseen riitti pari hiustenkuivaajaa 25 asteen pakkasella.

Lue lisää

"Eli käytännössä lämmitykseen riitti pari hiustenkuivaajaa 25 asteen pakkasella."

Sullahan on lämmityslaitteena PILP eikä hiustenkuivaaja.

Jos PILP söi sähköä 2kW niin lämmöntarve oli ainakin muutaman kilowatin suurempi.

talostasi kirjoitti:

Jotain taisi mennä pieleen, jos talosi keskimääräinen lämmitysteho oli 4,7kW. Ellet asu sitten siperiassa? Talosi ei ole matalaenergia tasoa, kannattaa varmaan harrastaa lämpökuvausta ensi talvena?

Lue lisää

tarkoita yhden tässä tapauksessa kylmimmän (max) vuorokauden tarvittua lämmitystä. Eli alle 5KW keskimääräinen teho noin suuressa talossa on VÄHÄN.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Eli käytännössä lämmitykseen riitti pari hiustenkuivaajaa 25 asteen pakkasella."

Sullahan on lämmityslaitteena PILP eikä hiustenkuivaaja.

Jos PILP söi sähköä 2kW niin lämmöntarve oli ainakin muutaman kilowatin suurempi.

Lue lisää

että se on koko kiinteistön ottoteho, eli siinä on todellakin kaikki kulutus mukana. Jolloin lämmitysteho luonnollisesti pienee hukkalämmön osuudella, mutta se hukka lämpö on liki sama kesät talvet.

Kesällä valisimiin vaihdetaan ledit, koska valoa tavitaan vähän, eikä hukkalämpö ole tervetullutta.

raksaaja--sh kirjoitti:

ainakin jokaiseen huoneeseen pitää jollain lämmitysvehkeellä varautua

se lämpö kun leviää aika hitaasti välipohjan ja kiinni olevien ovien läpi

mitä energiataloudellisenpi talo on niin sen enemmän pitää paneutua säädettävyyteen eikä välttämättä tyytyä yksinkertaisinpaan perusratkaisuun

siis mun mielestä

Lue lisää

ehdottomasti mahdollisimman hyvää ja nopeaa säädettävyyttä. Ja jotta tuo antaa mahdollismman suuren ja hyvän hyödyn talon enrgiatalouteen on talon myös reagoitava nopeasti niihin säätöihin. Josta taas valitettavasti kääntyy ajatukset noihin kivitalojen markkinoinnissa käytettäviin vähintäänkin arveluttaviin argumentteihin "varaavuudesta". Varaava ja nopeasti säätöihin reagoiva kun eivät käy oikein yksiin. Eikä siis kivitalo itsestään selvänä, vain materiaalin perusteella ole yhtään sen energiatloudellisempi kuin muustakaan rakennusmateriaalista hyväksyttävästi tehty talo.

ratkaisu edellyttää kirjoitti:

ehdottomasti mahdollisimman hyvää ja nopeaa säädettävyyttä. Ja jotta tuo antaa mahdollismman suuren ja hyvän hyödyn talon enrgiatalouteen on talon myös reagoitava nopeasti niihin säätöihin. Josta taas valitettavasti kääntyy ajatukset noihin kivitalojen markkinoinnissa käytettäviin vähintäänkin arveluttaviin argumentteihin "varaavuudesta". Varaava ja nopeasti säätöihin reagoiva kun eivät käy oikein yksiin. Eikä siis kivitalo itsestään selvänä, vain materiaalin perusteella ole yhtään sen energiatloudellisempi kuin muustakaan rakennusmateriaalista hyväksyttävästi tehty talo.

Lue lisää

mene sullakaan kovin hyvin, kun et tajua, että ei se kivitalon seinä ole sitä huoneilmaa lämpimämpi. Se ei lämmitä yhtään tippaa sitä huonetta sen kuumemmaksi vaan pitää lämmön tasaisena sekä kylmällä että lämpimällä ilmalla.

ratkaisu edellyttää kirjoitti:

ehdottomasti mahdollisimman hyvää ja nopeaa säädettävyyttä. Ja jotta tuo antaa mahdollismman suuren ja hyvän hyödyn talon enrgiatalouteen on talon myös reagoitava nopeasti niihin säätöihin. Josta taas valitettavasti kääntyy ajatukset noihin kivitalojen markkinoinnissa käytettäviin vähintäänkin arveluttaviin argumentteihin "varaavuudesta". Varaava ja nopeasti säätöihin reagoiva kun eivät käy oikein yksiin. Eikä siis kivitalo itsestään selvänä, vain materiaalin perusteella ole yhtään sen energiatloudellisempi kuin muustakaan rakennusmateriaalista hyväksyttävästi tehty talo.

Lue lisää

"Ja jotta tuo antaa mahdollismman suuren ja hyvän hyödyn talon enrgiatalouteen on talon myös reagoitava nopeasti niihin säätöihin. Josta taas valitettavasti kääntyy ajatukset noihin kivitalojen markkinoinnissa käytettäviin vähintäänkin arveluttaviin argumentteihin "varaavuudesta". Varaava ja nopeasti säätöihin reagoiva kun eivät käy oikein yksiin."

Koeta jo hiffata että jospainava rakenne on hetkellä A oikean lämpöinen, se on sitä myös A 1 hetkellä. Eli reagointinopeus on ÄÄRETÖN.

Painavasta rakenteesta on haittaa vain jos jostain syystä haluaa heiluttaa sisäilman lämpötilaa.
Mutta jos sisäilman lämpötilaa lasketaan se on epämiellyttävää ja se useinmiten joudutaan nostamaan takaisin miellyttäväksi suuremmalla teholla eli säästöä ei saada ja samaan aikaan rakenne ei kykene varaamaan talon sisäisiä lämmönlähteitä.

Massiiviset rakenteet tuovat lämpötaloudellisuutta. Siitä on tietääkseni KAIKKI suomen tutkimuslaitokset yhtä mieltä. Vai eikö ole?

sselvennän kirjoitti:

että se on koko kiinteistön ottoteho, eli siinä on todellakin kaikki kulutus mukana. Jolloin lämmitysteho luonnollisesti pienee hukkalämmön osuudella, mutta se hukka lämpö on liki sama kesät talvet.

Kesällä valisimiin vaihdetaan ledit, koska valoa tavitaan vähän, eikä hukkalämpö ole tervetullutta.

Lue lisää

eikö edes tulisijaa lämmitetä?

jos 4.7kw ihmisten tuottama lämpö on kaikki mitä tarvitaan yli 600m3 talon pidettämiseksi 21.5 asteen lämmössä niin se on todella hurjan vähän.

raksaaja--sh kirjoitti:

eikö edes tulisijaa lämmitetä?

jos 4.7kw ihmisten tuottama lämpö on kaikki mitä tarvitaan yli 600m3 talon pidettämiseksi 21.5 asteen lämmössä niin se on todella hurjan vähän.

Lue lisää

sittenkään

Normina se kai haukkais aika lailla 10.
Meillä pitäis mennä about 8-9kw lämpöenergiaa 32 asteen pakkasessa sisälämmön ollessa 21, mökin ollessa hiukka isompi ja seinien U=21.

Joten kaipa sun lämmitysenergian tarve on ihan ok suhteessa mun laskuihin. Ei siis superpieni vaikka pieni huippukulutus onkin. 8-)

(sisälämmön ollessa viime talvena 15 riitti noin 4.5kw huipputeho)

raksaaja--sh kirjoitti:

"Ja jotta tuo antaa mahdollismman suuren ja hyvän hyödyn talon enrgiatalouteen on talon myös reagoitava nopeasti niihin säätöihin. Josta taas valitettavasti kääntyy ajatukset noihin kivitalojen markkinoinnissa käytettäviin vähintäänkin arveluttaviin argumentteihin "varaavuudesta". Varaava ja nopeasti säätöihin reagoiva kun eivät käy oikein yksiin."

Koeta jo hiffata että jospainava rakenne on hetkellä A oikean lämpöinen, se on sitä myös A 1 hetkellä. Eli reagointinopeus on ÄÄRETÖN.

Painavasta rakenteesta on haittaa vain jos jostain syystä haluaa heiluttaa sisäilman lämpötilaa.
Mutta jos sisäilman lämpötilaa lasketaan se on epämiellyttävää ja se useinmiten joudutaan nostamaan takaisin miellyttäväksi suuremmalla teholla eli säästöä ei saada ja samaan aikaan rakenne ei kykene varaamaan talon sisäisiä lämmönlähteitä.

Massiiviset rakenteet tuovat lämpötaloudellisuutta. Siitä on tietääkseni KAIKKI suomen tutkimuslaitokset yhtä mieltä. Vai eikö ole?

Lue lisää

ovat nuo tutkimukset ?

raksaaja--sh kirjoitti:

eikö edes tulisijaa lämmitetä?

jos 4.7kw ihmisten tuottama lämpö on kaikki mitä tarvitaan yli 600m3 talon pidettämiseksi 21.5 asteen lämmössä niin se on todella hurjan vähän.

Lue lisää

se on koko talon suurin virhe. ELi liian kevyt = 1350kg. Se kun lämmittään, niin keleistä riippumatta tulee ylilämmintä, eli lämpötila kohoaa 24 asteen tuntumaan muutamaksi tunniksi ja laskee sitten takaisin 22 korville. No eipä ole tullut paljoa takkaa lämmiteltyä kuitenkaan.

Kesällä yläkerta lämpenee myös turhan paljon, koska kaikki suuret ikkunat on siellä kuten takkakin ja luonnollisesti vielä lämmin ilma nousee ylös.

Alakerrassa taa on jääkaappifiilis, kun lämpötila pysyttelee tasaisen tappavasti 20-21 välillä. Eli kiertoilman laittaisin jos nyt rakentaisin.

puheenollen kirjoitti:

se on koko talon suurin virhe. ELi liian kevyt = 1350kg. Se kun lämmittään, niin keleistä riippumatta tulee ylilämmintä, eli lämpötila kohoaa 24 asteen tuntumaan muutamaksi tunniksi ja laskee sitten takaisin 22 korville. No eipä ole tullut paljoa takkaa lämmiteltyä kuitenkaan.

Kesällä yläkerta lämpenee myös turhan paljon, koska kaikki suuret ikkunat on siellä kuten takkakin ja luonnollisesti vielä lämmin ilma nousee ylös.

Alakerrassa taa on jääkaappifiilis, kun lämpötila pysyttelee tasaisen tappavasti 20-21 välillä. Eli kiertoilman laittaisin jos nyt rakentaisin.

Lue lisää

eli jos talon sisäinen massa olisi suurempi niin se sisälämpö ei pääsis ponnahtamaan niin paljoa

ainakin mitä naapurin kanssa on pelleilty niin siinä missä lammissa lämpö pomppaa yhden asteen se pomppaa gyprok sisusteisessa talossa 9 astetta.

t. raksaaja

HARD ROCK kirjoitti:

eli jos talon sisäinen massa olisi suurempi niin se sisälämpö ei pääsis ponnahtamaan niin paljoa

ainakin mitä naapurin kanssa on pelleilty niin siinä missä lammissa lämpö pomppaa yhden asteen se pomppaa gyprok sisusteisessa talossa 9 astetta.

t. raksaaja

Lue lisää

kun sen massan varautuminen vie aikaa, eikä se massa voi varautua, jos ei ole lämpötilaeroa. Takasta tulee paljon säteilylämpöä, joten sen massan siinä takassa tulisi olla suurempi, jotta lämpöä vapautuisi hitaammin.

Tämän talon yläkerros painaa yli 50 000kg, eli se on karkeasti 40X takan massa.

tehtyinä ja kenen teettämiä kirjoitti:

ovat nuo tutkimukset ?

...

auta tässä kirjoitti:

kun sen massan varautuminen vie aikaa, eikä se massa voi varautua, jos ei ole lämpötilaeroa. Takasta tulee paljon säteilylämpöä, joten sen massan siinä takassa tulisi olla suurempi, jotta lämpöä vapautuisi hitaammin.

Tämän talon yläkerros painaa yli 50 000kg, eli se on karkeasti 40X takan massa.

Lue lisää

Vanha sanonta pätee: sen minkä viinassa menettää sen ruuassa säästää:-)

Siis sen minkä lämmössä säästää, sen jäähdytyksessä menettää.

Ilmanvaihdosta vielä, kun lämpö otetaantalteen . Kesällä ilmaa vaihdetaan varmaankin ennemmän jottei talo ylikuumenisi ja talvella huippupakkasilla ilmaa vaihdetaan vähemmän ,ettei
sisäilma kuivuisi liikaa.
Näin siis meillä ainakin.

Olenko aivan väärässä: ei kukaan sitä ilmaa vaihda koko talosta 1:n kerran tunnissa -20`C pakkasella tai jos vaihtaa niin ilman kosteus on 10%= silmät kuivuu päähän.

eki kirjoitti:

Vanha sanonta pätee: sen minkä viinassa menettää sen ruuassa säästää:-)

Siis sen minkä lämmössä säästää, sen jäähdytyksessä menettää.

Ilmanvaihdosta vielä, kun lämpö otetaantalteen . Kesällä ilmaa vaihdetaan varmaankin ennemmän jottei talo ylikuumenisi ja talvella huippupakkasilla ilmaa vaihdetaan vähemmän ,ettei
sisäilma kuivuisi liikaa.
Näin siis meillä ainakin.

Olenko aivan väärässä: ei kukaan sitä ilmaa vaihda koko talosta 1:n kerran tunnissa -20`C pakkasella tai jos vaihtaa niin ilman kosteus on 10%= silmät kuivuu päähän.

Lue lisää

on erityisen aurikoinen, iha tilastollisestikin koska ollaan merituulisolun alueella ja nimen omaan sillä osalla, jossa kesällä on harvemmin pilvistä.

Minulla on vielä siinä mielessä erikoinen tilanne, että vanha ja uusitalo on samalla tontilla. Vanha on kevytrakenteinen ja uusi harkoista, joten jo rakennusaikana saattoi huomata, että painava on parempi sisäilmastoltaan.

Ilmanvaitoa käytän kuten kuvasit. Talvella vähemmän ja kesällä öisin kone huutaa.

Kosteudesta sellainen tieto, että talven minimi oli 32% mutta koko vuoden minimi on mitattu toukokuun alussa kun täällä oli ne lämpimät kelit. Silloinhan ulkona oli päivisin jopa vain 25-30% kosteus ja kun meillä on Nilanin PILPPI niin vedenlämmityksessä syntyvä viileä käytetään tuloilman kuivattamiseen, jolloin kosteus putosi kaikkien aikojen minimiin, eli 29%:iin.

auta tässä kirjoitti:

kun sen massan varautuminen vie aikaa, eikä se massa voi varautua, jos ei ole lämpötilaeroa. Takasta tulee paljon säteilylämpöä, joten sen massan siinä takassa tulisi olla suurempi, jotta lämpöä vapautuisi hitaammin.

Tämän talon yläkerros painaa yli 50 000kg, eli se on karkeasti 40X takan massa.

Lue lisää

>kun sen massan varautuminen vie aikaa,

Sillä ei ole merkitystä.

>eikä se massa voi varautua, jos ei ole lämpötilaeroa.

Käytännössä ainakin meillä näyttää siltä että kun yläkerran ilman lämpö on noussut yhden asteen niin leivinuuni ei enään saa ilmaa sen lämpimämmäksi koska kivipinnat imee niin rajusti lämpöä (eli varaa)

> Takasta tulee paljon säteilylämpöä, joten sen massan siinä takassa tulisi olla suurempi, jotta lämpöä vapautuisi hitaammin.

Yleensä jos seinässä on kiveä se nappaa sen säteilylämmön aikas hyvin. Jotkuthan väittää jopa että kamina tai kiertoilmatakka ois paras kivitaloon, eli ei tulisijan varauskykyä laisinkaan.

>Tämän talon yläkerros painaa yli 50 000kg, eli se on karkeasti 40X takan massa.

Onko koko se massa lämmöneristeen sisäpuolella?
Ja etenkin kaikki muualla kuin lattiassa.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Ja jotta tuo antaa mahdollismman suuren ja hyvän hyödyn talon enrgiatalouteen on talon myös reagoitava nopeasti niihin säätöihin. Josta taas valitettavasti kääntyy ajatukset noihin kivitalojen markkinoinnissa käytettäviin vähintäänkin arveluttaviin argumentteihin "varaavuudesta". Varaava ja nopeasti säätöihin reagoiva kun eivät käy oikein yksiin."

Koeta jo hiffata että jospainava rakenne on hetkellä A oikean lämpöinen, se on sitä myös A 1 hetkellä. Eli reagointinopeus on ÄÄRETÖN.

Painavasta rakenteesta on haittaa vain jos jostain syystä haluaa heiluttaa sisäilman lämpötilaa.
Mutta jos sisäilman lämpötilaa lasketaan se on epämiellyttävää ja se useinmiten joudutaan nostamaan takaisin miellyttäväksi suuremmalla teholla eli säästöä ei saada ja samaan aikaan rakenne ei kykene varaamaan talon sisäisiä lämmönlähteitä.

Massiiviset rakenteet tuovat lämpötaloudellisuutta. Siitä on tietääkseni KAIKKI suomen tutkimuslaitokset yhtä mieltä. Vai eikö ole?

Lue lisää

Ilmanvaihtohan on "varaavassakin" talossa oltava, imetään sitä "ilmaista" energiaa pihalle. Eipäs sittenkään imetä, vaan otetaan talteen ja sillä tehdään mitä? Lämmitetään käyttövettä koska lämmitykseen sitä ei kerran tarvita. On siis valittava laitteet jotka kykenevät hyödyntämään ja siirtämään tuon poistoilmasta talteen otetun lämmön käyttöveteen. Lämmintä käyttövettä pitäisi siis syntyä ns. "ilmaisenergialla" niin paljon että sitä voisi myydä naapureille. Kivitalossa on myös nähtävästi syytä välttää lisälämpöä tuottavia välineitä kuten takka tms. Lisäksi talossa ei saa olla ainakaan molempia .. siis takkaa ja sisäilmaa jäähdyttäviä laitteistoja, sillä silloin alkaa varaavasta talosta aiheutua aikamoisia energiakustannuksia.
Eikä edelleenkään ole faktaa että se kivitalo olisi yhtään sen energiataloudellisempi kuin vastaavat muista rakennusmateriaaleista tehdyt talot. Täällä siis jankataan tätä varaavuus/massiivisuus juttuja, eikä kuitenkaan tiedetä mitä noilla ominaisuuksilla voitaisiin "säästömielessä" oikein tehdä. oikeassa elämässä, ja todellisina kuluina mitattuna ei noita eroja oikein toteutetuissa taloissa vaan löydy.

on hyötyä energiatalouteen. kirjoitti:

Ilmanvaihtohan on "varaavassakin" talossa oltava, imetään sitä "ilmaista" energiaa pihalle. Eipäs sittenkään imetä, vaan otetaan talteen ja sillä tehdään mitä? Lämmitetään käyttövettä koska lämmitykseen sitä ei kerran tarvita. On siis valittava laitteet jotka kykenevät hyödyntämään ja siirtämään tuon poistoilmasta talteen otetun lämmön käyttöveteen. Lämmintä käyttövettä pitäisi siis syntyä ns. "ilmaisenergialla" niin paljon että sitä voisi myydä naapureille. Kivitalossa on myös nähtävästi syytä välttää lisälämpöä tuottavia välineitä kuten takka tms. Lisäksi talossa ei saa olla ainakaan molempia .. siis takkaa ja sisäilmaa jäähdyttäviä laitteistoja, sillä silloin alkaa varaavasta talosta aiheutua aikamoisia energiakustannuksia.
Eikä edelleenkään ole faktaa että se kivitalo olisi yhtään sen energiataloudellisempi kuin vastaavat muista rakennusmateriaaleista tehdyt talot. Täällä siis jankataan tätä varaavuus/massiivisuus juttuja, eikä kuitenkaan tiedetä mitä noilla ominaisuuksilla voitaisiin "säästömielessä" oikein tehdä. oikeassa elämässä, ja todellisina kuluina mitattuna ei noita eroja oikein toteutetuissa taloissa vaan löydy.

Lue lisää

Käydäänpä läpi vielä miljoonannen kerran.

>Ilmanvaihtohan on "varaavassakin" talossa oltava, imetään sitä "ilmaista" energiaa pihalle. Eipäs sittenkään imetä, vaan otetaan talteen ja sillä tehdään mitä?

Lämmitetään sisääntuleva ilma.

>Lämmitetään käyttövettä koska lämmitykseen sitä ei kerran tarvita.

Aina tarvitaan jos ulkona on sisäilmaa kylmenpää ja jos lämpövirta ulos on suurempi kuin sisäinen hukkalämpö. Ei varaavuus sitä poista. Ikiliikkujaa ei ole.

>On siis valittava laitteet jotka kykenevät hyödyntämään ja siirtämään tuon poistoilmasta talteen otetun lämmön käyttöveteen.
>Lämmintä käyttövettä pitäisi siis syntyä ns. "ilmaisenergialla" niin paljon että sitä voisi myydä naapureille.

Höpöhöpö.

>Kivitalossa on myös nähtävästi syytä välttää lisälämpöä tuottavia välineitä kuten takka tms.

Vain kuumaan aikaan eli kesällä. (niinkuin muissakin taloissa)

Muuna aikana rakenteiden varaavuus imee itseensä tuon kaiken ylimääräisen sisäisen lämmön niin ettei sisälämpö nouse niin että lämmön johtuminen eristeen läpi kasvaa. Tämä on yksi merkittävä seikka joka raskasrakenteisessa talossa tuo energiataloutta.

>Lisäksi talossa ei saa olla ainakaan molempia .. siis takkaa ja sisäilmaa jäähdyttäviä laitteistoja, sillä silloin alkaa varaavasta talosta aiheutua aikamoisia energiakustannuksia.

Höpö höpö. Vain idiootti käyttää molempia yhtä aikaa.
Lämmitystä tarvitaan vain jos sisäilma uhkaa jäähtyä, eli lämpövirta on lämmöneristeen läpi ulospäin ( IV).
Jäähdytystä tarvitaan vain jos sisäilma uhkaa ylilämmetä, eli lämpövirta on eristeen läpi sisäänpäin tai sisäinen lämpöenergian tuotto on suurempi kuin lämmöneristeen läpi menevä lämmön hukka ( IV).

Kivitalon sisällä seinämateriaalit ovat suunnilleen huoneilman lämpöiset eli jos eristeen läpi tapahtuva lämpövirta muuttuu päivän aikana, ne seinämateriaalit toimivat lämmön (ja viileyden) varaajina eli ne ottavat lämpöä vastaan tai luovuttavat sitä ennen kuin vaikutus tulee sisäilmaan asti. (karkeasti yleistettynä)

Eli jos esimerkiksi kesällä on yöllä 15 astetta ja päivällä 25 astetta niin raskas kivimassa köllöttää 19.5-20.5 asteessa. (karkeasti yleistettynä)

Yöllä ei esimerkkitilanteessa tarvitse lämmittää ja päivällä ei tarvitse jäähdyttää eli energiaa säästyy.
Mitä raskaampi on massa (ja siis lämmönvarauskyky) sitä suurempia lämmönvaihteluita ja sitä pidemmällä aikajänteellä se niitä pystyy tasaamaan.

Ymmärrätkös nyt?

>Eikä edelleenkään ole faktaa että se kivitalo olisi yhtään sen energiataloudellisempi kuin vastaavat muista rakennusmateriaaleista tehdyt talot.

Faktana riittää ihan yläasteen fysiikkaa:
Teoriassa jos talon massa olisi ääretön, se olisi aina saman lämpöinen eikä sitä koskaan tarvitsisi lämmittää. (aivan sama onko eristeitä vaiko ei)
Ja teoriassa jos talon massa olisi äärettömän pieni (0kg) seuraisi siitä se että KOKO AJAN taloa pitäisi joko lämmittää tai jäähdyttää jotta se olisi tasalämpöinen. (ellei lämmöneriste ole äärettömän paksu ja tehokas)
Eli massa on eduksi ja lämmöneriste on eduksi jos halutaan tasainen sisälämpö pienellä energiankulutuksella.

Ammattilaisethan ovat antaneet arvion että massiivisuus vaikuttaa 4-20% riippuen keneltä ammattilaiselta kysyy. RakMk:ssa taitaa olla tuo 4%, VTT sanoo että 19%, muistaakseni ja joku muu sanoo että 10%.

Amatöörinä ja jotain Fysiikasta ymmärtävänä olen heidän kanssaan yhtä mieltä siitä että jonkun verran energiaa säästyy.

raksaaja--sh kirjoitti:

Käydäänpä läpi vielä miljoonannen kerran.

>Ilmanvaihtohan on "varaavassakin" talossa oltava, imetään sitä "ilmaista" energiaa pihalle. Eipäs sittenkään imetä, vaan otetaan talteen ja sillä tehdään mitä?

Lämmitetään sisääntuleva ilma.

>Lämmitetään käyttövettä koska lämmitykseen sitä ei kerran tarvita.

Aina tarvitaan jos ulkona on sisäilmaa kylmenpää ja jos lämpövirta ulos on suurempi kuin sisäinen hukkalämpö. Ei varaavuus sitä poista. Ikiliikkujaa ei ole.

>On siis valittava laitteet jotka kykenevät hyödyntämään ja siirtämään tuon poistoilmasta talteen otetun lämmön käyttöveteen.
>Lämmintä käyttövettä pitäisi siis syntyä ns. "ilmaisenergialla" niin paljon että sitä voisi myydä naapureille.

Höpöhöpö.

>Kivitalossa on myös nähtävästi syytä välttää lisälämpöä tuottavia välineitä kuten takka tms.

Vain kuumaan aikaan eli kesällä. (niinkuin muissakin taloissa)

Muuna aikana rakenteiden varaavuus imee itseensä tuon kaiken ylimääräisen sisäisen lämmön niin ettei sisälämpö nouse niin että lämmön johtuminen eristeen läpi kasvaa. Tämä on yksi merkittävä seikka joka raskasrakenteisessa talossa tuo energiataloutta.

>Lisäksi talossa ei saa olla ainakaan molempia .. siis takkaa ja sisäilmaa jäähdyttäviä laitteistoja, sillä silloin alkaa varaavasta talosta aiheutua aikamoisia energiakustannuksia.

Höpö höpö. Vain idiootti käyttää molempia yhtä aikaa.
Lämmitystä tarvitaan vain jos sisäilma uhkaa jäähtyä, eli lämpövirta on lämmöneristeen läpi ulospäin ( IV).
Jäähdytystä tarvitaan vain jos sisäilma uhkaa ylilämmetä, eli lämpövirta on eristeen läpi sisäänpäin tai sisäinen lämpöenergian tuotto on suurempi kuin lämmöneristeen läpi menevä lämmön hukka ( IV).

Kivitalon sisällä seinämateriaalit ovat suunnilleen huoneilman lämpöiset eli jos eristeen läpi tapahtuva lämpövirta muuttuu päivän aikana, ne seinämateriaalit toimivat lämmön (ja viileyden) varaajina eli ne ottavat lämpöä vastaan tai luovuttavat sitä ennen kuin vaikutus tulee sisäilmaan asti. (karkeasti yleistettynä)

Eli jos esimerkiksi kesällä on yöllä 15 astetta ja päivällä 25 astetta niin raskas kivimassa köllöttää 19.5-20.5 asteessa. (karkeasti yleistettynä)

Yöllä ei esimerkkitilanteessa tarvitse lämmittää ja päivällä ei tarvitse jäähdyttää eli energiaa säästyy.
Mitä raskaampi on massa (ja siis lämmönvarauskyky) sitä suurempia lämmönvaihteluita ja sitä pidemmällä aikajänteellä se niitä pystyy tasaamaan.

Ymmärrätkös nyt?

>Eikä edelleenkään ole faktaa että se kivitalo olisi yhtään sen energiataloudellisempi kuin vastaavat muista rakennusmateriaaleista tehdyt talot.

Faktana riittää ihan yläasteen fysiikkaa:
Teoriassa jos talon massa olisi ääretön, se olisi aina saman lämpöinen eikä sitä koskaan tarvitsisi lämmittää. (aivan sama onko eristeitä vaiko ei)
Ja teoriassa jos talon massa olisi äärettömän pieni (0kg) seuraisi siitä se että KOKO AJAN taloa pitäisi joko lämmittää tai jäähdyttää jotta se olisi tasalämpöinen. (ellei lämmöneriste ole äärettömän paksu ja tehokas)
Eli massa on eduksi ja lämmöneriste on eduksi jos halutaan tasainen sisälämpö pienellä energiankulutuksella.

Ammattilaisethan ovat antaneet arvion että massiivisuus vaikuttaa 4-20% riippuen keneltä ammattilaiselta kysyy. RakMk:ssa taitaa olla tuo 4%, VTT sanoo että 19%, muistaakseni ja joku muu sanoo että 10%.

Amatöörinä ja jotain Fysiikasta ymmärtävänä olen heidän kanssaan yhtä mieltä siitä että jonkun verran energiaa säästyy.

Lue lisää

Eikä edes toimi tuon teorin mukaisesti - valitettavasti. Mutta ajatus on kyllä hieno, kukkarossa (paitsi rakennuskustannuksissa)eikä asumismukavuudessa eroja ei siis käytännössä ole muihin samantasoisiin, muista rakennusmateriaaleista tehtyihin taloihin.

merkitystä. kirjoitti:

Eikä edes toimi tuon teorin mukaisesti - valitettavasti. Mutta ajatus on kyllä hieno, kukkarossa (paitsi rakennuskustannuksissa)eikä asumismukavuudessa eroja ei siis käytännössä ole muihin samantasoisiin, muista rakennusmateriaaleista tehtyihin taloihin.

Lue lisää

et Ümmarra vaikka sulle asia piirretään

koeta jo tajuta kirjoitti:

et Ümmarra vaikka sulle asia piirretään

samantasoisilla laitteistoilla? Tuskin, mutta minäpä olen. Eroa ei todellakaan synny, kuin rakennuskustannuksissa. Piirrä ja toistele noita mantroja aivan vapaasti, kokemus tosi elämästä kun vaan kertoo toista.

on toteutettu eri materiaal... kirjoitti:

samantasoisilla laitteistoilla? Tuskin, mutta minäpä olen. Eroa ei todellakaan synny, kuin rakennuskustannuksissa. Piirrä ja toistele noita mantroja aivan vapaasti, kokemus tosi elämästä kun vaan kertoo toista.

Lue lisää

Anonyymianssit tarjoaa oikeat faktat. Jep.

anssi kirjoitti:

Anonyymianssit tarjoaa oikeat faktat. Jep.

300 metrin päähän tämän hetkisestä puutalosta, muutetaan parin vuoden päästä EPS-muottiharkoista tehtyyn taloon. Sitten onkin jo kokemuksia kolmesta eri materiaaliasta toteutetusta samanlaisesta talosta. Siinä riittääkin sitten purtavaa itse opiskelluille ja kaiken tietäville fanaatikoille.

Tilhen Nipa kirjoitti:

300 metrin päähän tämän hetkisestä puutalosta, muutetaan parin vuoden päästä EPS-muottiharkoista tehtyyn taloon. Sitten onkin jo kokemuksia kolmesta eri materiaaliasta toteutetusta samanlaisesta talosta. Siinä riittääkin sitten purtavaa itse opiskelluille ja kaiken tietäville fanaatikoille.

Lue lisää

Todella mielenkiintoista jos samalle pläntille tosiaan on kolme identtistä taloa tehty/tekeillä eri runkomateriaaleilla.

(FYI: Jokin 4% ero lämmityskuluissa tietenkin katoaa jos talo siirtyy 300m eikä ole täsmälleen samaan ilmansuuntaan ja samassa korkeusasemassa.)

raksaaja kirjoitti:

Todella mielenkiintoista jos samalle pläntille tosiaan on kolme identtistä taloa tehty/tekeillä eri runkomateriaaleilla.

(FYI: Jokin 4% ero lämmityskuluissa tietenkin katoaa jos talo siirtyy 300m eikä ole täsmälleen samaan ilmansuuntaan ja samassa korkeusasemassa.)

Lue lisää

suomi24 siis

raksaaja kirjoitti:

Todella mielenkiintoista jos samalle pläntille tosiaan on kolme identtistä taloa tehty/tekeillä eri runkomateriaaleilla.

(FYI: Jokin 4% ero lämmityskuluissa tietenkin katoaa jos talo siirtyy 300m eikä ole täsmälleen samaan ilmansuuntaan ja samassa korkeusasemassa.)

Lue lisää

Tästä pläntistä on lohkottu 8 tonttia. Oikeastaan tämä kokeilu lähti liikkeelle pilasta, kun pohdittiin miten löydetään mahdollisimman järkevä/taloudellinen/riskivapaa tapa gryndaukseen. Ei siis tuohon normaaliin mahdollisimman halvalla paskalle tontille äkkiä pystyyn ja eroon tyyliin. Mielenkiintoista on kyllä ollut ja aika yllätävää. Hupipalsta ja hupiveikkoja nämä asiantuntijat rakentamisen suhteen kyllä ovat.

Tilhen Nipa kirjoitti:

Tästä pläntistä on lohkottu 8 tonttia. Oikeastaan tämä kokeilu lähti liikkeelle pilasta, kun pohdittiin miten löydetään mahdollisimman järkevä/taloudellinen/riskivapaa tapa gryndaukseen. Ei siis tuohon normaaliin mahdollisimman halvalla paskalle tontille äkkiä pystyyn ja eroon tyyliin. Mielenkiintoista on kyllä ollut ja aika yllätävää. Hupipalsta ja hupiveikkoja nämä asiantuntijat rakentamisen suhteen kyllä ovat.

Lue lisää

Et silleen. Mutta vastasit kyllä tyhjentävästi.

Kiitos.

on hyötyä energiatalouteen. kirjoitti:

Ilmanvaihtohan on "varaavassakin" talossa oltava, imetään sitä "ilmaista" energiaa pihalle. Eipäs sittenkään imetä, vaan otetaan talteen ja sillä tehdään mitä? Lämmitetään käyttövettä koska lämmitykseen sitä ei kerran tarvita. On siis valittava laitteet jotka kykenevät hyödyntämään ja siirtämään tuon poistoilmasta talteen otetun lämmön käyttöveteen. Lämmintä käyttövettä pitäisi siis syntyä ns. "ilmaisenergialla" niin paljon että sitä voisi myydä naapureille. Kivitalossa on myös nähtävästi syytä välttää lisälämpöä tuottavia välineitä kuten takka tms. Lisäksi talossa ei saa olla ainakaan molempia .. siis takkaa ja sisäilmaa jäähdyttäviä laitteistoja, sillä silloin alkaa varaavasta talosta aiheutua aikamoisia energiakustannuksia.
Eikä edelleenkään ole faktaa että se kivitalo olisi yhtään sen energiataloudellisempi kuin vastaavat muista rakennusmateriaaleista tehdyt talot. Täällä siis jankataan tätä varaavuus/massiivisuus juttuja, eikä kuitenkaan tiedetä mitä noilla ominaisuuksilla voitaisiin "säästömielessä" oikein tehdä. oikeassa elämässä, ja todellisina kuluina mitattuna ei noita eroja oikein toteutetuissa taloissa vaan löydy.

Lue lisää

käsittääkseni olet väärässä .VTT:n
testin mukaan muut kuin harkko talot vuotavat joten ovat sitä kautta energiaa hukkaavia.
Pahin on hirsitalo, tosin se onkin tunne pohjainen ostos. Ja jos siitä tulee hyvä mieli niin ok.