sivut 8-9
"Kyllä tuontiautoilla verrattuna Suomi-autoihin on erilaiset hinnat", sanoo Autokeskus Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ryynälä. Ryynälän mukaan käytettyinä tuotuihin autoihin suhtaudutaan hieman suuremmalla varauksella, koska historian selvittäminen on lähes mahdotonta eivätkä kaikki kokemukset ole olleet hyviä. "
Hankkikaapa lehti ja pistäkää leike valitukseenne. Tullin autodata-hinnat eivät tuontiautojen osalta pidä paikkaansa.
"Kyllä tuontiautoilla verrattuna Suomi-autoihin on erilaiset hinnat", sanoo Autokeskus Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ryynälä. Ryynälän mukaan käytettyinä tuotuihin autoihin suhtaudutaan hieman suuremmalla varauksella, koska historian selvittäminen on lähes mahdotonta eivätkä kaikki kokemukset ole olleet hyviä. "
Hankkikaapa lehti ja pistäkää leike valitukseenne. Tullin autodata-hinnat eivät tuontiautojen osalta pidä paikkaansa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Entä sitten? Auton hinta voi muutoinkin vaihdella sen mukaan, onko sen historiassa jotain epäselvää, kunto vaikuttaa jne. EU-tuomioistuin on todennut, että tästä aineistosta muodostettava tilastollinen hinta ns. yleinen vastaavan ajoneuvon yleinen hinta ko. jäsenmaan markkinoilla kelpaa verotusarvoksi. Samalaisiksi ajoneuvoiksi tuomioistuin katsoi teknisesti samanlaiset ajoneuvot. Näin ollen sillä, mistä markkinoilta ajoneuvo tulee, ei ole merkitystä, kunhan ajoneuvo vain vastaa samoihin kuluttajan tarpeisiin.
No niin, jos ja kun yllä oleva hyväksytään, mitä aineistoa olisi käytettävä määritettäessä autoverolain 11 b §:n mukaista yleistä hintaa. Erikseen tuontiautoja koskevaa hintatasoako? Vai erikseen vain suomiautojen hintaa? Entä jos merkkiä X olevia tuontiautoja on myynnissä esim. 1 kpl 100 samanlaista suomiautoa kohden? (tuontiautojen osuus koko kannasta lienee siinä 4 %:n luokkaa, joten eipä jälleenmyynnissä olevien tuontiautojen määrä voi kovin suuri olla).
Oikea vastaus tietysti on, ettei tuontiautoja voi minään erillenä ryhmänä käsitellä, MUTTA ne pitää lukea mukaan yleiseen hintatilastoon sillä osuudella, joka niillä käyttävissä olevassa aineistossa on. Kummallista olisikin, jos näin ei ole jo käytännössä tehtykin, jos tuontiautoja kiertää sellaisen kaupallisen kanavan kautta, josta ylipäätään kertyy hitatietoja. Näkyykö tällaisessa aineistosta mikä on tuontiauto ja mikä ei?
Joka tapauksessa väärin olisi käyttää PELKÄSTÄÄN tuontiautojen hintoja, koska ne(kään) eivät kuvaa maan yleistä hintatasoa tuomioistuimen määrittelemällä tavalla SAMANLAISELLE autolle.
kylmäKalle:
"Joka tapauksessa väärin olisi käyttää PELKÄSTÄÄN tuontiautojen hintoja, koska ne(kään) eivät kuvaa maan yleistä hintatasoa tuomioistuimen määrittelemällä tavalla SAMANLAISELLE autolle."
KHO:2002:85, Siilin päätöksen esittelijäneuvos Marina Äimä Verotus-lehti 2/2003 s.127:
”Sekä KHO että EYT tuomiossaan pitävät lähtökohtana todellista kauppahintatasoa eikä mitään tilastollisesti tai muulla menetelmällä laskettuja keskiarvoja.”
”Jos veron määräämisessä lähdetään muusta kuin tosiasiallisesta kauppahinnasta, pysytään EYT:n tuomion vaatiman syrjimättömyyden piirissä vain sillä edellytyksellä, että verotuksen tosiasiallinen taso jää niin alhaiseksi, ettei vero muodostu syrjiväksi. Syrjintää ei saa ilmetä yhdessäkään tapauksessa.”
Asia on täsmälleen näin. On helppoa lukea asiantuntijan selkeää ja ymmärrettävää tekstiä. Sen verran voi vielä lisätä tuohon, että samankin auton hinta saattaa vaihdella paljonkin riippuen siitä kuka myy ja kuka ostaa, mitä annetaan vaihdossa (rahaa/vaihtoauto), missä myydään (autoliike/yksityinen), kauanko auto hakee ostajaansa jne. jne. Autolla ei ole täsmällistä hintaa. Kuten HAO on todennut oikeita hintoja on lukemattomia.
Mul on kaks uutta idolia: Kylmis ja Lordi.
Kuka Lordi?
Taisi kyllä kylmis vetää tuossa pohjat. Näin hauskaa ei ole ollut aikoihin. Kiitos hauskasta ajoituksesta kylmikselle.
Onko tosiaan Marina Äimä kirjoitellut jotain sellaista, että TODELLINEN KAUPPAHINTATASO ja tilastollisesti laskettu hintataso ovat eri asioita. Voidaanko todellinen hintaTASO määrittää muutoin kuin vertaamalla hintaa riittävän laajaan aineistoon? Mitenkähän tämän vertailun voisi kuvitella tapahtuvan muutoin kuin laskemalla tavalla tai toisella ns. yleinen hintataso ko. aineistosta?
Tietysti yksi vaihtoehto on, että unohdetaan kokonaan kaikki laskutoimitukset ja vertaillaan vain eri kauppatapahtumissa käytettyjä rahatukkoja ikään kuin empiirisinä faktoina joillakin muilla kuin laskentaan perustuvilla kriteereillä, mutta aika alkeelliselta kuulostaa. Heti jos jotain muuta tehdään, ollaan tekemissä tavalla tai toisella tilastollisen menetelmän kanssa.
Juontaakohan tuo ajattelutapa siitä erehdyksestä, jonka jo eduskunta teki kun se katsoi, että "mallinnettu arvo" ei kuvaa todellisuutta. Suomen kielen perussanakirjan mukaan "mallintaa" = kuvata mallin avulla. Tässä yhteydessä tämä ei voi tarkoittaa muuta kuin tilastollista mallia. Millähän muulla kuin tilastollisesti voidaan esim. rahassa mitattavan todellisuuden "yleistä tilaa" kuvata? Taiteissa tietysti on asia toinen.
Kirjoittaja oli muuten hinnoittelija eikä kylmäKalle.
>>KHO:2002:85, Siilin päätöksen esittelijäneuvos Marina Äimä Verotus-lehti 2/2003 s.127:
”Sekä KHO että EYT tuomiossaan pitävät lähtökohtana todellista kauppahintatasoa eikä mitään tilastollisesti tai muulla menetelmällä laskettuja keskiarvoja.”
”Jos veron määräämisessä lähdetään muusta kuin tosiasiallisesta kauppahinnasta, pysytään EYT:n tuomion vaatiman syrjimättömyyden piirissä vain sillä edellytyksellä, että verotuksen tosiasiallinen taso jää niin alhaiseksi, ettei vero muodostu syrjiväksi. Syrjintää ei saa ilmetä yhdessäkään tapauksessa.”
Elevi:
Molemmat väärässä, sekä kylmäKalle, että sivupersoona.
kK: Tuo lienee "aitoa" Marina Äimän tekstiä. Ei tässä ole tuota lehteä juuri käsillä.
Elevi:
Ole huoletta, ei täällä ole kuin yksi sumuttaja. Jos teksti on kirjoitettu nimimerkillä Elevi, voit luottaa lähteeseen 100 prosenttisesti.
Marina Äimän kommentti koskee tätä Siilinin KHO:n päätöstä. ”Asiassa ei sen vuoksi voida soveltaa tulliasiamiehen esittämää arvioperusteista hintaa 78 700 markkaa, joka on perustunut autoliikkeiden keskimääräiseen niin sanottuun pyyntihintaan vastaavista autoista pääkaupunkiseudulla Siilinin auton tuontiajankohtana.”
Tätä samaa menetelmäähän tulli nykyäänkin käyttää.
kK:
”Sen on mm. HAO hyväksynyt, eikä HAO tee KHO:n kannan vastaisia päätöksiä.”
Elevi:
HAO on toteuttanut juuri tätä Marina Äimän verotuslehdestä lainaamaani kommenttia tuoreessa päätöksessään. Termit eivät ole vaikeita ymmärtää. Termi KAUPPAHINTA on edelleenkin käytössä.
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 05/1852/1:
”Hallinto- oikeus toteaa, että tilastolliseen arvonmääritykseen perustuvaa hinta- arviota voidaan käyttää ennusteena auton markkinahinnasta, mutta hintahajonnan vuoksi yksiselitteisen oikeita arvoja ei voida määritellä. Tässä tapauksessa auton toteutunut kauppahinta on ollut ALEMPI kuin tilastolliseen arvonmääritykseen perustunut verotusarvo. Kauppahinta ei kuitenkaan ole poikennut tilastollisesta hinta-arviosta merkittävästi keskimääräistä hintahajontaa enempää eikä asiassa muutoinkaan ole ilmennyt, ettei kyseistä kauppaa olisi tehty normaalien markkinaehtojen vallitessa. Tähän nähden hallinto-oikeus katsoo, että valittajan ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo on veropäivänä 22.5.2003 kyseisen kauppahinnan ja autoon tehtyjen korjausten perusteella arvioituna 39 000 euroa.”
Elevi:
Tilastollisesti määritelty verotusarvo olisi ollut hyväksyttävissä vain siinä tapauksessa, että se olisi ollut ALEMPI, kuin todellinen kauppahinta, kuten Marina Äimäkin kirjoittaa.
KK Autolla ei ole täsmällistä hintaa. Kuten HAO on todennut oikeita hintoja on lukemattomia.
Mihinkä näistä oikeista hinnoista se syrjimätön autovero perustuukaan? (Tyhmä kysymys. Tietenkin siihen korkeinpaan oikeaan hintaan.)
Vai että sellaista mieltä Ryynälä on. Mies joko valehtelee tai on tyhmä. Mitä mahdotonta siinä Saksalaisen auton historian selvittämisessä on? Saksan suunta on 49, otteesta löytyy omistajien nimet ja syntymäajat ja paikkakunnat. Helppoa kuin heinänteko jos vaan Ryynäskä viitsisi tarttua luuriin ja nettiin. Vai eikä äijä osaa saksaa?
Mitä näkyy suomalaisella otteella, häh? No järjestysnumero. Soittele siinä sitten AKE:een.
Ja se hintahommeli. Kyllä se on vaan niin että käytettynä tuotujen hinnat ne on lähempänä sitä totuutta. Niiden niin sanottujen "suomiautojen" hinnat saatta olla korkeammalla, mutta ei todellakaan sen takia, että ne olisi jotenkin parempia vaan sen takia että tyhmä vaan maksaa liikaa. Tässä populaatiossa on joukko avainlippuaivopestyjä suomalaisia, jotka menee tuohon isompien kauppiaiden propagandavipuun ja ovat siten valmiita maksamaan enemmän huonompikuntoisesta.
Suomalaiset autokauppiaat on Euroopan suurimpia valehtelijoita, sanoo ammattilainen, joka on kiertänyt työkseen sekä suomalaisia että saksalaisia autoliikkeitä. Eron huomaa ja haistaa!
Miksi nähdä moinen vaiva kun sen tuodun auton arvo on kuitenkin alhaisempi jälleenmyytäessä kuin vastaavan "suomiauton". Ja kuten todettu tuontiauton edullisuus selviää vasta myytäessä kun lopullinen, todennäköisesti huono, jälleenmynntiarvo realisoittuu. Samanlaine on tilanne myös ruotsissaa, joten noita "valehtelijoita" löytyy sitten myös sieltä.
Osalle porukkaa ei kelpaa enää suola-autot. Laatuautojen hinnat on jo useiden myyntien jälkeen todettu hyviksi.Miksi ostaa pasea kalliilla, kun laatua saa kohtuuhintaan.Ensirekisteröinti Suomessa ei todellakaan jalosta autosta parempaa.Elämme EU:ssa!!!!!
Samaa paskaa kuin aiemminkin mutta siistimmässä paketissa.
http://www.autokeskus.fi/vaihtoautot/tietoa/