Kekkonen vihasi

itsenäistä Suomea

koska oli ajamassa YYA-sopimuksen tekemistä 1948. Ns. sotaan syylliset tuli ensin saada pois näyttämöltä, varsinkin Tanner, joka olisi kiivaasti vastustanut YYA-sopimuksen luontia. Paasikivi ja Kekkonen veivät maan Neuvostoliiton kainaloon lopullisesti 6. huhtikuuta 1948 kun YYA-sopimus allekirjoitettiin Moskovassa Mauno Pekkalan toimiessa bulvaanina.

70

1480

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Oliko NL mukana mitenkään

      Kyllä Kekkonen kerkis ja oli ideoita. Hyvä Urkki.

    • tehtiin kaikessa

      hiljaisuudessa, samaan aikaan Ryti virui vankilassa ja ei voinut mitenkään vaikuttaa asioiden kulkuun. Jos Rytiä ei olisi tuomittu, koko YYA-hanke olisi ajanut karille. Rytiltä siis varastettiin poliittiset oikeudet. Ryti oli poliittinen vanki.

      • Historia uusiksi

        heh heh demarit ovat paniikissa Rytineen.


      • Viimeinen tutkimus

        paljasti.


      • tarkkaan
        Historia uusiksi kirjoitti:

        heh heh demarit ovat paniikissa Rytineen.

        mitä sanot, sillä Risto Ryti ei ollut demari. Miksi demari puolustaisi oikeistolaista Rytiä?


      • isänmaallinen
        Viimeinen tutkimus kirjoitti:

        paljasti.

        ja loppuun asti vastuuntuntoinen mies, toisin kuin Kekkonen, joka vallanhimossaan haki tukensa KGB:lta.


      • todista se
        isänmaallinen kirjoitti:

        ja loppuun asti vastuuntuntoinen mies, toisin kuin Kekkonen, joka vallanhimossaan haki tukensa KGB:lta.

        ja kolmannen kerran todista se.


      • kysymys esitetty
        isänmaallinen kirjoitti:

        ja loppuun asti vastuuntuntoinen mies, toisin kuin Kekkonen, joka vallanhimossaan haki tukensa KGB:lta.

        En tiedä vielä.


      • Santeri_Alkio
        Viimeinen tutkimus kirjoitti:

        paljasti.

        Risto Ryti ei ollut natsi ja ei muutenkaan suhtautunut Saksaan kovin lämpimästi. Ryti oli enemmän anglofiili.

        Jatkosodan loppuvaiheessa Risto Ryti katsoi kuitenkin välttämättömäksi tämän sopimuksen, jonka turvin Suomi sai Saksasta aseita, miehiä ja myös elintarvikeapua. Ilman Risto Rytin henkilökohtaista uhrautumista Suomi ei tänäänkään olisi itsenäinen valtio.

        Risto Ryti on suurin suomalainen.


      • lue juttu Hesarista
        todista se kirjoitti:

        ja kolmannen kerran todista se.

        24.9.2003. Siitä selviää asioita kuinka Kekkonen tiivisti suhteitaan KGB:hen.


      • Valehtelet
        Santeri_Alkio kirjoitti:

        Risto Ryti ei ollut natsi ja ei muutenkaan suhtautunut Saksaan kovin lämpimästi. Ryti oli enemmän anglofiili.

        Jatkosodan loppuvaiheessa Risto Ryti katsoi kuitenkin välttämättömäksi tämän sopimuksen, jonka turvin Suomi sai Saksasta aseita, miehiä ja myös elintarvikeapua. Ilman Risto Rytin henkilökohtaista uhrautumista Suomi ei tänäänkään olisi itsenäinen valtio.

        Risto Ryti on suurin suomalainen.

        kuten aina.

        Natsia lähellä kuitenkin.


      • yksi Suomen
        Santeri_Alkio kirjoitti:

        Risto Ryti ei ollut natsi ja ei muutenkaan suhtautunut Saksaan kovin lämpimästi. Ryti oli enemmän anglofiili.

        Jatkosodan loppuvaiheessa Risto Ryti katsoi kuitenkin välttämättömäksi tämän sopimuksen, jonka turvin Suomi sai Saksasta aseita, miehiä ja myös elintarvikeapua. Ilman Risto Rytin henkilökohtaista uhrautumista Suomi ei tänäänkään olisi itsenäinen valtio.

        Risto Ryti on suurin suomalainen.

        historian suurimmista miehistä, todellinen isänmaan sankari. Rytin toimintaa ei verrata mihinkään Suomen historiassa.


      • kansallista
        kysymys esitetty kirjoitti:

        En tiedä vielä.

        edistyspuoluetta eli kaukana demareista tai natseista.


      • Santeri_Alkio
        Viimeinen tutkimus kirjoitti:

        paljasti.

        Risto Ryti oli talvisodan ja välirauhan ajan pääministeri sekä jatkosodan presidentti, jonka ura tasavallan johdossa päättyi kuritushuonerangaistukseen. Sodan oloissa maan itsenäisyyden puolesta uhrautunut Ryti oli sijaiskärsijä, jonka maineen palauttamiseen on tarvittu kymmeniä rauhan vuosia.

        Nuori juristi Ryti oli talouselämän ja politiikan monilahjakkuus. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan 30-vuotiaana ja kolmen seuraavan vuoden aikana hän toimi valtiovarainministerinä kahdessa hallituksessa. 33-vuotiaana hänet nimitettiin Suomen Pankin johtoon. Sotienvälisenä aikana Ryti loi huomattavan uran sekä talouspoliitikkona että poliittisena taustavaikuttajana. Hänestä oli tulla Suomen tasavallan presidentti vain 36-vuotiaana vuoden 1925 vaaleissa.

        Pääministeri Rytin valtiomiestekona on pidetty Moskovan rauhan solmimista maaliskuussa 1940. Rauhan allekirjoittajana Rytistä tuli venäläistenkin silmissä hyväksyttävä henkilö Suomen presidentiksi Kyösti Kallion jälkeen. Eroamispäivänään kuollut Kallio oli ehtinyt esittää toiveen Rytin valinnasta seuraajakseen ja myös Mannerheim asetti arvovaltansa pääministerin taakse.

        Kriisiaikojen presidenttinä Ryti oli kylmähermoinen johtaja, joka pysyi taipumattomana Neuvostoliiton vaatimusten edessä talvisodan jälkeen ja lopuksi uhrasi itsensä jatkosodan ratkaisevilla hetkillä. Ryti allekirjoitti ns. Ribbentrop -sopimuksen omissa nimissään, vaikka tiesi teon voivan johtaa jopa kuolemantuomioon. Rytin sitoutuminen taistelun jatkamiseen varmisti Suomelle elintärkeän aseavun Saksasta. Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys aseavun turvin oli torjuttu, jätti Ryti eroanomuksensa, jotta Suomen valtio saattoi irrottautua sodasta Saksan rinnalla.

        Seuranneessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä entinen presidentti Ryti oli pääsyytettynä. Etukäteen tarjottua mahdollisuutta paeta ulkomaille hän ei halunnut hyödyntää, koska ei katsonut tehneensä mitään lainvastaista. Vaikka Ryti tuomittiin sotaan syyllisenä 10 vuoden kuritushuonerangaistukseen, merkitsi sotasyyllisyysoikeudenkäynti hänelle moraalista voittoa.

        Syntyi 3.2.1889 Huittisissa
        Kuoli 25.10.1956 Helsingissä

        Lähteet:
        Martti Turtola, Kansallisbiografia, SKS


      • Arska
        yksi Suomen kirjoitti:

        historian suurimmista miehistä, todellinen isänmaan sankari. Rytin toimintaa ei verrata mihinkään Suomen historiassa.

        Eiks tää Ryti lusinut vankilassa? Onks tää joku linnankundien fanituspalsta?


      • Arska
        Santeri_Alkio kirjoitti:

        Risto Ryti oli talvisodan ja välirauhan ajan pääministeri sekä jatkosodan presidentti, jonka ura tasavallan johdossa päättyi kuritushuonerangaistukseen. Sodan oloissa maan itsenäisyyden puolesta uhrautunut Ryti oli sijaiskärsijä, jonka maineen palauttamiseen on tarvittu kymmeniä rauhan vuosia.

        Nuori juristi Ryti oli talouselämän ja politiikan monilahjakkuus. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan 30-vuotiaana ja kolmen seuraavan vuoden aikana hän toimi valtiovarainministerinä kahdessa hallituksessa. 33-vuotiaana hänet nimitettiin Suomen Pankin johtoon. Sotienvälisenä aikana Ryti loi huomattavan uran sekä talouspoliitikkona että poliittisena taustavaikuttajana. Hänestä oli tulla Suomen tasavallan presidentti vain 36-vuotiaana vuoden 1925 vaaleissa.

        Pääministeri Rytin valtiomiestekona on pidetty Moskovan rauhan solmimista maaliskuussa 1940. Rauhan allekirjoittajana Rytistä tuli venäläistenkin silmissä hyväksyttävä henkilö Suomen presidentiksi Kyösti Kallion jälkeen. Eroamispäivänään kuollut Kallio oli ehtinyt esittää toiveen Rytin valinnasta seuraajakseen ja myös Mannerheim asetti arvovaltansa pääministerin taakse.

        Kriisiaikojen presidenttinä Ryti oli kylmähermoinen johtaja, joka pysyi taipumattomana Neuvostoliiton vaatimusten edessä talvisodan jälkeen ja lopuksi uhrasi itsensä jatkosodan ratkaisevilla hetkillä. Ryti allekirjoitti ns. Ribbentrop -sopimuksen omissa nimissään, vaikka tiesi teon voivan johtaa jopa kuolemantuomioon. Rytin sitoutuminen taistelun jatkamiseen varmisti Suomelle elintärkeän aseavun Saksasta. Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys aseavun turvin oli torjuttu, jätti Ryti eroanomuksensa, jotta Suomen valtio saattoi irrottautua sodasta Saksan rinnalla.

        Seuranneessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä entinen presidentti Ryti oli pääsyytettynä. Etukäteen tarjottua mahdollisuutta paeta ulkomaille hän ei halunnut hyödyntää, koska ei katsonut tehneensä mitään lainvastaista. Vaikka Ryti tuomittiin sotaan syyllisenä 10 vuoden kuritushuonerangaistukseen, merkitsi sotasyyllisyysoikeudenkäynti hänelle moraalista voittoa.

        Syntyi 3.2.1889 Huittisissa
        Kuoli 25.10.1956 Helsingissä

        Lähteet:
        Martti Turtola, Kansallisbiografia, SKS

        Onks tää joku linnankundien fanituspalsta? Minkäs lajin kriminaali sä itte oot?


      • kuvaus
        Santeri_Alkio kirjoitti:

        Risto Ryti oli talvisodan ja välirauhan ajan pääministeri sekä jatkosodan presidentti, jonka ura tasavallan johdossa päättyi kuritushuonerangaistukseen. Sodan oloissa maan itsenäisyyden puolesta uhrautunut Ryti oli sijaiskärsijä, jonka maineen palauttamiseen on tarvittu kymmeniä rauhan vuosia.

        Nuori juristi Ryti oli talouselämän ja politiikan monilahjakkuus. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan 30-vuotiaana ja kolmen seuraavan vuoden aikana hän toimi valtiovarainministerinä kahdessa hallituksessa. 33-vuotiaana hänet nimitettiin Suomen Pankin johtoon. Sotienvälisenä aikana Ryti loi huomattavan uran sekä talouspoliitikkona että poliittisena taustavaikuttajana. Hänestä oli tulla Suomen tasavallan presidentti vain 36-vuotiaana vuoden 1925 vaaleissa.

        Pääministeri Rytin valtiomiestekona on pidetty Moskovan rauhan solmimista maaliskuussa 1940. Rauhan allekirjoittajana Rytistä tuli venäläistenkin silmissä hyväksyttävä henkilö Suomen presidentiksi Kyösti Kallion jälkeen. Eroamispäivänään kuollut Kallio oli ehtinyt esittää toiveen Rytin valinnasta seuraajakseen ja myös Mannerheim asetti arvovaltansa pääministerin taakse.

        Kriisiaikojen presidenttinä Ryti oli kylmähermoinen johtaja, joka pysyi taipumattomana Neuvostoliiton vaatimusten edessä talvisodan jälkeen ja lopuksi uhrasi itsensä jatkosodan ratkaisevilla hetkillä. Ryti allekirjoitti ns. Ribbentrop -sopimuksen omissa nimissään, vaikka tiesi teon voivan johtaa jopa kuolemantuomioon. Rytin sitoutuminen taistelun jatkamiseen varmisti Suomelle elintärkeän aseavun Saksasta. Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys aseavun turvin oli torjuttu, jätti Ryti eroanomuksensa, jotta Suomen valtio saattoi irrottautua sodasta Saksan rinnalla.

        Seuranneessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä entinen presidentti Ryti oli pääsyytettynä. Etukäteen tarjottua mahdollisuutta paeta ulkomaille hän ei halunnut hyödyntää, koska ei katsonut tehneensä mitään lainvastaista. Vaikka Ryti tuomittiin sotaan syyllisenä 10 vuoden kuritushuonerangaistukseen, merkitsi sotasyyllisyysoikeudenkäynti hänelle moraalista voittoa.

        Syntyi 3.2.1889 Huittisissa
        Kuoli 25.10.1956 Helsingissä

        Lähteet:
        Martti Turtola, Kansallisbiografia, SKS

        Rytistä on oikea. Ajatelkaa jos Kekkonen ei olisi onnistunut likvitoimisessaan ja Rytiä ja Tanneria ei olisikaan tuomittu, YYA-sopimusta ei olisi syntynyt ja Kekkosesta EI KOSKAAN olisi tullut presidenttiä. Ryti olisi palannut presidentin virkaan, eikä Paasikivestä olisi tullut presidenttiä 1946.


      • Ja Kuusisesta
        kuvaus kirjoitti:

        Rytistä on oikea. Ajatelkaa jos Kekkonen ei olisi onnistunut likvitoimisessaan ja Rytiä ja Tanneria ei olisikaan tuomittu, YYA-sopimusta ei olisi syntynyt ja Kekkosesta EI KOSKAAN olisi tullut presidenttiä. Ryti olisi palannut presidentin virkaan, eikä Paasikivestä olisi tullut presidenttiä 1946.

        olisi tehty puolustusministeri.


      • olivat täysin
        Ja Kuusisesta kirjoitti:

        olisi tehty puolustusministeri.

        eri maata. Tanner oli koko elämänsä ajan oikeistodemari ja SINÄ ja KUKAAN muu ei koskaan PYSTY sitomaan Tanneria Otto Wille Kuusiseen, joka oli maanpetturi, joka olisi pitänyt teloittaa sellaisena sodan aikana.


      • Lipponenkin
        olivat täysin kirjoitti:

        eri maata. Tanner oli koko elämänsä ajan oikeistodemari ja SINÄ ja KUKAAN muu ei koskaan PYSTY sitomaan Tanneria Otto Wille Kuusiseen, joka oli maanpetturi, joka olisi pitänyt teloittaa sellaisena sodan aikana.

        Heinäluoman kanssa on samanmielinen kuin Kuusinen ja Tanner.


      • tehnyt
        Lipponenkin kirjoitti:

        Heinäluoman kanssa on samanmielinen kuin Kuusinen ja Tanner.

        uuden punakapinan ja loikannut Venäjälle? Suhteuta hieman asioita. Kuusinen oli perkeellinen maanpetturi, joka halusi maasta kommunistisen. Toki Heinäluoma on muuten täysi öykkäri ja luuseri. Joten, älkää äänestäkö demareita, luopukaa SDP:stä. SDP tuhoaa maan, tulaa Rytin linjalle, joka on ISÄNMAAN linja!


      • Sir Hagis
        Lipponenkin kirjoitti:

        Heinäluoman kanssa on samanmielinen kuin Kuusinen ja Tanner.

        Me kaappasimme vallan vuonna 1918. Emme onnistuneet sitä pitämään.
        http://www.sdp.fi/?mid=1028
        http://www.sdp.fi/?mid=1029

        Kekkosen perkele piti meidät sivussa kymmeniä vuosia. Kaappasimme vallan uudestaan v. 1982.

        Tällä kertaa lopullisesti. Aivan sama olemmeko hallituksessa vai emme, me johdamme maata.


      • nyt valehdelko
        Sir Hagis kirjoitti:

        Me kaappasimme vallan vuonna 1918. Emme onnistuneet sitä pitämään.
        http://www.sdp.fi/?mid=1028
        http://www.sdp.fi/?mid=1029

        Kekkosen perkele piti meidät sivussa kymmeniä vuosia. Kaappasimme vallan uudestaan v. 1982.

        Tällä kertaa lopullisesti. Aivan sama olemmeko hallituksessa vai emme, me johdamme maata.

        itsellenne sillä Kekkonen avasi teille tien hallitukseen 1966 kansanrintamahallitukseen, jota johti oma miehenne Rafael Paasio. Siitä saakka SDP on pysynyt hallituksessa, joten älkää tulko valittamaan, että Kekkonen olisi syrkinyt teitä.


      • Sir Hagis
        nyt valehdelko kirjoitti:

        itsellenne sillä Kekkonen avasi teille tien hallitukseen 1966 kansanrintamahallitukseen, jota johti oma miehenne Rafael Paasio. Siitä saakka SDP on pysynyt hallituksessa, joten älkää tulko valittamaan, että Kekkonen olisi syrkinyt teitä.

        mutta siihen se jäikin. Kova oli komento Urkin aikana ja me olimme kuin kilttejä partiopoikia. Ei voinut kuin heristellä nyrkkiä taskussa- Sitäkin varovasti ettei Urkki huomaa.

        Toisin on nyt. Te nuolette kättämme. Kilpailette kokoomuksen kanssa, kumpi saa nuolla ensin. Näin on hyvä.


      • kukaan tule
        Sir Hagis kirjoitti:

        mutta siihen se jäikin. Kova oli komento Urkin aikana ja me olimme kuin kilttejä partiopoikia. Ei voinut kuin heristellä nyrkkiä taskussa- Sitäkin varovasti ettei Urkki huomaa.

        Toisin on nyt. Te nuolette kättämme. Kilpailette kokoomuksen kanssa, kumpi saa nuolla ensin. Näin on hyvä.

        nuolemaan, joka on paskaa täynnä.


      • Santeri_Alkio kirjoitti:

        Risto Ryti oli talvisodan ja välirauhan ajan pääministeri sekä jatkosodan presidentti, jonka ura tasavallan johdossa päättyi kuritushuonerangaistukseen. Sodan oloissa maan itsenäisyyden puolesta uhrautunut Ryti oli sijaiskärsijä, jonka maineen palauttamiseen on tarvittu kymmeniä rauhan vuosia.

        Nuori juristi Ryti oli talouselämän ja politiikan monilahjakkuus. Hänet valittiin ensimmäisen kerran eduskuntaan 30-vuotiaana ja kolmen seuraavan vuoden aikana hän toimi valtiovarainministerinä kahdessa hallituksessa. 33-vuotiaana hänet nimitettiin Suomen Pankin johtoon. Sotienvälisenä aikana Ryti loi huomattavan uran sekä talouspoliitikkona että poliittisena taustavaikuttajana. Hänestä oli tulla Suomen tasavallan presidentti vain 36-vuotiaana vuoden 1925 vaaleissa.

        Pääministeri Rytin valtiomiestekona on pidetty Moskovan rauhan solmimista maaliskuussa 1940. Rauhan allekirjoittajana Rytistä tuli venäläistenkin silmissä hyväksyttävä henkilö Suomen presidentiksi Kyösti Kallion jälkeen. Eroamispäivänään kuollut Kallio oli ehtinyt esittää toiveen Rytin valinnasta seuraajakseen ja myös Mannerheim asetti arvovaltansa pääministerin taakse.

        Kriisiaikojen presidenttinä Ryti oli kylmähermoinen johtaja, joka pysyi taipumattomana Neuvostoliiton vaatimusten edessä talvisodan jälkeen ja lopuksi uhrasi itsensä jatkosodan ratkaisevilla hetkillä. Ryti allekirjoitti ns. Ribbentrop -sopimuksen omissa nimissään, vaikka tiesi teon voivan johtaa jopa kuolemantuomioon. Rytin sitoutuminen taistelun jatkamiseen varmisti Suomelle elintärkeän aseavun Saksasta. Kun Neuvostoliiton suurhyökkäys aseavun turvin oli torjuttu, jätti Ryti eroanomuksensa, jotta Suomen valtio saattoi irrottautua sodasta Saksan rinnalla.

        Seuranneessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä entinen presidentti Ryti oli pääsyytettynä. Etukäteen tarjottua mahdollisuutta paeta ulkomaille hän ei halunnut hyödyntää, koska ei katsonut tehneensä mitään lainvastaista. Vaikka Ryti tuomittiin sotaan syyllisenä 10 vuoden kuritushuonerangaistukseen, merkitsi sotasyyllisyysoikeudenkäynti hänelle moraalista voittoa.

        Syntyi 3.2.1889 Huittisissa
        Kuoli 25.10.1956 Helsingissä

        Lähteet:
        Martti Turtola, Kansallisbiografia, SKS

        Risto Rytin valtiomiestekoja oli epäilemättä keväällä 1940 solmittu Moskovan rauha. Oliko se sitten hyvä vai huono valtiomiesteko, on kiistanlaisempi kysymys viimeisen historiantutkimuksen valossa. Suomellahan olisi ollut käytössään myös vaihtoehtoinen ratkaisu huonoehtoiselle Moskovan rauhalle, mutta se eli länsiapu torjuttiin. Se torjuttiin eritoten Rytin ja Tannerin toimesta. Hallituksessa oli muutama ministeri, jotka olivat loppuun saakka sillä kannalla, että länsiapu olisi pitänyt ottaa vastaan.

        Ryti ei ole sotasyyllisyyden osalta mikään sijaiskärsijä vaan ihan oikea vastuullinen silloin, kun sotaan syyllisiä silloisilla poliittisilla perusteilla etsittiin. Rytin ja Tannerin toimin Suomi johdateltiin Saksan liittolaiseksi de facto ja tämä johdattelu perustui nimenomaan Moskovan rauhaan edeltäneisiin tapahtumiin, jolloin Saksa lupasi Suomelle hyvityksen korkojen kera, jos se hväksyisi NL:n rauhanehdotuksen ja torjuisi siten tarjotun länsiavun.


      • täyttä roskaa
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Risto Rytin valtiomiestekoja oli epäilemättä keväällä 1940 solmittu Moskovan rauha. Oliko se sitten hyvä vai huono valtiomiesteko, on kiistanlaisempi kysymys viimeisen historiantutkimuksen valossa. Suomellahan olisi ollut käytössään myös vaihtoehtoinen ratkaisu huonoehtoiselle Moskovan rauhalle, mutta se eli länsiapu torjuttiin. Se torjuttiin eritoten Rytin ja Tannerin toimesta. Hallituksessa oli muutama ministeri, jotka olivat loppuun saakka sillä kannalla, että länsiapu olisi pitänyt ottaa vastaan.

        Ryti ei ole sotasyyllisyyden osalta mikään sijaiskärsijä vaan ihan oikea vastuullinen silloin, kun sotaan syyllisiä silloisilla poliittisilla perusteilla etsittiin. Rytin ja Tannerin toimin Suomi johdateltiin Saksan liittolaiseksi de facto ja tämä johdattelu perustui nimenomaan Moskovan rauhaan edeltäneisiin tapahtumiin, jolloin Saksa lupasi Suomelle hyvityksen korkojen kera, jos se hväksyisi NL:n rauhanehdotuksen ja torjuisi siten tarjotun länsiavun.

        sillä Ryti pyrki KOKO kautensa ajan Suomen pitämiseen sodan ulkopuolella. Ryti oli rauhaan tähtäävä poliitikko ja vihasi natseja, mutta pakon edessä oli pakko tehdä Ribbentrop-sopimus. Vuoden 1940 Moskovan rauha ei lopulta kelvannut Stalinille vaan hän halusi liittää maan NL:oon ja jatkosodassa yritti vielä tehdä tämän. Suomi kävi Stalinia vastaan sitkeää puolustustaistelua ja osoitti kaikille maailman kansoille ansaitsevansa paikkansa kansojen joukossa. 1944 käytiin Suomen kansan kannalta ratkaiseva taistelu kansallisesta olemassa olosta ja Risto Ryti päättäväisellä ja rohkealla toiminnallaan ratkaisi sen, että Suomen kansa säilyi maailman kartalla.

        Ryti ei ollut vastuullinen sotaan vaan sotaan syyllinen oli Stalin, joka politiikallaan ajoi maan Saksan virtaan. Jos Stalin ei olisi painostanut Rytiä ja hallitusta, Suomi ei olisi KOSKAAN mennyt Saksan kanssa mihinkään liittoon. Stalinin vika, ei Rytin, suuren suomalaisen.


      • tähän että
        täyttä roskaa kirjoitti:

        sillä Ryti pyrki KOKO kautensa ajan Suomen pitämiseen sodan ulkopuolella. Ryti oli rauhaan tähtäävä poliitikko ja vihasi natseja, mutta pakon edessä oli pakko tehdä Ribbentrop-sopimus. Vuoden 1940 Moskovan rauha ei lopulta kelvannut Stalinille vaan hän halusi liittää maan NL:oon ja jatkosodassa yritti vielä tehdä tämän. Suomi kävi Stalinia vastaan sitkeää puolustustaistelua ja osoitti kaikille maailman kansoille ansaitsevansa paikkansa kansojen joukossa. 1944 käytiin Suomen kansan kannalta ratkaiseva taistelu kansallisesta olemassa olosta ja Risto Ryti päättäväisellä ja rohkealla toiminnallaan ratkaisi sen, että Suomen kansa säilyi maailman kartalla.

        Ryti ei ollut vastuullinen sotaan vaan sotaan syyllinen oli Stalin, joka politiikallaan ajoi maan Saksan virtaan. Jos Stalin ei olisi painostanut Rytiä ja hallitusta, Suomi ei olisi KOSKAAN mennyt Saksan kanssa mihinkään liittoon. Stalinin vika, ei Rytin, suuren suomalaisen.

        miten kukaan järkevä suomalainen voi kuvitella, että pieni Suomi lähtisi hyökkäyssotaan NL:a vastaan. Stalin oli syyllinen talvisotaan ja jatkosotaan. Stalin oli se, joka oli syyllinen siihen, että Suomen piti ottaa saksalaisia lappiin. Lapin sotakin oli Stalinin vika. Kaikki Suomen sodat 1940-luvulla oli tulosta Stalinin virheellisestä, Suomen valtaukseen tähdänneestä politiikasta.


      • Santeri_Alkio
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Risto Rytin valtiomiestekoja oli epäilemättä keväällä 1940 solmittu Moskovan rauha. Oliko se sitten hyvä vai huono valtiomiesteko, on kiistanlaisempi kysymys viimeisen historiantutkimuksen valossa. Suomellahan olisi ollut käytössään myös vaihtoehtoinen ratkaisu huonoehtoiselle Moskovan rauhalle, mutta se eli länsiapu torjuttiin. Se torjuttiin eritoten Rytin ja Tannerin toimesta. Hallituksessa oli muutama ministeri, jotka olivat loppuun saakka sillä kannalla, että länsiapu olisi pitänyt ottaa vastaan.

        Ryti ei ole sotasyyllisyyden osalta mikään sijaiskärsijä vaan ihan oikea vastuullinen silloin, kun sotaan syyllisiä silloisilla poliittisilla perusteilla etsittiin. Rytin ja Tannerin toimin Suomi johdateltiin Saksan liittolaiseksi de facto ja tämä johdattelu perustui nimenomaan Moskovan rauhaan edeltäneisiin tapahtumiin, jolloin Saksa lupasi Suomelle hyvityksen korkojen kera, jos se hväksyisi NL:n rauhanehdotuksen ja torjuisi siten tarjotun länsiavun.

        Mielipidepankki unohtaa tarkoituksella, että tämä laki "sotasyyllisyydestä" laadittiin takautuvasti. Vastoin siis länsimaisen oikeudenkäytön kaikkia periaatteita laadittiin laki, jossa taannehtivasti tehtiin tietyt päätökset ja vastuunkannot laittomiksi. Urho Kaleva Kekkonen oikeusministerinä oli innokkaasti ajamassa tätä lakia.

        Kannattaa myös muistaa, että Kekkonen pani syytettyjen listalle hänelle itselleen kiusallisia kilpailijoita.

        Risto Ryti ei ollut mikään sotasyyllinen. Risto Ryti oli syvästi isänmaallinen mies, joka isänmaan hyväksi uhrasi itsensä ja terveytensä.


      • oikeassa olet
        Arska kirjoitti:

        Eiks tää Ryti lusinut vankilassa? Onks tää joku linnankundien fanituspalsta?

        Kekkonen järjesti Rytin(kin) linnaan.


      • tismalleen
        Santeri_Alkio kirjoitti:

        Mielipidepankki unohtaa tarkoituksella, että tämä laki "sotasyyllisyydestä" laadittiin takautuvasti. Vastoin siis länsimaisen oikeudenkäytön kaikkia periaatteita laadittiin laki, jossa taannehtivasti tehtiin tietyt päätökset ja vastuunkannot laittomiksi. Urho Kaleva Kekkonen oikeusministerinä oli innokkaasti ajamassa tätä lakia.

        Kannattaa myös muistaa, että Kekkonen pani syytettyjen listalle hänelle itselleen kiusallisia kilpailijoita.

        Risto Ryti ei ollut mikään sotasyyllinen. Risto Ryti oli syvästi isänmaallinen mies, joka isänmaan hyväksi uhrasi itsensä ja terveytensä.

        oikeassa. Kekkonen likvidoi Rytin saadakseen poliittisen vallan itselleen. Jos Rytiä ja Tanneria ei olisi tuomittu, nämä olisivat olleet hänen valtansa edessä. Huomioi, että Kekkonen rakensi koko ajan kuningastietään ikuiseen presidenttiyteen. Kekkonen siis likvidoi yhden presidentin ja neljä entistä pääministeriä eli Ragnellin, Linkomiehen, Tannerin ja Kivimäen eli kaikkein raskaimmat sen ajan poliittiset toimijat. Jos he olisivat olleet mukana politiikassa, joku heistä OLISI NOUSSUT PRESIDENTIKSI PAASIKIVEN JÄLKEEN!


      • täyttä roskaa kirjoitti:

        sillä Ryti pyrki KOKO kautensa ajan Suomen pitämiseen sodan ulkopuolella. Ryti oli rauhaan tähtäävä poliitikko ja vihasi natseja, mutta pakon edessä oli pakko tehdä Ribbentrop-sopimus. Vuoden 1940 Moskovan rauha ei lopulta kelvannut Stalinille vaan hän halusi liittää maan NL:oon ja jatkosodassa yritti vielä tehdä tämän. Suomi kävi Stalinia vastaan sitkeää puolustustaistelua ja osoitti kaikille maailman kansoille ansaitsevansa paikkansa kansojen joukossa. 1944 käytiin Suomen kansan kannalta ratkaiseva taistelu kansallisesta olemassa olosta ja Risto Ryti päättäväisellä ja rohkealla toiminnallaan ratkaisi sen, että Suomen kansa säilyi maailman kartalla.

        Ryti ei ollut vastuullinen sotaan vaan sotaan syyllinen oli Stalin, joka politiikallaan ajoi maan Saksan virtaan. Jos Stalin ei olisi painostanut Rytiä ja hallitusta, Suomi ei olisi KOSKAAN mennyt Saksan kanssa mihinkään liittoon. Stalinin vika, ei Rytin, suuren suomalaisen.

        Kukaan ei ole kiistanytkään sitä, etteikö Rytinkin perimmäinen tavoite ollut pitää Suomi sodan ulkopuolella. Se oli alunalkanen kaikkien vastuullisten suomalaisten poliitikkojen tavoite. Kysymys on ainoastaan siitä, millä keinoin tämä tavoite olisi ollut parhaiten saavutettavissa. Virheitä tulee arvioida tätä taustaa vasten. Suomalaiset eivät suinkaan liittoutuneet Saksan kanssa sen vuoksi, että olisimme tunteneet jotain poliittista yhteyttä kansallisosialistisen aatteen valossa ja palossa.

        Kukaan ei myöskään ole kiistänyt sitä, että NL alunperin hyökkäsi Suomeen ja NL:lla oli myös haluja Moskovan rauhan jälkeen toteuttaa ns. salainen etupiirisopimus. Etupiirisopimushan oli Saksan ja NL:n välinen sopimus ja jos se olisi silloin ollut suomalaisten tiedossa, on jokseenkin varmaa, että olisimme hyväksyneet tarjotun länsiavun, koska Saksalle Suomi oli vain pelinappula muiden joukossa ja sen pelinapulan se luovutti NL:lle.

        Suomi lähentyi Saksaa jo ennen kuin NL alkoi vaatia etupiirisopimuksen täytäntöönpanoa loppuvuodesta 1940. Tämä vaatimus lienee ollut NL:n puoleta nimenomaan reagointia sitä vasten, että Saksa oli lisännyt mielenkiintoaan Pohjolaa kohtaan ja asettumassa tällä ilmansuunnalla yhä vankemmin NL:n rajan läheisyyteen. Suomalaisethan olivat jo myöntäneet Saksalle kauttakulkuoikeuden maamme alueen läpi. Myöhemmin Saksan hyökätessä NL:oon, Suomi antoi lentokenttiään sakalaisten käyttöön. Vikapää tilanteen kehittymiseen ei siten ollut yksin Stalinin vaan yhtä lailla Hitlerin. Suomi oli puolestaan Moskovan rauhan solmimalla torjunut länsiavut ja solminut tuon rauhan Saksan pyynnöstä Saksan lupauksia kuunnellen. Tämä saattoi jälkikäteen arvioiden olla se suurin virhe.

        Jos Suomi olisi hyväksynyt länsiavun, historian kulku olisi koko maailmansodan osalta muuttunut tyystin toiseksi, koska silloin länsivallat olisivat olleet sodassa NL:a vastaan ja näiden maiden liittosuhdetta Saksaa vastaan ei olisi koskaan solmittu. Suomen ratkaisu olisi siis koko maailmanhistorian kannalta erittäin tärkeä.

        Rytin rooli myöhemmissä vaiheissa Suomen pelastajana on varsin perusteellisesti kyseenalaistettu Markku Jokisipilän väitöskirjassa. Hitler oli sitoutunut auttamaan Suomea niin pitkälle kuin mahdollista, koska pohjoinen rintama sitoi NL:n joukkoja. Hitlerin motiivina ei siis ollut Suomen auttaminen vaan oman maansa auttaminen. Saksa olisi jatkanut apuaan siitä riippumatta, mitä Ryti presidenttinä takasi, koska Saksalla ei ollut oikein muuta vaihtoehtoa. Oli nimittäin niin, että mitä nopeammin NL kykenisi irtautumaan sotimisesta Suomessa, sitä enemmän sillä olisi resursseja hyökkäykseen Saksaan vastaan kohti Berliiniä.


      • hist.tunt.
        Santeri_Alkio kirjoitti:

        Mielipidepankki unohtaa tarkoituksella, että tämä laki "sotasyyllisyydestä" laadittiin takautuvasti. Vastoin siis länsimaisen oikeudenkäytön kaikkia periaatteita laadittiin laki, jossa taannehtivasti tehtiin tietyt päätökset ja vastuunkannot laittomiksi. Urho Kaleva Kekkonen oikeusministerinä oli innokkaasti ajamassa tätä lakia.

        Kannattaa myös muistaa, että Kekkonen pani syytettyjen listalle hänelle itselleen kiusallisia kilpailijoita.

        Risto Ryti ei ollut mikään sotasyyllinen. Risto Ryti oli syvästi isänmaallinen mies, joka isänmaan hyväksi uhrasi itsensä ja terveytensä.

        Lain säätämisellä pelastettiin Ryti Neuvostoliittoon tuomittavaksi viemiseltä. Muun muassa Jukka Tarkka on sitä mieltä, ettei sotasyyllisyyden suhteen olisi tehty poikkeusta Suomen kohdalla.

        Kekkonen oikeusministerinä joutui hoitamaan käytännön järjestelyt. Ne hän tekikin ripeästi ja pelasti näin Rytin hengen.


      • Onko demari
        täyttä roskaa kirjoitti:

        sillä Ryti pyrki KOKO kautensa ajan Suomen pitämiseen sodan ulkopuolella. Ryti oli rauhaan tähtäävä poliitikko ja vihasi natseja, mutta pakon edessä oli pakko tehdä Ribbentrop-sopimus. Vuoden 1940 Moskovan rauha ei lopulta kelvannut Stalinille vaan hän halusi liittää maan NL:oon ja jatkosodassa yritti vielä tehdä tämän. Suomi kävi Stalinia vastaan sitkeää puolustustaistelua ja osoitti kaikille maailman kansoille ansaitsevansa paikkansa kansojen joukossa. 1944 käytiin Suomen kansan kannalta ratkaiseva taistelu kansallisesta olemassa olosta ja Risto Ryti päättäväisellä ja rohkealla toiminnallaan ratkaisi sen, että Suomen kansa säilyi maailman kartalla.

        Ryti ei ollut vastuullinen sotaan vaan sotaan syyllinen oli Stalin, joka politiikallaan ajoi maan Saksan virtaan. Jos Stalin ei olisi painostanut Rytiä ja hallitusta, Suomi ei olisi KOSKAAN mennyt Saksan kanssa mihinkään liittoon. Stalinin vika, ei Rytin, suuren suomalaisen.

        seonnut. Mielipidepankin kirjoitus oli taas oikein.


      • alkoi lähentymään
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kukaan ei ole kiistanytkään sitä, etteikö Rytinkin perimmäinen tavoite ollut pitää Suomi sodan ulkopuolella. Se oli alunalkanen kaikkien vastuullisten suomalaisten poliitikkojen tavoite. Kysymys on ainoastaan siitä, millä keinoin tämä tavoite olisi ollut parhaiten saavutettavissa. Virheitä tulee arvioida tätä taustaa vasten. Suomalaiset eivät suinkaan liittoutuneet Saksan kanssa sen vuoksi, että olisimme tunteneet jotain poliittista yhteyttä kansallisosialistisen aatteen valossa ja palossa.

        Kukaan ei myöskään ole kiistänyt sitä, että NL alunperin hyökkäsi Suomeen ja NL:lla oli myös haluja Moskovan rauhan jälkeen toteuttaa ns. salainen etupiirisopimus. Etupiirisopimushan oli Saksan ja NL:n välinen sopimus ja jos se olisi silloin ollut suomalaisten tiedossa, on jokseenkin varmaa, että olisimme hyväksyneet tarjotun länsiavun, koska Saksalle Suomi oli vain pelinappula muiden joukossa ja sen pelinapulan se luovutti NL:lle.

        Suomi lähentyi Saksaa jo ennen kuin NL alkoi vaatia etupiirisopimuksen täytäntöönpanoa loppuvuodesta 1940. Tämä vaatimus lienee ollut NL:n puoleta nimenomaan reagointia sitä vasten, että Saksa oli lisännyt mielenkiintoaan Pohjolaa kohtaan ja asettumassa tällä ilmansuunnalla yhä vankemmin NL:n rajan läheisyyteen. Suomalaisethan olivat jo myöntäneet Saksalle kauttakulkuoikeuden maamme alueen läpi. Myöhemmin Saksan hyökätessä NL:oon, Suomi antoi lentokenttiään sakalaisten käyttöön. Vikapää tilanteen kehittymiseen ei siten ollut yksin Stalinin vaan yhtä lailla Hitlerin. Suomi oli puolestaan Moskovan rauhan solmimalla torjunut länsiavut ja solminut tuon rauhan Saksan pyynnöstä Saksan lupauksia kuunnellen. Tämä saattoi jälkikäteen arvioiden olla se suurin virhe.

        Jos Suomi olisi hyväksynyt länsiavun, historian kulku olisi koko maailmansodan osalta muuttunut tyystin toiseksi, koska silloin länsivallat olisivat olleet sodassa NL:a vastaan ja näiden maiden liittosuhdetta Saksaa vastaan ei olisi koskaan solmittu. Suomen ratkaisu olisi siis koko maailmanhistorian kannalta erittäin tärkeä.

        Rytin rooli myöhemmissä vaiheissa Suomen pelastajana on varsin perusteellisesti kyseenalaistettu Markku Jokisipilän väitöskirjassa. Hitler oli sitoutunut auttamaan Suomea niin pitkälle kuin mahdollista, koska pohjoinen rintama sitoi NL:n joukkoja. Hitlerin motiivina ei siis ollut Suomen auttaminen vaan oman maansa auttaminen. Saksa olisi jatkanut apuaan siitä riippumatta, mitä Ryti presidenttinä takasi, koska Saksalla ei ollut oikein muuta vaihtoehtoa. Oli nimittäin niin, että mitä nopeammin NL kykenisi irtautumaan sotimisesta Suomessa, sitä enemmän sillä olisi resursseja hyökkäykseen Saksaan vastaan kohti Berliiniä.

        loppuvuodesta 1940 Saksaa koska Ryti osasi laskea miten Stalin toimii. Stalin oli verenhimoinen brutaali murhaajadiktaattori, jolle tuli päähänpinttymä saada Suomi polvilleen. Ryti odotti kaiken aikaa uutta sotaa ja piti tämän vuoksi ovea auki Saksaan. Samalla hän aavisti tulevan sodan Saksan ja NL:n välillä.

        Rytin toiminta pelasti Suomelle aseavun jatkamisen, sanokoon Jokisipilä mitä tahansa, sillä Ribbentrop matkusti juuri tämän takia Suomeen vaatimaan sodan jatkamista. Hitler halusi, että Stalin pitää venäläisjoukot Karjalassa, jotta Stalin ei olisi saanut lisävahvistuksia Saksan sotaansa. Tämä on Ribbentrop-sopimuksen ydin!


      • missään
        hist.tunt. kirjoitti:

        Lain säätämisellä pelastettiin Ryti Neuvostoliittoon tuomittavaksi viemiseltä. Muun muassa Jukka Tarkka on sitä mieltä, ettei sotasyyllisyyden suhteen olisi tehty poikkeusta Suomen kohdalla.

        Kekkonen oikeusministerinä joutui hoitamaan käytännön järjestelyt. Ne hän tekikin ripeästi ja pelasti näin Rytin hengen.

        NL:n virallisissa dokumenteissa tai Stalinin puheissa EI KOSKAAN uhkailtu Rytin viemisellä NL:oon. Zdanov saattoi tälläisellä uhitella mutta Stalin ei koskaan sellaista halunnut, eikä uhkaillut sellaisella. Tämä on fakta.


      • hist.tunt.
        missään kirjoitti:

        NL:n virallisissa dokumenteissa tai Stalinin puheissa EI KOSKAAN uhkailtu Rytin viemisellä NL:oon. Zdanov saattoi tälläisellä uhitella mutta Stalin ei koskaan sellaista halunnut, eikä uhkaillut sellaisella. Tämä on fakta.

        Säätytalon Sotasyyllisyysseminaarin puuhamiehinä ja pääjärjestäjinä olivat tohtorit Lasse Lehtinen ja Hannu Rautkallio. Samat miehet julkaisivat vähän aikaisemmin syksyllä sotasyyllisyysjutusta kirjan, joka yritti vahvistaa ja pönkittää Rautkallion ja aiemmin monta kertaa esittämää tulkintaa.

        Hänen mukaansa oikeudenkäynnin järjestäminen oli turhaa. Hän sälyttää vastuun kansakuntaa tarpeettomasti nöyryyttäneestä oikeusfarssista pääministeri J. K. Paasikivelle, joka syyttä suotta pelkäsi neuvostoliittolaisia, ja oikeusministeri Urho Kekkoselle, joka halusi kostaa kilpailijoilleen ja raivata tiensä huipulle.

        Seminaarin järjestäjät osoittivat melkoista siviilirohkeutta. Jo etukäteen oli selvää, että useimmat heidän alustajiksi kutsumansa suomalaiset kollegat torjuvat Rautkallion ja Lehtisen väitteet, kuka milläkin perusteella. Ei ollut yllätys kenellekään, ei varmaan heille itselleenkään, että he jäivät seminaarissa pahan kerran vähemmistöön.

        Kahden ulkomaisen puhujan osuutta odotettiin innolla. Toinen tuli Venäjältä, toinen Englannista. Rautkallion ja Lehtisen pääväitteet perustuivat oletuksiin juuri näiden maiden suhtautumisesta Suomen sotasyyllisyysjuttuun.

        * * *

        Jälkiarviota Neuvostoliiton toiminnasta tuli esittämään suurlähettiläs Juri Derjabin Venäjän tiedeakatemiasta. Hän on toiminut pitkään Moskovan edustajana Helsingissä ja maansa ulkoministeriön Suomen-asiantuntijana.

        Hän on kuuluisa nimimerkki Juri Komissarov, joka kylmän sodan aikana väkisin vänkäsi Suomea Neuvostoliiton valtapiiriin imperialistisilla tulkinnoillaan yya-sopimuksesta.

        Derjabin myönsi, että venäläinen arvio talvisodasta on muuttunut. Moskova pystyy nykyisin sanomaan sen kaikkien jo muutenkin tietämän asian, että silloin Stalin hyökkäsi.

        Jatkoskota on eri asia. Venäläisestä näkövinkkelistä Suomi on edelleen hyökkääjä.

        Derjabin torjui seminaarin järjestäjien tulkinnan, jonka mukaan Stalin ei olisi vaatinut sotasyyllisyysoikeudenkäynnin järjestämisestä. Hyökkäyssotaan ryhtymisestä piti rangaista.

        Rautkallion ja Lehtisen väite perustuu siihen, että arkistoista ei löydy Stalinin valvontakomissiolle lähettämää käskyä oikeudenkäynnin järjestämisestä. Derjabinin selitys on yksinkertainen.

        Vainoharhainen diktaattori ei halunnut jättää jälkeensä kirjallisia todisteita. Hän hallitsi suullisesti pystyäkseen juoksuttamaan alaisiaan ja historiantutkijoita.

        Derjabinin mukaan sotasyyllisyysoikeudessa tuomitut eivät suinkaan olleet kansan sijaiskärsijöitä vaan kansa oli heidän sijaiskärsijöitään. Kaikki suomalaiset joutuivat kärsimään jatkosodan aloittaneiden poliitikkojen toiminnasta.

        Derjabin oli yhtä tiukasti Komisssarov kuin kylmän sodan aikana. Se oli historiantutkimuksen kannalta hyytävää kuultavaa. Mutta samalla se vahvistaa useimpien suomalaisten tulkintaa sotasyyllisyyskysymyksestä.

        Neuvostoliitto oli niin korskeasti voimansa ja voittonsa tunnossa, että kenelläkään ei ollut pienintäkään mahdollisuutta vastustaa valvontakomission vaatimusta taannehtivan ja epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin järjestämisestä.

        * * *

        Tohtori Penelope Evans Kentin yliopistosta kaatoi Rautkallion ja Lehtisen väitteet Englannin suhtautumisesta.

        Lontoo oli passiivinen sodan jälkeisessä Helsingissä. Se katsoi Suomen kuuluneen poliittisesti Neuvostoliiton vastuulle, kuten se sodan aikana oli kuulunut sotilaallisesti.

        Siksi Neuvostoliitto sai valtuudet allekirjoittaa Suomen välirauhansopimus myös Englannin puolesta. Siksi valvontakomission virallisessa nimessä mainitaan Neuvostoliitto, mutta ei Englantia. Siksi Englanti vältti Neuvostoliiton haastamista ja antoi sen rauhassa nöyryyttää suomalaisia

        Englanti pelkäsi että oikeudenkäynnistä tulisi neuvostomallin mukainen näytösprosessi, joka on läntisen oikeudenkäytön irvikuva.

        http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/24-11-05.htm


      • Santeri_Alkio kirjoitti:

        Mielipidepankki unohtaa tarkoituksella, että tämä laki "sotasyyllisyydestä" laadittiin takautuvasti. Vastoin siis länsimaisen oikeudenkäytön kaikkia periaatteita laadittiin laki, jossa taannehtivasti tehtiin tietyt päätökset ja vastuunkannot laittomiksi. Urho Kaleva Kekkonen oikeusministerinä oli innokkaasti ajamassa tätä lakia.

        Kannattaa myös muistaa, että Kekkonen pani syytettyjen listalle hänelle itselleen kiusallisia kilpailijoita.

        Risto Ryti ei ollut mikään sotasyyllinen. Risto Ryti oli syvästi isänmaallinen mies, joka isänmaan hyväksi uhrasi itsensä ja terveytensä.

        Luit kovin huolimattomasti sen, minkä kirjoitin. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli poliittinen oikeudenkäynti, ei tavallinen oikeudenkäynti. Poliittisessa oikeudenkäynnissä pelataan poliittisilla säännöillä, ei oikeudellisilla. Max Jakobsson on kuvannut hyvin tilannetta sanoessaan sotasyyllisyyskysymys oli poliittinen vahingonkorvaus sodasta.

        Risto Ryti oli keskeisessä asemassa päätöksiä tehtäessä sodan aikana. Tottakai hän on silloin syyllinen numero yksi, jos virheitä on löydettävissä. Sotaan joutumisen ja Saksan kanssa tehdyn liiton de facto suhteen Ryti on vastuullinen. Hän on vastuullinen myös siitä, ettei sodasta pyritty irtautumaan ponnekkaammin. Nämä Rytin päätökset perustuvat luonnollisesti kansainvälispoliittiseen harkintaan. Se että olisi voitu tehdä toisinkin, on aina olemassa, mutta ei voida tietää, mihin tuo toisellalailla tekeminen olisi johtanut. Suomen johdattelu Saksan syliin on kuitenkin ennen muuta Rytin ja Tannerin projekti ja tästä näkökulmasta he olivat luonnollisesti suurimmat syylliset. Korostan vielä kerran, että tästä ja vain tästä näkökulmasta.

        Sotasyyllisyyslain säätäminen lienee ollut poliittinen välttämättömyys. Kotikommunistit keksivät tämän sotasyyllisyyden ja kun NL sitoutui sitä sitten vaatimaan, asiaa oli mahdoton enää unohtaa ja väistää. Jos ei Kekkonen olisi jouduttanut virkansa puolesta asioiden kulkua, sen olisi tehnyt joku muu. Siinä olen samaa mieltä, että voitaisiin tarkemmin selvittää, miten Tyko Reinikka ja Antti Kukkonen joutuivat syytettyjen listalle, kun he eivät siihen alunperin kommunistien vaatimuksissa sisältyneet.

        Rytin isänmaallisuutta ei kukaan kiistä. Eljas Erkkokin oli varmaan isaänmaallinen mies ollessaan ulkoministerinä syksyllä 1939. Silti Mannerheim kirjoitti myöhemmin, että tämän olisi pitänyt mennä metsään ja ampua itsensä. Kyse on virhearvioinneista, ei isänmaallisuudesta.


      • oli poliittinen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Luit kovin huolimattomasti sen, minkä kirjoitin. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli poliittinen oikeudenkäynti, ei tavallinen oikeudenkäynti. Poliittisessa oikeudenkäynnissä pelataan poliittisilla säännöillä, ei oikeudellisilla. Max Jakobsson on kuvannut hyvin tilannetta sanoessaan sotasyyllisyyskysymys oli poliittinen vahingonkorvaus sodasta.

        Risto Ryti oli keskeisessä asemassa päätöksiä tehtäessä sodan aikana. Tottakai hän on silloin syyllinen numero yksi, jos virheitä on löydettävissä. Sotaan joutumisen ja Saksan kanssa tehdyn liiton de facto suhteen Ryti on vastuullinen. Hän on vastuullinen myös siitä, ettei sodasta pyritty irtautumaan ponnekkaammin. Nämä Rytin päätökset perustuvat luonnollisesti kansainvälispoliittiseen harkintaan. Se että olisi voitu tehdä toisinkin, on aina olemassa, mutta ei voida tietää, mihin tuo toisellalailla tekeminen olisi johtanut. Suomen johdattelu Saksan syliin on kuitenkin ennen muuta Rytin ja Tannerin projekti ja tästä näkökulmasta he olivat luonnollisesti suurimmat syylliset. Korostan vielä kerran, että tästä ja vain tästä näkökulmasta.

        Sotasyyllisyyslain säätäminen lienee ollut poliittinen välttämättömyys. Kotikommunistit keksivät tämän sotasyyllisyyden ja kun NL sitoutui sitä sitten vaatimaan, asiaa oli mahdoton enää unohtaa ja väistää. Jos ei Kekkonen olisi jouduttanut virkansa puolesta asioiden kulkua, sen olisi tehnyt joku muu. Siinä olen samaa mieltä, että voitaisiin tarkemmin selvittää, miten Tyko Reinikka ja Antti Kukkonen joutuivat syytettyjen listalle, kun he eivät siihen alunperin kommunistien vaatimuksissa sisältyneet.

        Rytin isänmaallisuutta ei kukaan kiistä. Eljas Erkkokin oli varmaan isaänmaallinen mies ollessaan ulkoministerinä syksyllä 1939. Silti Mannerheim kirjoitti myöhemmin, että tämän olisi pitänyt mennä metsään ja ampua itsensä. Kyse on virhearvioinneista, ei isänmaallisuudesta.

        ja se ajoi Kekkosen etuja. Luuletko todellakin, että Rytin politiikan ytimenä olisi ollut ajaa Suomi tietoisesti Saksan kanssa samaan liittoon? Jos näin uskot, olet pihalla kuin lumiukko koko kuviosta. Stalin jatkuvalla painostamisellaan ajoi Rytin pakkorakoon ja tämän vuoksi ovi oli avattava Saksalle koska paine Moskovasta kaiken aikaa kasvoi. Stalin oli politiikan moottori ja Ryti vain reagoi siihen. Jos Stalin olisi toiminut toisin, tottakai Rytikin olisi toiminut toisin. Rytin tavoitteena oli puolueeton Suomi.


      • demaritukijat oppia
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Luit kovin huolimattomasti sen, minkä kirjoitin. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli poliittinen oikeudenkäynti, ei tavallinen oikeudenkäynti. Poliittisessa oikeudenkäynnissä pelataan poliittisilla säännöillä, ei oikeudellisilla. Max Jakobsson on kuvannut hyvin tilannetta sanoessaan sotasyyllisyyskysymys oli poliittinen vahingonkorvaus sodasta.

        Risto Ryti oli keskeisessä asemassa päätöksiä tehtäessä sodan aikana. Tottakai hän on silloin syyllinen numero yksi, jos virheitä on löydettävissä. Sotaan joutumisen ja Saksan kanssa tehdyn liiton de facto suhteen Ryti on vastuullinen. Hän on vastuullinen myös siitä, ettei sodasta pyritty irtautumaan ponnekkaammin. Nämä Rytin päätökset perustuvat luonnollisesti kansainvälispoliittiseen harkintaan. Se että olisi voitu tehdä toisinkin, on aina olemassa, mutta ei voida tietää, mihin tuo toisellalailla tekeminen olisi johtanut. Suomen johdattelu Saksan syliin on kuitenkin ennen muuta Rytin ja Tannerin projekti ja tästä näkökulmasta he olivat luonnollisesti suurimmat syylliset. Korostan vielä kerran, että tästä ja vain tästä näkökulmasta.

        Sotasyyllisyyslain säätäminen lienee ollut poliittinen välttämättömyys. Kotikommunistit keksivät tämän sotasyyllisyyden ja kun NL sitoutui sitä sitten vaatimaan, asiaa oli mahdoton enää unohtaa ja väistää. Jos ei Kekkonen olisi jouduttanut virkansa puolesta asioiden kulkua, sen olisi tehnyt joku muu. Siinä olen samaa mieltä, että voitaisiin tarkemmin selvittää, miten Tyko Reinikka ja Antti Kukkonen joutuivat syytettyjen listalle, kun he eivät siihen alunperin kommunistien vaatimuksissa sisältyneet.

        Rytin isänmaallisuutta ei kukaan kiistä. Eljas Erkkokin oli varmaan isaänmaallinen mies ollessaan ulkoministerinä syksyllä 1939. Silti Mannerheim kirjoitti myöhemmin, että tämän olisi pitänyt mennä metsään ja ampua itsensä. Kyse on virhearvioinneista, ei isänmaallisuudesta.

        polittisista ja oikeudellisista asioista.


      • kun et ole oikein
        oli poliittinen kirjoitti:

        ja se ajoi Kekkosen etuja. Luuletko todellakin, että Rytin politiikan ytimenä olisi ollut ajaa Suomi tietoisesti Saksan kanssa samaan liittoon? Jos näin uskot, olet pihalla kuin lumiukko koko kuviosta. Stalin jatkuvalla painostamisellaan ajoi Rytin pakkorakoon ja tämän vuoksi ovi oli avattava Saksalle koska paine Moskovasta kaiken aikaa kasvoi. Stalin oli politiikan moottori ja Ryti vain reagoi siihen. Jos Stalin olisi toiminut toisin, tottakai Rytikin olisi toiminut toisin. Rytin tavoitteena oli puolueeton Suomi.

        jyvällä.


      • alkoi lähentymään kirjoitti:

        loppuvuodesta 1940 Saksaa koska Ryti osasi laskea miten Stalin toimii. Stalin oli verenhimoinen brutaali murhaajadiktaattori, jolle tuli päähänpinttymä saada Suomi polvilleen. Ryti odotti kaiken aikaa uutta sotaa ja piti tämän vuoksi ovea auki Saksaan. Samalla hän aavisti tulevan sodan Saksan ja NL:n välillä.

        Rytin toiminta pelasti Suomelle aseavun jatkamisen, sanokoon Jokisipilä mitä tahansa, sillä Ribbentrop matkusti juuri tämän takia Suomeen vaatimaan sodan jatkamista. Hitler halusi, että Stalin pitää venäläisjoukot Karjalassa, jotta Stalin ei olisi saanut lisävahvistuksia Saksan sotaansa. Tämä on Ribbentrop-sopimuksen ydin!

        Suomi lähentyi Saksan suuntaan jo paljon aiemmin eli silloin, kun talvisotaa vielä käytiin. Olennaisinta tässä on huomata, että silloin valittiin lähentyminen Saksaan, mutta torjuttiin lähentyminen länsivaltojen suuntaan. On edelleen muistutettava siitä, että länsivallat eli Englanti ja Ranska eivät vain tarjonneet Suomelle apua, ne suorastaan tyrkyttivät sitä ja olivat sitten äärimäisen pettyneitä, kun Suomi torjui tarjotun avun. Myöhemmin tämä nähtiin siitten Englannin nuivana suhtautumisena Suomea kohtaan.

        Rytin ei tarvinnut aavistaa mitään tulevaa Saksan ja NL:n sotaa. Rytille oli asiasta tiedotettu jo hyvissä ajoin eli talvisodan vielä kestäessä. Tiedottajana toimi Hermann Göring, joka keskusteli asioista Suomen lähettilään kanssa ja lupasi Suomelle hyvitystä korkojen kera. Kaikille asioista tietäville oli silloin selvää, että Saksa suunnittelu hyökkäystä NL:oon. Todella tyhmähän sellainen valtionpäämies olisi ollut joka perusteli asiaa aavistuksella, kun hänellä oli jokseenkin varma tieto asaista jo puoli vuotta aikaisemmin.

        Ribbentropp toimi paljolti omissa nimissään oman profiilinsa nostattamiseksi. Suomi oli saanut materiaaliavun jo ennen Rytin sopimusta. Lisäksi Saksalla ei ollut mitään aikomusta vetää joukkojansa Suomesta tai lopettaa materiaaliapua, oli sopimusta tai ei. Saksa halusi vain oman intressinsä kannalta sitoa Suomen mahdollisimman tiukasti siihen, että sota pohjoisella rintamalla jatkuu. Sopimuksen ydin on tosiaankin siinä, että venäläiset joukot sidottiin pohjoiselle rintamalle, jotta ne olisivat poissa Saksan vastaiselta rintamalta. Tässä kohdin olet täysin oikeassa.


      • väitteesi pitää
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Suomi lähentyi Saksan suuntaan jo paljon aiemmin eli silloin, kun talvisotaa vielä käytiin. Olennaisinta tässä on huomata, että silloin valittiin lähentyminen Saksaan, mutta torjuttiin lähentyminen länsivaltojen suuntaan. On edelleen muistutettava siitä, että länsivallat eli Englanti ja Ranska eivät vain tarjonneet Suomelle apua, ne suorastaan tyrkyttivät sitä ja olivat sitten äärimäisen pettyneitä, kun Suomi torjui tarjotun avun. Myöhemmin tämä nähtiin siitten Englannin nuivana suhtautumisena Suomea kohtaan.

        Rytin ei tarvinnut aavistaa mitään tulevaa Saksan ja NL:n sotaa. Rytille oli asiasta tiedotettu jo hyvissä ajoin eli talvisodan vielä kestäessä. Tiedottajana toimi Hermann Göring, joka keskusteli asioista Suomen lähettilään kanssa ja lupasi Suomelle hyvitystä korkojen kera. Kaikille asioista tietäville oli silloin selvää, että Saksa suunnittelu hyökkäystä NL:oon. Todella tyhmähän sellainen valtionpäämies olisi ollut joka perusteli asiaa aavistuksella, kun hänellä oli jokseenkin varma tieto asaista jo puoli vuotta aikaisemmin.

        Ribbentropp toimi paljolti omissa nimissään oman profiilinsa nostattamiseksi. Suomi oli saanut materiaaliavun jo ennen Rytin sopimusta. Lisäksi Saksalla ei ollut mitään aikomusta vetää joukkojansa Suomesta tai lopettaa materiaaliapua, oli sopimusta tai ei. Saksa halusi vain oman intressinsä kannalta sitoa Suomen mahdollisimman tiukasti siihen, että sota pohjoisella rintamalla jatkuu. Sopimuksen ydin on tosiaankin siinä, että venäläiset joukot sidottiin pohjoiselle rintamalle, jotta ne olisivat poissa Saksan vastaiselta rintamalta. Tässä kohdin olet täysin oikeassa.

        todella paikkansa, teet Rytistä täydellisesti Hitlerin liittolaisen, jopa natsin. Ryti ei koskaan ollut näin läheisessä liitossa Hitlerin kanssa. Lyö todisteet pöytään siitä, että Ryti tiesi puoli vuotta aikaisemmin tarkasti Hitlerin päätöksen hyökätä NL:oon. Jos et esitä todistetta, syyllistyt väärän tiedon levittämiseen.


      • oli poliittinen kirjoitti:

        ja se ajoi Kekkosen etuja. Luuletko todellakin, että Rytin politiikan ytimenä olisi ollut ajaa Suomi tietoisesti Saksan kanssa samaan liittoon? Jos näin uskot, olet pihalla kuin lumiukko koko kuviosta. Stalin jatkuvalla painostamisellaan ajoi Rytin pakkorakoon ja tämän vuoksi ovi oli avattava Saksalle koska paine Moskovasta kaiken aikaa kasvoi. Stalin oli politiikan moottori ja Ryti vain reagoi siihen. Jos Stalin olisi toiminut toisin, tottakai Rytikin olisi toiminut toisin. Rytin tavoitteena oli puolueeton Suomi.

        Rytin politiikan tavoitteena oli ajaa Suomi Saksan kanssa liittoon, siis sellaiseen liittoon, mikä käytännössä sitten toteutui. Tämän liittosuhteen hedelmöitys tapahtui jo alkutalvesta 1940, kun Hermann Göring esitti Suomelle lupauksen Saksan avusta saada NL:lle rauhassa menettämänsä alueet korkojen kera takaisin. Mm. kenraali Talvela hyppi tämän tiedon johdosta jossain vaiheessa riemusta tasajalkaa.

        Paine Moskovasta alkoi kasvaa, mutta unohdat tässä reagointiteoriassasi, että myös se oli reagointia. Oli nimittäin niin, että Stalin alkoi epäillä, ettei Hitler pidäkään sopimusta etupiirijaosta Suomen kanssa. NL:ssa pelättiin Saksan nappaavan NL:lle sovitun etupiirin eli Suomen, jos maiden välit kiristyisivät. Tottakai Ryti oli pakkoraossa sen jälkeen, kun Saksaan lähentyminen oli alkanut.

        Siinä vaiheessa ei enää ollut muuta vaihtoehtoa kuin Saksa. Muut vaihtoehdot oli Suomen toimesta aiemmin suljettu pois. Tässä poissulkemisessa oli se pakkorako. Ryti itse Tannerin kanssa oli keskeisessä roolissa, kun tuo poissulkeminen tapahtui. Englannin näkökulma asiaan oli se, että Suomi valitsi natsi-Saksan eikä Englantia ja Ranskaa liittolaisekseen. Kerro mitä vastaat englantilaiselle, joka aikailaisena olisi tämän valinnan perään kysynyt?


      • sekoitat omat olettamukset
        väitteesi pitää kirjoitti:

        todella paikkansa, teet Rytistä täydellisesti Hitlerin liittolaisen, jopa natsin. Ryti ei koskaan ollut näin läheisessä liitossa Hitlerin kanssa. Lyö todisteet pöytään siitä, että Ryti tiesi puoli vuotta aikaisemmin tarkasti Hitlerin päätöksen hyökätä NL:oon. Jos et esitä todistetta, syyllistyt väärän tiedon levittämiseen.

        Heh heh demari on paniikissa kun ei enää itsekkään tiedä mistä puhuu ja mikä on totuus ja mikä valhetta ja mikö omaa olettamusta.


      • kirjoitukseen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Suomi lähentyi Saksan suuntaan jo paljon aiemmin eli silloin, kun talvisotaa vielä käytiin. Olennaisinta tässä on huomata, että silloin valittiin lähentyminen Saksaan, mutta torjuttiin lähentyminen länsivaltojen suuntaan. On edelleen muistutettava siitä, että länsivallat eli Englanti ja Ranska eivät vain tarjonneet Suomelle apua, ne suorastaan tyrkyttivät sitä ja olivat sitten äärimäisen pettyneitä, kun Suomi torjui tarjotun avun. Myöhemmin tämä nähtiin siitten Englannin nuivana suhtautumisena Suomea kohtaan.

        Rytin ei tarvinnut aavistaa mitään tulevaa Saksan ja NL:n sotaa. Rytille oli asiasta tiedotettu jo hyvissä ajoin eli talvisodan vielä kestäessä. Tiedottajana toimi Hermann Göring, joka keskusteli asioista Suomen lähettilään kanssa ja lupasi Suomelle hyvitystä korkojen kera. Kaikille asioista tietäville oli silloin selvää, että Saksa suunnittelu hyökkäystä NL:oon. Todella tyhmähän sellainen valtionpäämies olisi ollut joka perusteli asiaa aavistuksella, kun hänellä oli jokseenkin varma tieto asaista jo puoli vuotta aikaisemmin.

        Ribbentropp toimi paljolti omissa nimissään oman profiilinsa nostattamiseksi. Suomi oli saanut materiaaliavun jo ennen Rytin sopimusta. Lisäksi Saksalla ei ollut mitään aikomusta vetää joukkojansa Suomesta tai lopettaa materiaaliapua, oli sopimusta tai ei. Saksa halusi vain oman intressinsä kannalta sitoa Suomen mahdollisimman tiukasti siihen, että sota pohjoisella rintamalla jatkuu. Sopimuksen ydin on tosiaankin siinä, että venäläiset joukot sidottiin pohjoiselle rintamalle, jotta ne olisivat poissa Saksan vastaiselta rintamalta. Tässä kohdin olet täysin oikeassa.

        sillä tämä ei voi pitää paikkaansa sillä Ryti oli anglofiili ja hän omasi erinomaiset suhteet Englantiin. MPP sanoo, että Suomella olisi lähentynyt jo talvisodan aikana Saksaan. Silloinhan presidentti Kyösti Kallio olisi ollut mukana laatimassa Saksa-politiikkaa. Ja miksi ihmeessä Ribbentrop olisi Suomesta hakenut nostetta ja mihin hän tarvitsi nostetta? Fuhreriksikö? Tuskin.


      • uskomatonta
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Rytin politiikan tavoitteena oli ajaa Suomi Saksan kanssa liittoon, siis sellaiseen liittoon, mikä käytännössä sitten toteutui. Tämän liittosuhteen hedelmöitys tapahtui jo alkutalvesta 1940, kun Hermann Göring esitti Suomelle lupauksen Saksan avusta saada NL:lle rauhassa menettämänsä alueet korkojen kera takaisin. Mm. kenraali Talvela hyppi tämän tiedon johdosta jossain vaiheessa riemusta tasajalkaa.

        Paine Moskovasta alkoi kasvaa, mutta unohdat tässä reagointiteoriassasi, että myös se oli reagointia. Oli nimittäin niin, että Stalin alkoi epäillä, ettei Hitler pidäkään sopimusta etupiirijaosta Suomen kanssa. NL:ssa pelättiin Saksan nappaavan NL:lle sovitun etupiirin eli Suomen, jos maiden välit kiristyisivät. Tottakai Ryti oli pakkoraossa sen jälkeen, kun Saksaan lähentyminen oli alkanut.

        Siinä vaiheessa ei enää ollut muuta vaihtoehtoa kuin Saksa. Muut vaihtoehdot oli Suomen toimesta aiemmin suljettu pois. Tässä poissulkemisessa oli se pakkorako. Ryti itse Tannerin kanssa oli keskeisessä roolissa, kun tuo poissulkeminen tapahtui. Englannin näkökulma asiaan oli se, että Suomi valitsi natsi-Saksan eikä Englantia ja Ranskaa liittolaisekseen. Kerro mitä vastaat englantilaiselle, joka aikailaisena olisi tämän valinnan perään kysynyt?

        tekstiä sillä väitätkö Kallion olleen mukana laatimassa Saksa-myönteistä politiikkaa? Stalin oli se, joka aikaan sai Suomen lähentymisen Saksaan.


      • väitteesi pitää kirjoitti:

        todella paikkansa, teet Rytistä täydellisesti Hitlerin liittolaisen, jopa natsin. Ryti ei koskaan ollut näin läheisessä liitossa Hitlerin kanssa. Lyö todisteet pöytään siitä, että Ryti tiesi puoli vuotta aikaisemmin tarkasti Hitlerin päätöksen hyökätä NL:oon. Jos et esitä todistetta, syyllistyt väärän tiedon levittämiseen.

        Kannattaa tutustua asian tiimoilta emeritus historian professori Heikki Ylikankaan tuotantoon sekä tietoihin hänen nettisivuillaan. Teoksessa "Tulkintani talviosodasta" asioiden kulku on kerrottu varsin yksityiskohtaisesti. Samoin teoksessa "Väkivallasta sananvaltaan" on osio, missä talviosodan loppuvaiheet ja niiden merkitys käydään keskeisiltä osiltaan läpi.

        En ole tehnyt Rytistä mitään natsia. Sellainen on pötypuhetta ja vilkkaan mielikuvituksesi tuotetta. Ryti ei myöskään sen paremmin kuin muutkaan suomalaiset hamunneet mitään täydellistä liitosuhdetta Saksan kanssa. Saksan kanssa haluttiin vain sellainen liittosuhde, mikä palvelee suomalaisia intressejä. Jokainen jolla on vähänkin ymmärrystä älyää, ettei ilmaisia lounaita ole. Jotain joudutaan aina tarjoamaan vastineeksi. Ensimmäinen vastine oli länsiavun torjuminen ja Moskovan rauhan hyväksyminen, toinen vastine oli kauttakullun antaminen saksalaisille joukoille, kolmas oli lentokenttien luovuttaminen Saksan ilmavoimille näiden hyökätessä myös Suomen maaperältä NL:oon kolme päivää ennen kuin Suomi edes totesi olevansa sodassa NL:a vastaan. Sodan alettua liittosuhde laajeni yhteisiksi sotilasoperaatioiksi ja rintamavastuun jakamisiksi Suomen ja NL:n välisellä sotarintamalla. Riittääkö?


      • ihan suomeksi
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kannattaa tutustua asian tiimoilta emeritus historian professori Heikki Ylikankaan tuotantoon sekä tietoihin hänen nettisivuillaan. Teoksessa "Tulkintani talviosodasta" asioiden kulku on kerrottu varsin yksityiskohtaisesti. Samoin teoksessa "Väkivallasta sananvaltaan" on osio, missä talviosodan loppuvaiheet ja niiden merkitys käydään keskeisiltä osiltaan läpi.

        En ole tehnyt Rytistä mitään natsia. Sellainen on pötypuhetta ja vilkkaan mielikuvituksesi tuotetta. Ryti ei myöskään sen paremmin kuin muutkaan suomalaiset hamunneet mitään täydellistä liitosuhdetta Saksan kanssa. Saksan kanssa haluttiin vain sellainen liittosuhde, mikä palvelee suomalaisia intressejä. Jokainen jolla on vähänkin ymmärrystä älyää, ettei ilmaisia lounaita ole. Jotain joudutaan aina tarjoamaan vastineeksi. Ensimmäinen vastine oli länsiavun torjuminen ja Moskovan rauhan hyväksyminen, toinen vastine oli kauttakullun antaminen saksalaisille joukoille, kolmas oli lentokenttien luovuttaminen Saksan ilmavoimille näiden hyökätessä myös Suomen maaperältä NL:oon kolme päivää ennen kuin Suomi edes totesi olevansa sodassa NL:a vastaan. Sodan alettua liittosuhde laajeni yhteisiksi sotilasoperaatioiksi ja rintamavastuun jakamisiksi Suomen ja NL:n välisellä sotarintamalla. Riittääkö?

        sanoa, että Suomen sota NL:a vastaan ei ollutkaan erillissota? Niinkö?


      • kirjoitukseen kirjoitti:

        sillä tämä ei voi pitää paikkaansa sillä Ryti oli anglofiili ja hän omasi erinomaiset suhteet Englantiin. MPP sanoo, että Suomella olisi lähentynyt jo talvisodan aikana Saksaan. Silloinhan presidentti Kyösti Kallio olisi ollut mukana laatimassa Saksa-politiikkaa. Ja miksi ihmeessä Ribbentrop olisi Suomesta hakenut nostetta ja mihin hän tarvitsi nostetta? Fuhreriksikö? Tuskin.

        Ryti oli sikäli viisas mies, ettei hän antanut minkään Englanti-mieltymyksensä vaikuttaa päätöksentekoon. Ei Suomen kohtaloa tietenkään pidä mihinkään mieltymyksiin perustaa.

        Rytin ja Tannerin harkinnassa oli vain yksi asia vaikuttavana ja se oli ihan oikea ja ylivoimaisesti tärkein asia. Se, että puhe on Rytin ja Tannerin päätöksenteosta, johtuu siitä, että alkuvaiheessa vain he lähettiläs Kivimäen ohella olivat tietoisia kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Edes Mannerheimia ei alun alkaen informoitu, koska asia oli luonteeltaan äärimmäisen salainen.

        Tuo muiden ylitse menevä asia oli pohdinta siitä, mikä valtio voittaa tulevan suursodan. Saksan aikeista NL:n suhteen oli saatu riittävää vihiä Göringin ja Kivimäen keskusteluissa, jotta osattiin jo tuossa vaiheessa odottaa sodan laajentumista todelliseksi suursodaksi. Siinä vaiheessa uskottiin, että Saksa selviää voittajana. Tämä uskomus oli varsin perusteltu sen hetken voimasuhteita punnittaessa. Silti siinä harkinnassa ei kyetty ennakoimaan sitä, mitä Saksalle tulisi merkitsemään joutuminen usean rintaman suursotaan. Länsivaltojen voiton puolesta ei lyöty vetoa ja siksi länsivaltojen avun tyrkyttäminen Suomessa torjuttiin.

        Kyösti Kallio oli hyvin sairas talvisodan aikana ja hän veätäytyi käytännön politiikasta sen vuoksi. Kallio oli myös kykenemätön muutoinkin johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa. Hän lähinnä kauhisteli tilannetta osaamatta tehdä mitään. Pääministeri Ryti ja ulkoministeri Tanner tilanteen tajuten ottivat vastuun Suomen ulkopolitiikan linjasta. Mannerheim oli kolmas keskeinen päätöksentekijä ja hän horjuikin pitkään sen välillä, hyväksyäkö länsiapu vai ei. Tämä horjuminen johtuu siitä, että Mannerheimia ei oltu informoitu Saksan lupauksista niin varhain kuin Rytia ja Tanneria. Lähettiläs T.M. Kivimäki oli asioista ensimmäisenä perillä oleva henkilö, koska Göring keskusteli hänen kanssaan ensimmäisenä. Göring oli muuten saksalaisista tunnettu Suomen ystävä, joka oli jo vuonna 1939 varoitellut Suomea tilanteesta. Göring oli Saksassa siinä asemassa, että Hitlerin jälkeen hänen puheensa oli syytä ottaa ensimmäisenä todesta.

        Jokisipilän väitöskirjassa on muistini mukaan kerrottu, että Ribbentropp toimi pitkälti ilman Hitlerin mandaattia Suomessa. Ribbentroppin toimintahan ei mitenkään ollut ristiriidassa Hitlerin pyrkimysten kanssa, vaan tuki niitä. Tässä mielessä hän saattoi toimia omavaltaisesti varsin rauhallisin mielin ja ottaa sulan hattuunsa siitä, että sai paperilla suomalaiset sidotuksi entistä vankemmin sodan jatkamiseen. Saksan kannalta tällainen oli olennaista, mutta Suomen osalta merkityksettömämpää, koska Saksa joka tapauksessa halusi, ettei rauhaa pohjoisella rintamalla tulisi. Suomen tavoite oli pyrkiä estämään maamme valtaaminen.


      • todella tietää
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Ryti oli sikäli viisas mies, ettei hän antanut minkään Englanti-mieltymyksensä vaikuttaa päätöksentekoon. Ei Suomen kohtaloa tietenkään pidä mihinkään mieltymyksiin perustaa.

        Rytin ja Tannerin harkinnassa oli vain yksi asia vaikuttavana ja se oli ihan oikea ja ylivoimaisesti tärkein asia. Se, että puhe on Rytin ja Tannerin päätöksenteosta, johtuu siitä, että alkuvaiheessa vain he lähettiläs Kivimäen ohella olivat tietoisia kaikista asiaan vaikuttavista seikoista. Edes Mannerheimia ei alun alkaen informoitu, koska asia oli luonteeltaan äärimmäisen salainen.

        Tuo muiden ylitse menevä asia oli pohdinta siitä, mikä valtio voittaa tulevan suursodan. Saksan aikeista NL:n suhteen oli saatu riittävää vihiä Göringin ja Kivimäen keskusteluissa, jotta osattiin jo tuossa vaiheessa odottaa sodan laajentumista todelliseksi suursodaksi. Siinä vaiheessa uskottiin, että Saksa selviää voittajana. Tämä uskomus oli varsin perusteltu sen hetken voimasuhteita punnittaessa. Silti siinä harkinnassa ei kyetty ennakoimaan sitä, mitä Saksalle tulisi merkitsemään joutuminen usean rintaman suursotaan. Länsivaltojen voiton puolesta ei lyöty vetoa ja siksi länsivaltojen avun tyrkyttäminen Suomessa torjuttiin.

        Kyösti Kallio oli hyvin sairas talvisodan aikana ja hän veätäytyi käytännön politiikasta sen vuoksi. Kallio oli myös kykenemätön muutoinkin johtamaan Suomen ulkopolitiikkaa. Hän lähinnä kauhisteli tilannetta osaamatta tehdä mitään. Pääministeri Ryti ja ulkoministeri Tanner tilanteen tajuten ottivat vastuun Suomen ulkopolitiikan linjasta. Mannerheim oli kolmas keskeinen päätöksentekijä ja hän horjuikin pitkään sen välillä, hyväksyäkö länsiapu vai ei. Tämä horjuminen johtuu siitä, että Mannerheimia ei oltu informoitu Saksan lupauksista niin varhain kuin Rytia ja Tanneria. Lähettiläs T.M. Kivimäki oli asioista ensimmäisenä perillä oleva henkilö, koska Göring keskusteli hänen kanssaan ensimmäisenä. Göring oli muuten saksalaisista tunnettu Suomen ystävä, joka oli jo vuonna 1939 varoitellut Suomea tilanteesta. Göring oli Saksassa siinä asemassa, että Hitlerin jälkeen hänen puheensa oli syytä ottaa ensimmäisenä todesta.

        Jokisipilän väitöskirjassa on muistini mukaan kerrottu, että Ribbentropp toimi pitkälti ilman Hitlerin mandaattia Suomessa. Ribbentroppin toimintahan ei mitenkään ollut ristiriidassa Hitlerin pyrkimysten kanssa, vaan tuki niitä. Tässä mielessä hän saattoi toimia omavaltaisesti varsin rauhallisin mielin ja ottaa sulan hattuunsa siitä, että sai paperilla suomalaiset sidotuksi entistä vankemmin sodan jatkamiseen. Saksan kannalta tällainen oli olennaista, mutta Suomen osalta merkityksettömämpää, koska Saksa joka tapauksessa halusi, ettei rauhaa pohjoisella rintamalla tulisi. Suomen tavoite oli pyrkiä estämään maamme valtaaminen.

        kuinka Kivimäki analysoi hänelle annettua tietoa Saksan kyvystä lyödä Neuvostoliitto. Millaista tietoa Göring jakoi Kivimäelle. Joka tapauksessa Suomi ei ollut missään vaiheessa Saksan liittolainen vaan kävi omaa erillissotaansa Stalinia vastaan ja otti apua vastaan sieltä, mistä sitä kriisin keskellä sai. Rytillä ja Hitlerillä ei ollut yhteisiä tavoitteita NL:n suhteen.


      • ollut Hitlerin
        todella tietää kirjoitti:

        kuinka Kivimäki analysoi hänelle annettua tietoa Saksan kyvystä lyödä Neuvostoliitto. Millaista tietoa Göring jakoi Kivimäelle. Joka tapauksessa Suomi ei ollut missään vaiheessa Saksan liittolainen vaan kävi omaa erillissotaansa Stalinia vastaan ja otti apua vastaan sieltä, mistä sitä kriisin keskellä sai. Rytillä ja Hitlerillä ei ollut yhteisiä tavoitteita NL:n suhteen.

        kanssa liitossa, olisi ollut luonnollista, että hän olisi jatkanut hyökkäystä PIETARIIN 1941, mutta hän kieltäytyi. Tämä kertoo siitä, että liittoa ei ollut.


      • ihan suomeksi kirjoitti:

        sanoa, että Suomen sota NL:a vastaan ei ollutkaan erillissota? Niinkö?

        Kyse ei todellakaan ollut mistään erillissodasta. Saksan armeija oli Suomen maaperällä läsnä sodassa. Lisäksi Suomen sotatarvikeapu oli sidottu yhteisiin tavoitteisiin. Ilmaita lounaita ei ole kuten aiemmin sanoin. Suomen irtaantuminen kesken kaiken olisi voinut aiheuttaa konfliktin Suomen ja Saksan välille. Konfliktihan tuli sittenkin, kun Suomi lopulta solmi erillisrauhan. Siitä alkoi Lapin sota saksalaisten karkoittamiseksi rauhanehtojen mukaisesti.

        Kyse on lähinnä siitä, miten tiiviiksi tai väljäksi haluamme liittosuhteen määritellä. Saksan näkökulmasta tuo määrittely voitiin pitää väljänä niin pitkään Suomen tavoitteet sodassa olivat saavuttamatta. En usko, että Saksa olisi missään vaiheessa suostunut vapaaehtoisesti Suomen erillisrauhaan, koska sellainen ei ollut Saksan etu.

        Suomen ja Saksan liittosuhde liittyi kiinteästi Suomen tavoitteisiin vallata takaisin talvisodassa menetetyt alueet. Saksa ei vaatinut meiltä näennäisesti juuri muuta. Tosiasiallisesti Saksalle riitti se, että NL:n joukkoja sidottiin Suomen rintamalle. Jos Saksa olisi ollut voitokkaampi eteläisellä rintamalla, meiltä olisi voitu alkaa vaatia enemmänkin. Tuskin siinä tilanteessakaan olisi sanottu saksalaisille Nein. Suomalaisilla oli se etu, että omaa harkintaa ja suomalaisten etunäkökohtia voitiin käyttää hyvin pitkälle liittosuhteen toteutuksessa.


      • todella tietää kirjoitti:

        kuinka Kivimäki analysoi hänelle annettua tietoa Saksan kyvystä lyödä Neuvostoliitto. Millaista tietoa Göring jakoi Kivimäelle. Joka tapauksessa Suomi ei ollut missään vaiheessa Saksan liittolainen vaan kävi omaa erillissotaansa Stalinia vastaan ja otti apua vastaan sieltä, mistä sitä kriisin keskellä sai. Rytillä ja Hitlerillä ei ollut yhteisiä tavoitteita NL:n suhteen.

        Tottakai Suomella ja Saksalla oli yhteinen tavoite. Se tavoite oli NL:n sotilaallisen voiman heikentäminen niin, että näiden maiden muut omat tavoitteet voitaisiin toteuttaa.


      • täysin käsittämätöntä
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Tottakai Suomella ja Saksalla oli yhteinen tavoite. Se tavoite oli NL:n sotilaallisen voiman heikentäminen niin, että näiden maiden muut omat tavoitteet voitaisiin toteuttaa.

        sillä jos maat olivat täydessä liitossa keskenään, MIKSI IHMEESSÄ RYTI KIELTÄYTYI HYÖKKÄÄMÄSTÄ PIETARIIN? Mannerheim olisi halunnut, mutta Ryti ei. Poliittinen johto siis esti aikeet. Miten Hitlerin liittolainen ei suostunut Hitlerin kaikkein suurimpaan tavoitteeseen eli Pietarin valtaamiseen?


      • ollut Hitlerin kirjoitti:

        kanssa liitossa, olisi ollut luonnollista, että hän olisi jatkanut hyökkäystä PIETARIIN 1941, mutta hän kieltäytyi. Tämä kertoo siitä, että liittoa ei ollut.

        Ei sotilaallinen liitto tarkoita sitä, että juostaan vain toisen pillin mukaan. Jos Suomen ja Saksan sopimuksessa ei oltu sovittu mistään Pietariin hyökkäämisestä, sellaista voi tietenkin sopimukseenkin jo vedoten kieltäytyä. Suomen tavoitteet liittyivät talvisodassa menetettyjen alueiden talaisin valtaamiseen. Tässä Saksa tuki Suomea, koska se oli Saksan intressien mukaista. Muuten Saksalle oli ihan samantekevää, sijaitsiko Suomen raja 50 km idempänä tai lännempänä.

        Esittämäsi asia todistaa korkeintaan liittosuhteen laajuudesta ja ehdoista, ei muusta.


      • millään tavalla
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Ei sotilaallinen liitto tarkoita sitä, että juostaan vain toisen pillin mukaan. Jos Suomen ja Saksan sopimuksessa ei oltu sovittu mistään Pietariin hyökkäämisestä, sellaista voi tietenkin sopimukseenkin jo vedoten kieltäytyä. Suomen tavoitteet liittyivät talvisodassa menetettyjen alueiden talaisin valtaamiseen. Tässä Saksa tuki Suomea, koska se oli Saksan intressien mukaista. Muuten Saksalle oli ihan samantekevää, sijaitsiko Suomen raja 50 km idempänä tai lännempänä.

        Esittämäsi asia todistaa korkeintaan liittosuhteen laajuudesta ja ehdoista, ei muusta.

        sillä Hitler pyysi Suomelta apua Pietarin valtaamiseen, mutta Ryti torjui pyynnön, koska Suomi kävi omaa erillissotaansa. Suomen tavoitteena oli palauttaa valtakunnanraja niille rajoille kun ne olivat ennen talvisotaa, joka olikin täysin oikeaa politiikkaa.


      • täysin käsittämätöntä kirjoitti:

        sillä jos maat olivat täydessä liitossa keskenään, MIKSI IHMEESSÄ RYTI KIELTÄYTYI HYÖKKÄÄMÄSTÄ PIETARIIN? Mannerheim olisi halunnut, mutta Ryti ei. Poliittinen johto siis esti aikeet. Miten Hitlerin liittolainen ei suostunut Hitlerin kaikkein suurimpaan tavoitteeseen eli Pietarin valtaamiseen?

        On kyllä käsittämätöntä, että joku ei ymmärrä mitä sopimussuhde merkitsee. Jos olet avioliitossa, mikä on sopimussuhde, se ei tarkoita sitä, ettetkö voisi kieltäytyä puolisosi ehdotuksesta tappaa entisen tyttöystäväsi.

        Suomen ja Saksan liittosuhteen ehdot sanelivat sen, miten paljon liikkumavaraa kummallakin sopimuspuolella on. Ehtoja ei oltu solmittu nimenomaisesti, vaan ne tulivat koetulluiksi kulloisessakin tilanteessa yleensä erikseen. Suomen onneksi Saksalle riitti pitkälti se, että jatkoimme vain sotaa ja sidoimme siten venäläisiä joukkoja pois muualta.


      • mitään Suomen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        On kyllä käsittämätöntä, että joku ei ymmärrä mitä sopimussuhde merkitsee. Jos olet avioliitossa, mikä on sopimussuhde, se ei tarkoita sitä, ettetkö voisi kieltäytyä puolisosi ehdotuksesta tappaa entisen tyttöystäväsi.

        Suomen ja Saksan liittosuhteen ehdot sanelivat sen, miten paljon liikkumavaraa kummallakin sopimuspuolella on. Ehtoja ei oltu solmittu nimenomaisesti, vaan ne tulivat koetulluiksi kulloisessakin tilanteessa yleensä erikseen. Suomen onneksi Saksalle riitti pitkälti se, että jatkoimme vain sotaa ja sidoimme siten venäläisiä joukkoja pois muualta.

        liitosta Saksan kanssa. Rytin toiminnasta voit hakea erilaisia sanoja ja puheita liitosta, mutta Suomi ei ollut virallinen osa Akseli-valtoja II maailmansodassa. Ns. ajopuuteoria Suomen kohdalla pitää paikkansa, Suomi ajautuu mukaan suursotiin Stalinin ja Hitlerin etupiirijaon takia 1939. Kun Molotov-Ribbentrop-sopimus solmittiin 1939, Stalin alkoi hyödyntämään sitä melko pian Suomen osalta, mutta talvisodan lopputulos muutti Hitlerin käsityksen Suomesta.


      • oivahärkönen
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Luit kovin huolimattomasti sen, minkä kirjoitin. Sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli poliittinen oikeudenkäynti, ei tavallinen oikeudenkäynti. Poliittisessa oikeudenkäynnissä pelataan poliittisilla säännöillä, ei oikeudellisilla. Max Jakobsson on kuvannut hyvin tilannetta sanoessaan sotasyyllisyyskysymys oli poliittinen vahingonkorvaus sodasta.

        Risto Ryti oli keskeisessä asemassa päätöksiä tehtäessä sodan aikana. Tottakai hän on silloin syyllinen numero yksi, jos virheitä on löydettävissä. Sotaan joutumisen ja Saksan kanssa tehdyn liiton de facto suhteen Ryti on vastuullinen. Hän on vastuullinen myös siitä, ettei sodasta pyritty irtautumaan ponnekkaammin. Nämä Rytin päätökset perustuvat luonnollisesti kansainvälispoliittiseen harkintaan. Se että olisi voitu tehdä toisinkin, on aina olemassa, mutta ei voida tietää, mihin tuo toisellalailla tekeminen olisi johtanut. Suomen johdattelu Saksan syliin on kuitenkin ennen muuta Rytin ja Tannerin projekti ja tästä näkökulmasta he olivat luonnollisesti suurimmat syylliset. Korostan vielä kerran, että tästä ja vain tästä näkökulmasta.

        Sotasyyllisyyslain säätäminen lienee ollut poliittinen välttämättömyys. Kotikommunistit keksivät tämän sotasyyllisyyden ja kun NL sitoutui sitä sitten vaatimaan, asiaa oli mahdoton enää unohtaa ja väistää. Jos ei Kekkonen olisi jouduttanut virkansa puolesta asioiden kulkua, sen olisi tehnyt joku muu. Siinä olen samaa mieltä, että voitaisiin tarkemmin selvittää, miten Tyko Reinikka ja Antti Kukkonen joutuivat syytettyjen listalle, kun he eivät siihen alunperin kommunistien vaatimuksissa sisältyneet.

        Rytin isänmaallisuutta ei kukaan kiistä. Eljas Erkkokin oli varmaan isaänmaallinen mies ollessaan ulkoministerinä syksyllä 1939. Silti Mannerheim kirjoitti myöhemmin, että tämän olisi pitänyt mennä metsään ja ampua itsensä. Kyse on virhearvioinneista, ei isänmaallisuudesta.

        ... mielestäni syytettyjen joukkoon siksi, että Kekkonen toi sinne myös maalaisliittolaisia, jotta ei olisi syytetty puoleellisuudesta, olivathan muut muista puolueista. Maalaisliitosta vain näytti olleen vaikea löytää joukkoon sopivia. Taisipa käydä niin, että Reinikka vapautettiin ja Kukkonen sai hyvin pienen tuomion.

        Kuten sanottu, oikeuden käynti oli täysin poliittinen ja se oli osa sitä hintaa, jota hävitty sota vaati.


      • pahalla mutta
        oivahärkönen kirjoitti:

        ... mielestäni syytettyjen joukkoon siksi, että Kekkonen toi sinne myös maalaisliittolaisia, jotta ei olisi syytetty puoleellisuudesta, olivathan muut muista puolueista. Maalaisliitosta vain näytti olleen vaikea löytää joukkoon sopivia. Taisipa käydä niin, että Reinikka vapautettiin ja Kukkonen sai hyvin pienen tuomion.

        Kuten sanottu, oikeuden käynti oli täysin poliittinen ja se oli osa sitä hintaa, jota hävitty sota vaati.

        tuota hintaa ei olisi tarvittu maksaa, mutta se maksettiin jotta Kekkoselle aukeni tie ikuiseen presidenttiyteen. Vuonen 1956 jälkeen maahan alettiin juurruttamaan yhden totuuden politiikka, joka kantoi Paasikiven-Kekkosen-linja.


      • Henrik Ramsayn?
        oivahärkönen kirjoitti:

        ... mielestäni syytettyjen joukkoon siksi, että Kekkonen toi sinne myös maalaisliittolaisia, jotta ei olisi syytetty puoleellisuudesta, olivathan muut muista puolueista. Maalaisliitosta vain näytti olleen vaikea löytää joukkoon sopivia. Taisipa käydä niin, että Reinikka vapautettiin ja Kukkonen sai hyvin pienen tuomion.

        Kuten sanottu, oikeuden käynti oli täysin poliittinen ja se oli osa sitä hintaa, jota hävitty sota vaati.

        Miksi Henrik Ramsay oli syytettyjen penkillä? Mitä hän mukamas teki Kekkoselle?


      • mutta'
        Lipponenkin kirjoitti:

        Heinäluoman kanssa on samanmielinen kuin Kuusinen ja Tanner.

        Tanner oli demari koko elämänsä,ja kunnian mies.Kuusinen oli demari vuoteen -17 jonka jälkeen kuului NKP:hen.Roisto,ja petturi.


      • Oivan virheeksi
        oivahärkönen kirjoitti:

        ... mielestäni syytettyjen joukkoon siksi, että Kekkonen toi sinne myös maalaisliittolaisia, jotta ei olisi syytetty puoleellisuudesta, olivathan muut muista puolueista. Maalaisliitosta vain näytti olleen vaikea löytää joukkoon sopivia. Taisipa käydä niin, että Reinikka vapautettiin ja Kukkonen sai hyvin pienen tuomion.

        Kuten sanottu, oikeuden käynti oli täysin poliittinen ja se oli osa sitä hintaa, jota hävitty sota vaati.

        Tyko Reinikka (1867 - 1964) oli suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja. Hän toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1922 - 1930 ja useissa eri ministerin tehtävissä 1920- ja 30-luvuilla. Toisen maailmansodan aikana vuosina 1943-1944 hän toimi toisena valtiovarainministerinä. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä vuonna 1946 hänet tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Reinikka vapautettiin vuonna 1947.


    • paha-paha

      Kuristaako Kekkosen käsi haudasta?

    • oivahärkönen

      ... Paasikivi ja Kekkonen sodan loppuvaiheessa ja heti senjälkeen tekivät olivat välttämättömiä hävityn sodan jälkeen, jossa jouduimme N-liiton etupiiriin. Oli tehtävä rauha, oli luotava luottamukselliset suhteet N-liittoon, oli neukkujen vaatimukset täytettävä näytösluontoisessa sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä ja solmittava YYA-sopimus. Näillä toimilla ja pitämällä huolta, että Suomessa ei päässyt hallitukseen avoimesti neuvostovastainen henkilö eikä puolue, tuotiin se pohja suomettumisella täydennettynä, johon nojautuen voitiin rakentaa tämä kukoistava maa. N-liiton sitten hajottua, pääsimme eroon noista sidonnaisuuksista.

      • jälleenkään paikkaansa

        sillä näille mainitsemillesi toimenpiteille ei ollut mitään tarvetta, varsinkaan sotasyyllisyysasialle, koska Stalin ei sellaista vaatinut. Sotasyyllisyys avasi Kekkoselle tien valtaan ja uskottavuutta NL:n silmissä. Kekkosen toiminta sodan jälkeen oli tuhoisaa Suomelle ja jäljet näkyvät vieläkin. Suomen pitäisi siirtyä takaisin Rytin aidolle itsenäisyyslinjalle ja sen olisi lopullisesti hylättävä Kekkonen ja hänen perintönsä.


      • Hertha
        jälleenkään paikkaansa kirjoitti:

        sillä näille mainitsemillesi toimenpiteille ei ollut mitään tarvetta, varsinkaan sotasyyllisyysasialle, koska Stalin ei sellaista vaatinut. Sotasyyllisyys avasi Kekkoselle tien valtaan ja uskottavuutta NL:n silmissä. Kekkosen toiminta sodan jälkeen oli tuhoisaa Suomelle ja jäljet näkyvät vieläkin. Suomen pitäisi siirtyä takaisin Rytin aidolle itsenäisyyslinjalle ja sen olisi lopullisesti hylättävä Kekkonen ja hänen perintönsä.

        Hylätään kaikki muukin historiassamme.

        Megalomania.


    • Timo,

      Oma vallassa olo oli tärkeintä.Omaa valtaa pöngittääkseen hän oli valmis heikentämään Suomen taloutta,ja antamaan demokratialle piut paut.

    • minäkin olen olemassa

      Kekkonen oli vain yksi suomalainen !

      Onko demokraattinen maa - yksi ihminen ?

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      265
      17021
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5485
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2586
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2069
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1768
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      1001
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      959
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      32
      886
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      883
    Aihe