Hei,
Isäni nukkui pois pari viikkoa sitten vaikean sairauden uuvuttamana.
Äitini ja isäni erosivat kun olin vaahtosammuttimen kokoinen,joten emme olleet kovinkaan läheisiä ja yhteisiä muistoja ei ole juurikaan ainakaan lapsuuden ajoilta.
Ensimmäisen lapsenlapsen syntymästä alkaen pidimme paremmin yhteyttä,mutta en kuitenkaan kerinnyt oppia tuntemaan isääni.
En tiedä missä vika, en vaan sure isäni kuolemaa sillä lailla kuin normaalisti lapsi suree isänsä kuolemaa.Emme kai koskaan oppineet tuntemaan toisiamme hyvin.En saanut ikinä isältä kannustusta enkä muutakaan tukea.
No nyt isällä on hyvä taivaassa enkeleiden joukossa,kenties vielä joskus opimme tuntemaan toisemme paremmin.
Isäni nukkui pois pari viikkoa sitten vaikean sairauden uuvuttamana.
Äitini ja isäni erosivat kun olin vaahtosammuttimen kokoinen,joten emme olleet kovinkaan läheisiä ja yhteisiä muistoja ei ole juurikaan ainakaan lapsuuden ajoilta.
Ensimmäisen lapsenlapsen syntymästä alkaen pidimme paremmin yhteyttä,mutta en kuitenkaan kerinnyt oppia tuntemaan isääni.
En tiedä missä vika, en vaan sure isäni kuolemaa sillä lailla kuin normaalisti lapsi suree isänsä kuolemaa.Emme kai koskaan oppineet tuntemaan toisiamme hyvin.En saanut ikinä isältä kannustusta enkä muutakaan tukea.
No nyt isällä on hyvä taivaassa enkeleiden joukossa,kenties vielä joskus opimme tuntemaan toisemme paremmin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hienoa kuulla että isäsi oli uskossa....
Ja mistähän niin päättelet?
Puhut taivaasta ja enkeleistä joten niin minäkin päättelisin isäsi olleen uskossa.
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen poikansa ettei YKSIKÄÄN JOKA HÄNEEN USKOO, HUKKUISI, vaan hänellä olisi iänkaikkinen elämä"
Taivaaseen menee siis ne jotka uskoo.
Ystäväni joka on kuolemansairas (syöpä) on ateisti ja kiroo Jumalaa, epäilen suuresti meneekö sellainen taivaaseen...
Joku kertoo että on menettänyt läheisensä ja uskoo tämän olevan nyt taivaassa. Sitten sinä tulet ja sanot että jos ei ollut uskossa niin ei ole taivaassa vaan helvetissä. Käsitätkö ollenkaan miten tuollainen voi sattua surevaan ihmiseen?
No itse sä sellaista sanot. Tosin mun mielestä surun aikana pitääkin pohdiskella sitä mihin ihmiset kuoleman jälkeen menevät. Voi herättää monia ihmisiä. Jos kiroaa koko elämänsä ja kieltää taivaan, on jo loukkaus sanoa ihmisestä kuoleman jälkeen hänen käyskentelevän kera enkelien taivaassa.