Kaverillani on todella huono elämäntilanne. Itsetunto ja elämänhalu nollassa. Hänen elämänsä on ollut helvettiä jo kauan ja siten myös minun, vaikka hän ei tajua ongelmiensa vaikuttavan minuun. Hän onviimeaikoina puhunut todella paljon itsemurhasta, hän on viillellyt itseään ja muhuu, kivusta, kuolemasta, tappamisesta, verestä, spiritismistä.... Hän ei anna minun olla tukenaan vaan työntää minua pois. Hän ei usko että kukaan voi häntä auttaa. Pelkään että hän tekee jotain itselleen. Ilman tätä minulla olisi nyt kaikki ihanasti mutta tämän kanssa emme kumpikaan selviä.
en voi auttaa
kuluttama
4707
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moni kuluttaa itsensä loppuun auttamalla, ja myös itse sairastuu. Se ei ole suinkaan velvollisuutesi. Ohjaa ystäväsi ammattiavun piiriin, sillä tuo itsensä vahingoittaminen on jo vakavaa. Oikeanlaista vahvuutta on tunnistaa omat rajansa. Olen itse uuvuttanut itseni auttamalla masentunutta poikaani ja nyt myös olen itse avun piirissä. Älä suinkaan hylkää ystävääsi vaan kannusta hakemaan ammattiapua.
Oikeassa olet.Olenkin jo vienyt hänen asiaansa eteenpäin.
Se kyllä jäi sanomatta että on ihanaa kun olet jaksanut olla poikasi tukena. Äitiänsä kaikki lapset tarvitsevat. Tiedän monia nuoria jotka eivät saa vanhemmiltaan apua. Toivon sinun ja poikasi pääsevän yli ongelmistanne.
Kuulostaa siltä että sielunvihollinen pitää ystävääsi vankina... rukoile hänen puolestaan!