Tänne kaikki adventistit!!

teille paljon paremmin!Teillähän on yhteinen lepopäiväkin,niin ei tule kiistaa sapatistakaan? Jehovantodistajat ovat myöskin Sunnuntain pyhittäjiä!

Hei

Ei meillä ole yhteistä mitään muuta kuin että olemme samaa mieltä siitä ettei helvetin kidutus ole ikuinen Raamatun mukaan.
Myös ettei sielu ole kuolematon Raamatun mukaan.
Myös että James Russell plagioi Danielin kirjan selityksen adventisteilta.

Ei ole mitään muuta yhteistä. Olemme hämmästyttävästi eri mieltä Raamatun kysymyksissä.

Olen JT opin saanut lapsuudessa kun olin sukulaiseni luona poikasena kaikki lomani koulusta. Hän oli JT.

Joukossa on vilpittömiä sieluja kuten kaikissa piireissä, joten enpä tuomitse ketään.
Lähimmäisrakkaudessa on hyvä olla.
Henkilökohtaiesti en häiriinny seurakuntarajoista, ja jätän asian Jumalan huoleksi aina. Puhun vain mitä on kirjoitettu, ja miten sen ymmärrän.

Sinäkin vastaat vain vilpittömyydestäsi, (Luuk 12:47-48, Jaak 1:25, 2:10-12) -Et siitä miten hyvin tunnet kaikkia teologian hienouksia.

Yhteistä on myös se että hallitsemme maailman evankeliumin markkinoita olemalla lukumääräisesti kaikissa mahdollisissa maailman maissa mihin on voitu mennä, eli rajat auki. Yli 205 maata. Matt 28:18-20.

Minusta on hyvä ja oikein rakastaa, ja jättää seurakuntarajat pois. Niin kirkkommekin tekee.

Yksilöiden jutut ovat joskus mitä ovat.'
Niin kuin Sinunkin tässä.
Käypä kysymässä joltakin vastaavalta kirkossasi onko hän samaa mieltä kanssasi, että pois, pois, pois?

Ainakin luterilaisen kirkon kanssa on sovittu Luterilaisen Maailmanliiton ja A-kirkon kesken että kunnioitamme toisiamme kristittyinä, ja oppimmekin on sama, paitsi että lepopäivä ja kastetapa on erilainen.
Emme käy opinkiistoja emmekä riitelä näistä.
Itsekin vain kerron miksi, ja annan muiden olla
ruhasa missä ovatkin. Täällä tai muualla.

Oli maukavaa olla luterilaisten ystävien kanssa koko viikonloppu samalla leirillä ja hengellisien sanan ja seisovan pöydän äärellä, rakkaudessa keskenämme. Saunottiinkin, laulettiin ja yms ja kivaa oli, ja nautimme toistemme seurasta.
Tosi kivaa oli yhdessä, illalla kotiuduin.

Ole iloinen kristittyjen ykseydestä Herrassa, ja parempi ettet Sinäkään myrkytä mieliä tässä.
Joh 13:34-35.

Kristillisyys on rakkautta, you know, ja helvetissä sitten mielet ovat myrkkyä.

Jumala on rakkaus, ja Jumalan järjestyksessä ja pelastukseen asti pärjää vain rakkaudella.
Ei millään muulla konstillla, oli sitten adventisti tai joku muu.

Jumalan siunausta, lähimmäisrakkaudessa
jari laurila


LÄHIMMÄISRAKKAUS
Kristinusko on pelkästään rakkautta. Rakkautta Jumalaa ja lähimmäisiä kohtaan. “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” (3 Moos 19:18, 5 Moos 6:1-9,5, 5 Moos 6-21) (Room 13:8-10, Gal 5:14, Jaak 2:8, Gal 5:6)

Maan rikoslait ja liikennesäännöt ovat kaikki ihmisen turvaksi ja parhaaksi. Samalla tavalla Jumalan kaikki käskyt suojelevat ihmistä vaaroilta. Siveyslaki on Jumalan tapa suojella ihmistä, ja ihmisen parhaaksi annettu. “Rakkauden käskyt” ovat yhteenveto 10 käskyn laista. (Matt 22:36-40, 19:19, Mark 12:31, Luuk 10:27) Ne eivät missään tapauksessa kumoa 10 käskyn lakia, (Matt 5:17-18, Luuk 16:17, Ilm 14:12, Matt 22:40) vaan ovat yhteenveto, ja tiivistelmä koko laista. Siveyslain toinen puolihan opettaa Jumalan rakastamista, ja toinen puoli lähimmäisten rakastamista.

Jeesus opetti noudattamaan Isänsä käskyjä ja noudatti niitä myös itse. (Joh 15:10) (1 Joh 2:3-5, 3:4, 5:3, 2 Joh 5-6) 10 käskyn siveyslaki on rakkauden laki! Vaikka laki ei tee ihmistä vanhurskaaksi sillä on tärkeä merkitys kuitenkin ihmisen pelastuksessa varjelemassa synniltä. (Matt 19:17, Room 6:23)

Kristus ei poistanut ristillä vielä syntiä maailmasta kokonaan, vaan syntiä tehdään edelleenkin, ja lakia tarvitaan herättämään synnin tuntoa, ja opettamaan mikä on syntiä. (Room 3:20, 31, 7:7, 12, 22, 13:8-10, 1 Tim 1:8-10, Gal 3:24 VKR, Gal 5:22-23) Jumalan laki muistuttaa ihmistä lähimmäisenrakkaudesta.

Jeesus opetti että lähimmäisrakkaus ei koske vaan niitä ihmisiä jotka meitä rakastavat, vaan myös että meidän tulee rakastaa vihamiehiämmekin, ja rukoilla vainoojiemme puolesta. (Matt 5:43-48) Lähimmäisrakkaus ei tunne rajoja. Jotkut ovat antaneet henkensä toisen ihmisen puolesta. (Joh 15:12-13)

Jeesus opetti liikuttavan kertomuksen laupiaasta samarialaisesta joka huolehti lähimmäisensä esimerkillisesti. (Luuk 10:25-37) Niin kuin ihminen kohtelee lähimmäistään, niin hän kohtelee myös Jumalaa. (Matt 25:45) Jeesuksen vuorisaarna opettaa paljon lähimmäisrakkaudesta. (Matt 5-7) Jumalasta lähtevä rakkaus sydämessä vaikuttaa lähimmäisrakkauden. (Room 5:5, 1 Joh 4:18-19) Ihminen kuitenkin käyttää itse omasta tahdostaan tätä Jumalan “agape” rakkautta, tai torjuu sen. (Joh 15:9-10, Apt 7:51, 1 Joh 4:7)

Koko Raamattu puhuu Jeesuksesta ja rakkaudesta. Jeesuksen esimerkki on malli kristitylle jota tulee kaikessa seurata. Jeesus oli säälivä, rakkaudellinen, armahtava, lempeä ja aina pelkästään hyvään pyrkivä. Kun Jeesus oli pahoillaan synnistä, Hän kertoi asian selvästi ihmisen parhaaksi nuhdellen, mutta Hän ei vihannut syntistä, eikä vihastunut. Hän rakkaudessaan antoi aina syntiselle mahdollisuuden kääntyä pois pahoilta teiltään. Jeesus uhrasi henkensäkin ihmisen ja seurakunnan puolesta, ja rukoili murhaajilleenkin armoa. (Luuk 23:34, Gal 2:20, Ef 5:25)

Seurakunnassa on rakkauden oltava vaikuttava voima. Tämä näkyy veljesrakkautena, (1 Joh 3:11,17, 4:11, Kol 3:4, Matt 18:35, Room 12:10, 1 Piet 1:22) Jeesuksen opetuslapset voidaankin tunnistaa siitä että heillä on rakkaus keskuudessaan. ( Joh 13:35)

On syytä miettiä lähimmäisrakkauskäskyn velvoittavuutta. Oletko valmis uhraamaan lähimmäisesi hyväksi aikaasi, varojasi ja helliä tunteitasi? Huolehditko että varoitat lähimäistäsi kadotuksen tiestä, ja uhraatko evankeliumin viemisen eteen henkisiä, hengellisiä, taloudellisia ja teknisiä voimavarojasi mahdollisuuksiesi mukaan?

Osteletko kaikkea ylellisyyttä yli tarpeesi, turhan ison talon, auton ja huvilan, mutta uhraukset ja kiinnostuksesi työssä lähimmäistesi eteen eivät kiinnosta Sinua kuin vähän? Herääkö säälisi heikon ja puutteenalaisen lähimmäisen hädässä? Laitako rahaa avustustileille? Velvollisuutemme on auttaa ja toimia köyhien ja kadotuksen tiellä kulkijoiden hyväksi. Jumalan lapsella on rakkauden käskyt mieluisana sydämenasiana, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Rakkaus on ponnistuksia lähimmäistemme hyväksi.

Kristillisyys on itsensä uhraamista lähimmäisten hyväksi. Jumala on armossaan järjestänyt että tästä työstä löytyy ihmisen onnen avaimet! Ihminen ei voi tulla onnelliseksi itsekkäästä oman edun tavoittelusta koskaan, mutta kun ihminen ymmärtää elää uhrautuvaa itsestään antavaa elämää lähimmäistensä hyväksi hän voi olla onnellinen!

Tässä on onnen avaimet, työ lähimmäisten hyväksi Jumalan kunniaksi! (2 Kor 9:6, Mal 3:10, Gal 6:7-10, Ps 21:4, 73:28, Job 22:21)

Itse voisit hakeutua tälle palstalle...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&subcat=1201
Etsi oma rotusi, eiks juu?