miten taipuu

paikannimet

Miten taipuu oikeaoppisesti esim. seuraavat ulkomaiset paikannimet: Goa, Kypros, Rodos. Onko oikein sanoa Goassa vai Goalla, Kyproksessa vai Kyproksella jne.?

Onko tähän jotain sääntöä, vai pannaanko korvakuulolta?

15

1170

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • taipumaan oikein!

      Suomen kirjoitetussa kielessä subjektilla ja predikaatilla on läheinen suhde. Et ole oppinut tätä, huomaan.

      (...) Miten taipuVAT .... Goa, Kypros, Rodos. (...)

      Entä minne se h-kirjain hävisi Rhodos-saareltasi? Nimi kirjoitetaan "Rhodos".

      Asenne kirjoitettua kieltä kohtaan on sinullakin niin lepsu, ettei tee mieli tämän enempää neuvoa. Pahoittelen.

      • Toisinkirjoittaja

        Rodos kirjoitetaan monellakin kielellä "Rhodos". Englanniksi se on "Rhodes". Suomeksi Rodos.

        Olkoonpa sitten sinun suomen kielelläsi vaikka Rhodos. Minulle kelpaa Rodos ihan samaan tapaan kuin Lontoo sopii suuhuni paremmin kuin London, Pariisi paremmin kuin Paris, Berliini paremmin kuin Berlin jne.

        Toiveissani on joskus päästä matkustamaan Rodokselle. Rodokseen en halua matkustaa sen enempää kuin Rhodokseenkaan.

        http://www.google.fi/search?hl=fi&q=rodos&btnG=Google-haku&meta=


      • hyvä..

        Kyllä se on erinomainen asia, että näitä järjestykseen panijoita löytyy! En kyllä kysynyt tuota verbin taivutusta. Mutta myönnän nöyrimmästi virheeni. Olet oikeassa. Ajatukseni varmaan katkesi, koska tarkoitus oli ensin kysyä vain Goan taivutusta ja sitten keskenkaiken lisäsin siihen nuo toisetkin.

        Mutta Rodos on Rodos suomeksi eikä Rhodos. Näin on näppylät.


      • auttelias
        hyvä.. kirjoitti:

        Kyllä se on erinomainen asia, että näitä järjestykseen panijoita löytyy! En kyllä kysynyt tuota verbin taivutusta. Mutta myönnän nöyrimmästi virheeni. Olet oikeassa. Ajatukseni varmaan katkesi, koska tarkoitus oli ensin kysyä vain Goan taivutusta ja sitten keskenkaiken lisäsin siihen nuo toisetkin.

        Mutta Rodos on Rodos suomeksi eikä Rhodos. Näin on näppylät.

        >Rodos on Rodos suomeksi eikä Rhodos.

        Näinhän se tietenkin on. Sai vain muuan diivailija minutkin sekoamaan... Parempi onkin ettei sellaiset ala nimien taivuttelua neuvomaan, jotka ei osaa niitä edes oikein kirjoittaa.


      • Toisinkirjoittaja kirjoitti:

        Rodos kirjoitetaan monellakin kielellä "Rhodos". Englanniksi se on "Rhodes". Suomeksi Rodos.

        Olkoonpa sitten sinun suomen kielelläsi vaikka Rhodos. Minulle kelpaa Rodos ihan samaan tapaan kuin Lontoo sopii suuhuni paremmin kuin London, Pariisi paremmin kuin Paris, Berliini paremmin kuin Berlin jne.

        Toiveissani on joskus päästä matkustamaan Rodokselle. Rodokseen en halua matkustaa sen enempää kuin Rhodokseenkaan.

        http://www.google.fi/search?hl=fi&q=rodos&btnG=Google-haku&meta=

        "Rodos" on kyllä virallinen kirjoitusasu; tästä on suomen kielen lautakunta ihan erikseen tehnyt päätöksen (ks. Kielikello 4/1991). Ks. myös
        http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/usein_esitettyja_kysymyksia/rodos.shtml

        Se on myös selvästi yleisempi asu.

        Toisaalta kreikan rhoo-kirjaimen käsittely niin nimissä kuin lainasanoissakin on kovin kirjavaa, jopa niin, että kirjaimen nimi kirjoitetaan yleisesti (suomalaisen translitterointistandardinkin vastaisesti) "rhoo" eikä "roo". Ja taitavat historiankirjatkin vielä kirjoittaa Pyrrhoksesta eivätkä Pyrroksesta.

        Jopa Suomen kielen perussanakirja käyttää kirjoitusasua "rhododendron", vaikka tässäkään sanassa ei ole perusteita rh:n käytölle. (Alppiruusujen suvun _tieteellinen nimi_ kirjoitetaan /Rhododendron/, mutta se on eri asia. Nimi johtuu muuten sanoista, jotka tarkoittavat 'Rodoksen puu'.)


      • Tapi

        Predikaatin pitäisi kongruoida subjektin kanssa, ainakin kirjoitetussa kielessä. Kritisoin aiemmassa keskustelussa verbien yksikön 3. persoonan käyttöä monikon 3. persoonan tilalla. Puhutussa kielessä se ei kovin häiritse, mikäli puhe kauttaaltaan on muodoltaan vapaampaa. Mainittu virhe voi kuitenkin esiintyä, vaikka henkilö puhuisi muutoin lähes täydellistä kirjakieltä. Jopa MTV3 tekstisivulla äskettäin havaitsin kyseisen virheen. Mielestäni tapa on yleistynyt nopeasti viime vuosina.


    • auttelias

      Ehkä oikeakielisyyyteni ei ole ehdottoman huippuluokkaista. Mutta empä ainakaan ala asiassa tyhjää diivailemaan...

      Goassa tai Goalla - kumpikin käy.
      Kyproksella mieluummin kuin -ssa.
      Rhodoksella mieluummin kuin -ssa.

      • arvo

        Jos olet Rodoksen saarella, olet Rodoksella. Jos olet Rodoksen kaupungissa (Rodoksen saarella), olet Rodoksessa (Rodoksella).


      • vierestä

        "Ehkä oikeakielisyyyteni ei ole ehdottoman huippuluokkaista." Näin olen minäkin taipuvainen ajattelemaan, kun huomaan viestisi jatkon: "Mutta empä ainakaan..." Eihän suomen kielessä ole kieltoverbin muotoa em (joka siis jää kirjoittamastasi sanasta jäljelle kun liitepartikkeli -pä poistetaan)! Se kirjoitetaan eN, eikä se muuksi kirjoitettaessa muutu vaikka äännettäessä kuinka käytettäisiinkin n-kirjaimen m:nä ääntyvää allofonia kun liitepartikkeli lisätään.

        Olen huolestuneena pistänyt merkille tämän yhä yleistyvän taipumuksen kirjoittaa suomenkin sanat niin kuin ne äännetään, esim. juuri empä, niimpä. Eivätkö eräät lue enää mitään painettua tekstiä, vai mistä tämä johtuu? Ilmeisesti kaikki eivät lue, sillä luulisi nyt edes päivittäisen sanomalehtensä lukevan tietävän em. sanojen oikean kirjoitusasun.


      • Mitä mitä?

        Mitä nämä ilmaisut tarkoittavat, siis todella tarkoittavat?

        - hienostella
        - diivailla tyhjää
        - snobbailla

        Miksi niitä käytetään suomalaisessa sananvaihdossa niin paljon? En ole nähnyt niitä missään muussa kielessä niin aggressiivisesti käytettävän kuin suomessa. Valaiskaa meikäläistä!


    • Vanhastaan käytetään ulkomaisista paikannimistä sisäsijoja (sisäpaikallissijoja): Ruotsissa, Sisiliassa, Ateenassa. Poikkeuksia on vähän, lähinnä monikolliset saariryhmien nimet (esim. Malediiveillä) ja jotkin yksittäiset nimet (esim. Venäjällä).

      Lähinnä ruotsin kielen vaikutuksesta on kuitenkin ruvettu käyttämään ulkosijoja saarien nimistä. Kun ruotsissa sanotaan "på Capri", ruvettiin suomessakin sanomaan "Caprilla" eikä vanhan mallin mukaan "Caprissa". Käytännössä muutos ulottui lähinnä turistipaikoiksi, etenkin hiekkarantakohteiksi koettuihin saariin, mitä osoittaa myös sen ulottuminen rantalomakohteisiin, jotka eivät ole saaria (esim. Riminillä, Goalla).

      Vuonna 2000 suomen kielen lautakunta teki sekavan päätöksen, jota lienee tulkittava niin, että esimerkiksi "Kyproksella" ja "Rodoksella" ovat yleisyytensä takia hyväksyttäviä ja ehkä suositellumpiakin. Päätös ottaa kantaa vain saarten (ja saarivaltioiden) nimiin, joten esimerkiksi Goa jäi käsittelemättä.

      Lisätietoja:
      http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#paiksijat

      • Vokabulaattori

        Vaiko Malediiveilla?

        Vokaalit e ja i sietäisivät hyvin tuon ä:n taivutuspäätteessä, mutta eikös a ole sentään selvä takavokaali?


      • Vokabulaattori kirjoitti:

        Vaiko Malediiveilla?

        Vokaalit e ja i sietäisivät hyvin tuon ä:n taivutuspäätteessä, mutta eikös a ole sentään selvä takavokaali?

        Olet tietysti oikeassa: oikea taivutus on "Malediiveilla", ei "Malediiveillä". Tällaiset sanat vain tuppaavat jäsentymään mielessä yhdyssanoiksi niin, että loppuosa taipuu itsekseen, esimerkiksi diivi : diiveillä.


    • Late123123

      Hiljattain tv:ssä ullavalaiset puhuivat omasta kunnastaan, että me asutaan täällä Ullavassa. Särähteli korvaav. Mielestäni pitäisi sanoa, että asutaan Ullavalla. ?

      • Herkkäkorva

        Suomi on täynnään paikkakuntia, joiden nimen taivutus särähtää joidenkin korvaan - yleensä paikkakuntalaisten.

        Länsirannikolta päin löytyvät paikkakunnat nimeltä Lavia ja Luvia. Ne taipuvat eri tavoin: Laviassa ja Luvialla.

        Yleinen sääntö lienee se, että paikkakunnan oma käytäntö määrää taivutuksen oikeellisuuden.

        Vuokatissa ja Vuokatilla ovat yhtä oikein mutta tarkoittavat eri asiaa. Vuokatilla viittaa olinpaikkaan vaaramuodostelman päällä jossain yli 300 metrin korkeudella merenpinnasta; Vuokatissa puolestaan tuon vaaran juurella olevaan taajamaan. Sekä Vuokatinvaara että Vuokatin taajama sijaitsevat Sotkamon kunnassa, Kajaanin ja Kuhmon välimailla.

        Kumpaan muuten kannattaisi muuttaa: Espoolle vai Vantaaseen?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Koko familia taas lehdissä jauhamassa vanhoja asioitaan

      Nyt menee familialla lujaa. Martina ja äiti MeNaisissa (taas) ja Esko IS:ssa. Kuinkakohan monta kymmentä kertaa nuo sam
      Kotimaiset julkkisjuorut
      352
      1397
    2. Minkä ikäistä ikävöit?

      Minkä ikäinen hän on ja mitä hän sinulle merkitsee/merkitsi?
      Ikävä
      74
      1375
    3. Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten
      Maailman menoa
      306
      1137
    4. Taas syytöntä ja rehellisintä rangaistiin

      Ja vielä 13 000 euroa kaupungin oikeudenkäyntikuluja maksuun. Lisää tällaisia päätöksiä.😀
      Haapavesi
      46
      1067
    5. Heh, Irvi-Riikka vie duunareilta nyt arkipyhätkin

      Voihan saksilla näköjään leikellä kalenteriakin. Irvi-Riikalla ne osuivat arkipyhiin. Että sellainen duunaripuolue 😆
      Maailman menoa
      231
      884
    6. Aika pieni se on

      Joku sanoo että matala on suihku. Säätöä tarviaa nyt ruisku, että se ruiskuaa korkeudelle valopylvään Näin saamme näht
      Haapavesi
      30
      879
    7. vinkki miehille

      Jos on ollut erimielisyyksiä ja sun käytös on satuttanut naisya, et voi palata takaisin kevyesti niin kuin mitään ei oli
      Ikävä
      163
      868
    8. Kiitos siitä

      Kiitos siitä hahmosta jonka loit, ja jonka sain tuntea, ja kutsua ystäväksi. Se oli hyvä tyyppi ja siihen oli helppo rak
      Ikävä
      40
      825
    9. Ilouutinen: Teini-ikään ehtinyt Osmo Peltola TV:ssä! Tätä tiedossa Peltsi-isän kanssa tällä kertaa

      Mikä upea parivaljakko: Peltsi-isä ja Osmo-poika. Peltsin toisen luonto starttaa televisiossa ja mukana muutamassa jakso
      Tv-sarjat
      20
      807
    10. Pelekäätkönä mua?

      Älä turhaan. 😘 Unohdetaan säät ja ilmat ja muut turhat lätinät tai jos välttämättä haluat niistä keskustella, niin te
      Ikävä
      42
      794
    Aihe