En imetä

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

En tiedä, pitääkö paikkansa, mutta olen kuullut, että nimenomaan raskaus saa aikaan muutokset rinnoissa, ei niinkään imetys. On ihan yksilöllistä, miten rinnat reagoivat.

Sanoit, että olet ulkonäössäsi tyytyväinen vain rintoihisi. Ottamatta nyt kantaa tähän imetysjuttuun, jäin miettimään asiaa yleisemmin. Mitäs sitten, kun rinnat vanhetessa muuttuvat? Näin ainakin minulle kävi jo ennen raskautta (alle 30 vuotiaana). Tai entä jos ne muuttuvat nyt raskauden myötä/jälkeen? Jotenkin toivoisin, että osaisit perustaa itsearvostuksesi muulle kuin ulkonäköseikoille. Ulkoinen kauneus kun on aina katoavaista!

Joka tapauksessa onnea odotukseen ja äitiyteen!

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

Kysymykseesi miten rintojeni kävi ja kuinka sain painon kohdalleen: Imetin esikoistani täysimetyksellä 5 kk ja osittaisena vuoden ja kahdeksan kuukautta. Rintani olivat isot jo ennen imetystä (90D/E) ja valtavat imetyksen aikana (85F), ja palasivat raskautta edeltäviin mittoihin noin puolen vuoden päästä imetyksen loppumisesta, enkä ole kyllä huomannut mitään rupsahtamisen merkkejä. Tämä toki on yksilöllistä.

Imetys auttoi painonhallintaani, painoin neljä kuukautta synnytyksestä 5 kiloa vähemmän kuin mitä ennen raskautta. Tämä siitä huolimatta, että söin valtavasti, välillä suklaata kuten leipää, ja vain koska minulla oli NÄLKÄ. Tosin myös luovutin maitoa ja ulkoilin joka päivä tunnin verran.

Jos on vakaasti päättänyt ettei halua imettää, lienee hyvä pyytää sitä lääkettä joka estää maidon nousemisen. Mutta muistattehan, että imetys auttaa myös kropan palautumiseen synnytyksestä (mm. edistää kohdun supistumista). Imetys ei tee hyvää äitiä, mutta toivon että ennen kuin kukaan kieltäytyy siitä etukäteen, niin miettii tarkaan miksi ei soisi lapselleen ja itselleen kaikista luonnollisinta ja helpointa ruokkimistapaa.

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

Pakko olla trolli, pakko...

Siis ei kai KUKAAN aikuinen voi olla NOIN lapsellinen???

:D

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

Ihaile tissejäsi , ne ovat nyt kauniit mutta nehän suurenevat paljon raskauden aikana.
Sitten kun palaavat normaaliin muotoonsa veltostuvat.
Jopa sopii yhteen naiseen paljon vikoja, ihan sääliksi käy.
Älä tee lapsia olet liian omaan napaasi tuijottaja.
Normaali nainen ei tuollaisia pohtisi.

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

Onko tuollaisia ihan totta olemassa,en tiedä itkiskö vai naurais.
Kaikki on pielessä painoakin ihan 49 kg voi hellan lettas.
Voi lapsi raukkaa jos olet todella olemassa, mutta provo sinun on oltava.

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

En kauhistele vaikka mieli tekisi. Mutta asiaan; rintoihisi vaikuttavat hormonit tulevat raskaudesta, imetys ei vaikuta rintojen muutoksiin vaan raskaana oleminen. Toisaalta muutokset voivat olla positiivisiakin : suojaus rintasyövältä vaikkapa. Esteettisestikin. Omani kasvoivat hieman raskauksien ja imetysten seurauksena ja näyttävät nyt paremmilta kuin ennen niitä. Tuuripelistä ja geeneistä on kiinni mitä muutoksia tapahtuu, ja raskaus muuttaa loppua kroppaakin niin paljon että oma suhde omaan ruumiiseen on joka tapauksessa luotava uusiksi. Mikään ei pysy ennallaan, kuka tahansa synnyttänyt voi sanoa sen. Mikä jo9skus jää sanomatta on se että jotkut, niinkuin minä, kokevat nämä muutokset positiivisiksi. Esimerkiksi lantioni leveni hieman, seurauksena se että minulla on nyt vyötärö -kun ennen synnytyksiä vaikutin lähinnä pötkylältä. *jipii*

Sitten vielä varoituksen sana; olet vakavasti alipainoinen, niinkuin varmaan neuvolassa jo kauhistellaan sitten kun odotuksen joskus aloitat. Painosi voi vaikuttaa raskauden alkamiseen paljonkin, ja myös sen jatkumiseen. Muista terveellinen ruokavalio (siis lihottamaan ei tarvitse alkaa, pidä vain mielessäsi että saat tarpeeksi ravinteita omaan jaksamiseesi ja myös lapsesi kehittymiseen) ja foolihappolisä jo yrityksen alkaessa.

Onnea matkaan! Omalta osaltani toivon että mielipiteesi imetyksestä muuttuu raskauden edetessä, niin usein käy.

***

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

takaisin alkuperäisiin muotoihinsa. Aivan synnytyksen jälkeen se supistaa kohtua. Uudestaan synnyttäjillä on imettäessään selviä jälkipolttoja. Kilot karisevat mukavasti imettäessä ja pian äidin vartalo on taas kunnossa. Imettämättömille se on paljon työläämpää. Rinnat venyvät ja paisuvat jo raskauden aikana, sitä et voi estää. Imetyksellä ei ole rintojen venymisen kanssa paljoakaan tekemistä.

Lastaan korvikkeella ruokkiva ottaa ison riskin, että lapsi allergisoituu lehmänmaidon valkuaiselle. Mitä pienempänä tätä vierasta valkuaista sisältävää maitoa lapselle syötetään, sen isompi on allergisoitumisriski.

Ensimmäisen puolenvuoden aikana lapsi saa äidinmaidosta myös vasta-aineita erilaisille sairauksille. Niinpä rintalapsen kanssa voi huoleti matkustaa ja käydä erilaisissa tilaisuuksissa, kun taas pullolasta on varjeltava kaikenlaisilta tartunnoilta.

Lisäksi imettävä välttyy pullon pesu- ja keittämisrumbalta, joka on iso työ. (Pullot pitää keittää pari kuukautta, isommalle lapselle ei enää tarvitse.) Pulloruokinnan ainoa "etu" on se, että pulloruokaa voi antaa myös isä, vanhempi sisarus tai vaikka vieras hoitaja eikä vain lapsen äiti.

Suomessa kaikki äidit patistetaan imettämään. Maidon nousemisen ehkäisevää piikkiä ei ole mahdollista saada, muuta kuin ehkä siinä tapauksessa, että äiti on ilmoittanut antavansa lapsensa adoptioon suoraan synnytyslaitokselta.

Minusta sinun aatoksesi eivät ole oikein terveen ihmisen juttuja. Toivottavasti et sentään vielä ole raskaana. Kannattaisi käydä puhumassa psykiatrille noista ajatuksista, jotka liittynevät tuohon anoreksia-taustaasi.

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

luullaan imetys ei rumenna rintoja mitenkään, päinvastoin! ja vauvoja vartenhan ne ovat!!!!!!

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

niin sinun ei olisi pitänyt hankkiutua raskaaksi, sillä suurin syy rintojen rupsahdukseen on raskauden aikainen koon suureminen ja hormoonit ei niinkään imetys.

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

Ei ne rinnat siitä mikskään mee. Mä oon imettänyt kaks lasta ja mulla on hyvät rinnat! mut tietty, jos sä välität enmmään siitä, miltä ne rinnat näyttää, ku siitä, että äidinmaito ehkäisee esim. allergioita ja antaa vastustuskykyä, niin...

Ehkä sun kannattaa mieluummin hankkia rasvaimu, kuin vauva.

en tiedä halauanko imettää.... kirjoitti:

Työskentelen ammatikseni lastenparissa ja todella rakastan lapsia koko sydämeni kyllyydestä asti. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka pitävät hyvin tärkeänä, että äiti välttämättä imettää ja sitten vielä aletaan haukkumaan ja nimittelemään, että oletpas maailman huonoin ja itsekkäin äiti! Minä en voi tuollaista ymmärtää enkä myöskään käsittä. Minä tiedän, että olen maailman paras äiti omalle lapselleni. En voi sanoin kuvata kuinka valtavasti rakastan lastani jo nytten ja kuinka olen ostellut pitkin talvea hänelle kaiken laista; haluan olla hänelle lämmin, rakastava, turvallinen äiti hellä ja kärsivällinen ja pitkämielinen hän on parasta mitä minulle tulee ikinä tapahtumaan.

Minä en tiedä haluanko imettää vai en. Itseäni imetettiin 1,5kk ja mieheni on kasvanut tuttelilla ja hänellä on ollut todella hyvä ja rakastava koti! Niinpä hänestäkin on kasvanut mitä tasapainoisin ihminen. Ei sitä voi sillä mitalla yksioikoisesti että oletpas huono äiti jos et imetä? siitä kö se vain on kiinni. Kuule, monet äidit imettävät ja silti he eivät lapsiansa rakasta eivätkä heistä välitä. Monet kaverini jotka ovat imettäneet ovat laittaneet työnsä ja uransa lapsen edelle ja menneet heti töihin kuin suinkin vain saaneet lapsensa hoitoon. Itse haluan ja myös ajon hoitaa lapseni kotona, sillä miksi muuten haluan lapsen jos en halua tutustua häneen enkä hoitaa häntä kotona? Haluan todella antaa hänelle kaikkeni ja pidän ei aineellisia asioita myös erittäin tärkeänä sillä rakkautta ja aikaa ei voi ostaa rahalla. Haluan että lapsestani kasvaa tasapainoinen aikuinen ja että hän aina kokee itsensä arvokkaaksi ja erityisen tärkeäksi , meille vanhemmilleen.

Rinnat ovat vain ainut osa vartalossani johon olen ollut ikinä tyytyväinen. Ne ovat minulle erittäin tärkeät. Ovat erittäin kiinteät ja hyvän näköiset ja en haluasi, että kohta en voisi olla mihinkään vartalossani tyytyväinen. Kyllä lapsi tuttelilla kasvaa siinä missä rintamaidollakin. Kyllähän monet äidit jotka imettävät ruokkivat lasta sitten ihan nuilla kaupan tuotteila kun lapsi vaihtaa maidon kiinteään ruokaan , että eipäs viitsitä olla tekopyhiä!!

Halusin itse vain esittää kysymyksen , että onko totta, menettääkö rinnat muotonsa- riipahtavatko ne imetyksen jälkeen? ja entä kuinka raskaus vaikuttaa rintojen ulkonäköön? Miten sinulle kävi?


Kyllä minuakin loukkasi kun tätini minulle sanoi: kuinka sinä voit olla niin itsekäs?
Mutta minulle ulko näkö vain merkkaa paljon. Ihan 5 vuotiaasti asti se on merkannut, sillä 5 vuotiaana ajattelin että olen liian lihava ja ruma ja sitten tottakai murrosiässä sairastuin anoreksiaan johon liittyi oksentamista tästä olen hiljalleen toipunut varmaankin jo täysin... en kuitenkaan haluaisi mitään mummon rintoja- roikku rintoja, pidän omista pieniä kiinteitä rintojani kauniina. Ja se on tosiaan ainut paikka vartalossani johon olen tyytyväinen. olisi hirveää katsoa itseään peilistä ja olla joka kohtaan tyytymätön! :/ liian leveä lantio, jenkka kahvat, liian suuri / leveä peppu, löysät käsivarret ja allit, no maha on ihan ok...... liian pyöreät reidet...liian lihaksikkaat pohkeet....... ( omasta mielestä..en tosin ole ylipainoinen 161cm ja 49kg ) mutta kauneus on katsojan silmissä. Asiallisia vastauksia kiitos!

ja entä te jotka ette imettäneet, kuinkas teidän rintojenne kävi ja kuinka saitten painon takasi entiselleen? kiitos asiallisesti vastanneille!

Lue lisää

Raskaus jo vaikuttaa rintoihin.

Suosittelen että jumppaat kroppasi kiinteämmäksi, niin ei tarvi niitä jenkkakahvojakaan kauhistella.

Mulla on rinnat päivät pitkät liiveissä - mieshän ne korkeintaan näkee eikä sitä haittaa, jos ne vähän roikkuvatkin. Jos päättää hankkia lapsen, täytyy varautua siihen, että vartalo muuttuu. Lantio voi levetä myös.

Minusta kuulostaa että rakastat sittenkin niitä rintojasi enemmän kuin mitään muuta. Et pysty korvaamaan äidinmaidon terveysetuja ja imetyksen psyykkisiä hyötyjä vaikka kuinka oleilisit lapsesi kanssa kotosalla vuosikausia.

Materia ei merkitse lapselle mitään. Ihan sama mitä olet ostellut. Ja tuollako osoitat rakkauttasi "olen ostellut hänelle kaikenlaista", ei se mitään todista. Vauvalle on PAKKO hankkia välttämättömyyksiä jo raskausaikana.

Äitiys ei tosiaan riipu imettämisestä. Kaikkihan eivät edes VOI imettää, vaikka kuinka yrittävät. Mutta jotakin äitiydestä voidaan päätellä äidin asenteesta "lapseni pilaa rintani". Mikähän on äidille silloin tärkeintä ja millainen äiti hän on...?

Ai niin, paino kyllä palaa takaisin entiselleen, omalla kohdallani IMETYS on toiminut tehokkaana keinona painon laskemisessa...

Kreeti kirjoitti:

Kysymykseesi miten rintojeni kävi ja kuinka sain painon kohdalleen: Imetin esikoistani täysimetyksellä 5 kk ja osittaisena vuoden ja kahdeksan kuukautta. Rintani olivat isot jo ennen imetystä (90D/E) ja valtavat imetyksen aikana (85F), ja palasivat raskautta edeltäviin mittoihin noin puolen vuoden päästä imetyksen loppumisesta, enkä ole kyllä huomannut mitään rupsahtamisen merkkejä. Tämä toki on yksilöllistä.

Imetys auttoi painonhallintaani, painoin neljä kuukautta synnytyksestä 5 kiloa vähemmän kuin mitä ennen raskautta. Tämä siitä huolimatta, että söin valtavasti, välillä suklaata kuten leipää, ja vain koska minulla oli NÄLKÄ. Tosin myös luovutin maitoa ja ulkoilin joka päivä tunnin verran.

Jos on vakaasti päättänyt ettei halua imettää, lienee hyvä pyytää sitä lääkettä joka estää maidon nousemisen. Mutta muistattehan, että imetys auttaa myös kropan palautumiseen synnytyksestä (mm. edistää kohdun supistumista). Imetys ei tee hyvää äitiä, mutta toivon että ennen kuin kukaan kieltäytyy siitä etukäteen, niin miettii tarkaan miksi ei soisi lapselleen ja itselleen kaikista luonnollisinta ja helpointa ruokkimistapaa.

Lue lisää

"Rintani olivat isot jo ennen imetystä (90D/E) ja valtavat imetyksen aikana (85F)" 90 E ja 85 F ovat vastaavuuskoot keskenään, elikkä täysin sama koko. Rintasi ovat kasvaneet imetyksen aikana ainoastaan omissa kuvitelmissasi. Lähinnä tuollainen rintaliivien koko kertoo rajusta ylipainosta...

Minäkin olen jo kahta yrittänyt imettää: esikoisen kanssa itkimme molemmat kolme viikkoa joka syötöllä, kun hän ei saanut otetta sisäänpäin kääntyneistä rinnanpäistä. Ymmärsin hakea tuttelia ennen kuin itse tarvitsin masennuslääkitystä. Toisen kanssa yritin ihan tosissani myös pari viikkoa, mutta luovutin sitten kun nännit eivät siinä välissä miksikään muuttuneet. Ja tästä kolmannesta olen päättänyt raskauden loppusuoralla, että tällä kertaa en edes aloita sitä itkeskelyä - kolmessa on hoitamista muutenkin, ja tuttavapiirin vauvoissa pisimpään imetetyt tuppaavat olemaan niitä allergisimpia tapauksia.

kolmas tulossa kirjoitti:

Minäkin olen jo kahta yrittänyt imettää: esikoisen kanssa itkimme molemmat kolme viikkoa joka syötöllä, kun hän ei saanut otetta sisäänpäin kääntyneistä rinnanpäistä. Ymmärsin hakea tuttelia ennen kuin itse tarvitsin masennuslääkitystä. Toisen kanssa yritin ihan tosissani myös pari viikkoa, mutta luovutin sitten kun nännit eivät siinä välissä miksikään muuttuneet. Ja tästä kolmannesta olen päättänyt raskauden loppusuoralla, että tällä kertaa en edes aloita sitä itkeskelyä - kolmessa on hoitamista muutenkin, ja tuttavapiirin vauvoissa pisimpään imetetyt tuppaavat olemaan niitä allergisimpia tapauksia.

Lue lisää

Kiitos sinulle "kolmas tulossa"!
Kuulostaa niin tutulta. Kerron omasta kokemuksesta.
Ei se niin helppoa ole (ote ja imu on ok) - aluksi ensinnäkin vauva oli teholla heti synnytyksen jälkeen - sai siellä pullosta maitoa, kun minulla ei ollut vielä maito noussut. Teholla tarjotaan isoja kerta-annoksia, jotta peruselintoiminnot saadaan paremmin toimimaan. Sen jälkeen vauva on jo tottunut pulloon. Sitten mennään kotiin. Rintamaitoa on niukasti, on annettava pullosta. Keskellä yötä on helpompi antaa pullosta ja meillä ei olla myöskään esikoisen aikana heräilty tunnin tai kahden tunnin välein syömään, pyhä imetys!
Sama siirtyä pulloon kokonaan. Ja sitten tunnenkin huonoutta siinä, että en täysimetä lastani. Kodin ulkopuolella ympäröivät silmät tarkkailevat kuinka kaivan tuttelit esiin, syötän pullosta ja saan vauvan hymyilemään. Ja kaiken kukkuraksi saatan jättää vauvan iskän kans kotiin kun poikkean maitokauppaan. Olen niin huono äiti.

Uskomatonta itsekkyyttä (sitä se juuri nimen omaan on, vaikka sitähän te ette halua kuulla) tosiaan!!!

Jo raskausaikana päätetään, että ei imetetä, koska rinnat rupsahtaa tai koska ei varmaan jakseta sitä tai mitä vaan... Surkeaa kun lapsi ei saa valita äitiään! Uskonpa että JOKAINEN imemisrefleksillä varustettu vauva kaikkein mieluimmin hamuaisi suuhunsa sen oman tutun tuoksuisen äitinsä nännin, kun kaipaa ruokaa/juomaa/lohtua/lievitystä kipuun/unta... Paha kun vauvalta itseltään ei kysytä mitään.

"Yleensä synnärille joudutaan kaikille lapsille antamaan korviketta aluksi..."

No tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Äidiltäkin erittyy ternimaitoa kuten lehmältä ikään ;) Ja se se vasta tuhtia tavaraa on.

Jos noin olisi, ihmiskunta olisi kuollut sukupuuttoon jo aikaa sitten. Lähes kaikki naiset pystyvät pitämään vauvansa ravittuna alusta alkaen. Se homma toimii ihan samalla tavalla kuin vaikka kissa- tai karhuemolla. Luonto kyllä hoitaisi, jos ihmiset vain antaisivat.

Minusta nämä "päätin, että en imetä" -jutut kuulostavat yhtä järkeviltä kuin vaikkapa "päätin, etten enää syö tai käy vessassa" -jutut.

vaan tarvittaessa luovutusmaitoa, jollei käytäntö nyt ole muuttunut. Synnytin viimeisen lapseni noin kymmenen vuotta sitten.

Kun maito nousee rintoihin, sitä yleensä tulee niin paljon, että sitä riittää useammallekin vauvalle. Muille vauvoille kuin äidin omalle menevä lypsymaitomaito tutkitaan ensin äidinmaitokeskuksessa ennen kuin sitä annetaan vastasyntyneille.

Itsellenikin maito nousi vasta neljäntenä päivänä, mutta sitten sitä tulikin niin paljon, että sillä voitiin ruokkia kymmenen vastasyntynyttä. Jouduin olemaan kaikkien muiden lasteni paitsi esikoisen kanssa viikon laitoksella, koska he tarvitsivat valohoitoa, joten ehdin luovuttaa paljon maitoa. Jatkoin myös kotona jonkun aikaa äidinmaidon luovutusta.

Miina kirjoitti:

vaan tarvittaessa luovutusmaitoa, jollei käytäntö nyt ole muuttunut. Synnytin viimeisen lapseni noin kymmenen vuotta sitten.

Kun maito nousee rintoihin, sitä yleensä tulee niin paljon, että sitä riittää useammallekin vauvalle. Muille vauvoille kuin äidin omalle menevä lypsymaitomaito tutkitaan ensin äidinmaitokeskuksessa ennen kuin sitä annetaan vastasyntyneille.

Itsellenikin maito nousi vasta neljäntenä päivänä, mutta sitten sitä tulikin niin paljon, että sillä voitiin ruokkia kymmenen vastasyntynyttä. Jouduin olemaan kaikkien muiden lasteni paitsi esikoisen kanssa viikon laitoksella, koska he tarvitsivat valohoitoa, joten ehdin luovuttaa paljon maitoa. Jatkoin myös kotona jonkun aikaa äidinmaidon luovutusta.

Lue lisää

Korvikkeella tarkoitin juuri OMAN ÄIDINmaidon korviketta, olkoon se sitten luovutusmaitoa tai mitä tahansa. Omalle lapselleni sitä ei jouduttu antamaan, koska maitoa alkoi tulla jo noin kuukausi ennen lapsen syntymää, mutta kaikille tuttavilleni on jouduttu antamaan korvaavaa maitoa laitoksella. Käytäntö tietääkseni on se, että korvaavaa maitoa tarjotaan, jos äiti ei siitä nimenomaan kieltäydy. Tällä ainoastaan varmistetaan vastasyntyneen riittävä ravinnonsaanti.

Imettäjällä on eväät matkassa eikä tarvitse kuskata tuttipulloja ja maitoja eri kassissa kun johonkin lähtee pikkuvauvan kanssa. Tämä on vain yksi monista imetyksen eduista laihtumisen ohella.