Väitös: N-liitto käytti Suomea Pohjoismaiden ohjailuun3.6.2006 03:13
Neuvostoliitto näki Suomen 1950-luvun lopulla välineenä vaikuttaa muihin Pohjoismaihin, katsoo tuore väitöstutkimus. Neuvostoliitto käytti Suomea Norjan ja Tanskan Nato-jäsenyyden heikentämiseen ja Ruotsin liittoutumattomuuden vahvistamiseen.
Itäinen suurvalta pyrki esittämään Suomen mallimaana siitä, kuinka suhteet sen kanssa voi järjestää onnistuneesti. Voimakas puuttuminen Suomen politiikkaan aiheutti kuitenkin vastakkaisen reaktion ja säikäytti länsimaita.
Tutkija Aappo Kähösen mukaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteet eivät olleet 1950-luvulla niin ystävälliset ja luottamukselliset kuin annettiin ymmärtää. Ne vakiintuivat seuraavalla vuosikymmenellä, kun Neuvostoliitto sai entistä enemmän vaikutusvaltaa Suomen politiikkaan.
Suhteet Neuvostoliittoon hoituivat pitkälti presidentti Urho Kekkosen kautta. Hallitus ja eduskunta eivät läheskään aina tienneet, mitä oli tekeillä. (STT)
Neuvostoliitto näki Suomen 1950-luvun lopulla välineenä vaikuttaa muihin Pohjoismaihin, katsoo tuore väitöstutkimus. Neuvostoliitto käytti Suomea Norjan ja Tanskan Nato-jäsenyyden heikentämiseen ja Ruotsin liittoutumattomuuden vahvistamiseen.
Itäinen suurvalta pyrki esittämään Suomen mallimaana siitä, kuinka suhteet sen kanssa voi järjestää onnistuneesti. Voimakas puuttuminen Suomen politiikkaan aiheutti kuitenkin vastakkaisen reaktion ja säikäytti länsimaita.
Tutkija Aappo Kähösen mukaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteet eivät olleet 1950-luvulla niin ystävälliset ja luottamukselliset kuin annettiin ymmärtää. Ne vakiintuivat seuraavalla vuosikymmenellä, kun Neuvostoliitto sai entistä enemmän vaikutusvaltaa Suomen politiikkaan.
Suhteet Neuvostoliittoon hoituivat pitkälti presidentti Urho Kekkosen kautta. Hallitus ja eduskunta eivät läheskään aina tienneet, mitä oli tekeillä. (STT)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eivät länsimaatkaan sitä huonona kauppana pitäneet: tuotiin raaka-aineita ja vietiin teollisuusvalmisteita.
Tosin siitä lopulta putosi turvalleen ...
Mikähän siinä Kekkos-ajassa vielä mättää? Siitä ajasta jäi hyvät muistot,näin työläisen näkökulmasta katsoen. Oli työtä,suhteessa palkat paremmat kuin nykyään,ei tarvinnut pelätä irtisanomisia,lyhennettiin työaikaa,tavalliselle työläiselle saatiin lomalaki.(oli ihmeellistä,kun mekin saatiin kesäloma). Ei meitä häirinnyt N-Liiton naapuruus. Osa kansasta "ryssitteli",kuten nytkin,osa piti naapurina,kuten nytkin.
Me sä paska töihin niin toimis tää homma!
Olen eläke-ukko,joten työt ovat kohdaltani tehty. Olenhan ainoastaan kertonut nykyajan nuorille,minkälaista oli työ-elämä minun aikanani.Nyt on aikaa nauttia kovan raadannan tuloksista Päijänteen rannalla kesämökillä. Ei esimerkiksi pätkä-työntekijät saavuta koskaan sitä aineellista tasoa,jonka me,kovalla oikealla työllä olemme saavuttaneet. Siitä lankeaa kiitos myös osaltaan Kekkoselle ja hyville suhteille N-Liiton kanssa.
Jos Urho Kekkonen olisi tehnyt kaikki mitä
tiedotusvälineissä väitetään, niin Hän olisi elänyt Elon laskuopin mukaan 1802 vuotta.
Turha on parjata Kekkosta. Hän nosti sodan
jälkeisen Suomen suosta ylös. Ennen viimeistä
sotaa Suomessa eli joukko sotahulluja ja HE
puheissaan julisti marssivansa Siperiaan asti.
Tällaiseen miinaan suomalaiset astuivat.
Nyky-nuorisolle opetetaan,miten pörssikeinottelu ja optiorosvous klobalisaation myötä ovat tavoittelun arvoisia hyveitä. TV ja radio ylistävät päivittäin "talouden kasvua". Siinä "talouskasvussa" jää rehellinen,työssäkäyvä ihminen helposti noiden valheiden vangiksi,ellei ajattele omaa tilaansa! Stakesin selvityksen mukaan jopa nuoripari,jotka käyvät työssä,ei tule toimeen palkoillansa,vaan on etsittävä lisätyötä selviytyäkseen. Siinä "hyvinvoinnin "lumoa". Ei Kekkosen aikana olisi toinut edes kuvitella tällaista "hyvinvoinnin"tilaa.
Ja nyt väitellään jopa tohtoriksi,että saataisiin Kekkosen aika,sekä sen aikaiset suhteet Neuvostoliittoon näyttämään erilaiselta,kun ne todellisuudessa olivat.Aivan tavallisen kansalaisen suhde naapuriin oli siihen aikaan melko neutraali. Ei vihattu,mutta ei myöskää "halattu". Mutta nyt nämä,joilta puuttuu kokemus tuosta ajasta,puuhastelevat ikäänkuin heiltä olisi jäänyt jotakin puuttumaan! Tuskinpa vaan Aappo Kähöselläkään on edes mielikuvaa ajasta. Lienee saanut dendenssi-kirjallisuudesta ja "sopivasta" seurasta aiheet väitökselleen!