Sapatti ja Kristus. Raamattu osoittaa, että Kristus oli Luoja yhtä todellisesti kuin Isäkin (ks. 1.Kor. 8:6; Hepr. 1:1,2; Joh. 1:3). Hän siis oli erottamassa seitsemännen päivän lepopäiväksi ihmiskunnalle.
Kristus liitti sapatin niin hyvin lunastavaan kuin luovaankin työhönsä. Jumalana (Joh. 8:58; 2.Moos. 3;14) hän liitti sapatin dekalogiin voimakkaaksi muistuttajaksi tästä viikoittaisesta kohtaamisesta Luojan kanssa ja hänen palvonnastaan. Ja hän lisäsi toisenkin syyn sapatin vietolle: hänen kansansa vapahtamisen (5.Moos. 5:14,15). Näin sapatti on merkkinä niille, jotka ovat tunnustaneet Jeesuksen Luojakseen ja Vapahtajakseen.
Kristuksen kaksoistehtävänä Luojana ja Lunastajana tekee ymmärrettäväksi, miksi hän väitti Ihmisen Poikana olevansa "myös sapatin herra" (Mark. 2:28). Tuollaisella arvovallallaan hän olisi voinut poistaa sapatin jos olisi halunnut, mutta hän ei tehnyt sitä. Päinvastoin hän sovelsi sitä kaikkiin ihmisolentoihin sanoessaan: "Sapatti on ihmistä varten" (jae 27).
Maanpäällisen palveluksensa aikana Kristus antoi esimerkin uskollisesta sapatinvietosta. "Tapansa mukaan" hän osallistui jumalanpalvelukseen sapattina (Luuk. 4:16). Hänen osallistumisensa sapatin jumalanpalvelustilaisuuksiin osoittaa, että hän tunnusti sen jumalanpalveluspäiväksi.
Niin kiinnostunut Kristus oli sapatin pyhyydestä, että puhuessaan hänen taivaaseenastumistaan seuraavista vainoista hän neuvoi opetuslapsiaan: "Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina" (Matt. 24:20). Jonathan Edwards totesi tämän osoittavan, "että kristityt vielä silloinkin noudattivat tarkoin sapattia." *10
Kun Kristus päätti luomistyönsä, hän lepäsi seitsemäntenä päivänä. Tämä lepo merkitsi päätökseen saattamista ja saavutettua tulosta. Suuressa määrin samoin hän teki maanpäällisen toimintansa lopussa, kun hän saattoi päätökseen toisen suuren tekonsa historiassa. Perjantaina iltapäivällä, viikon kuudentena päivänä, Kristus päätti lunastustyönsä maan päällä. Hänen viimeiset sanansa kuuluivat: "Se on täytetty!" (Joh. 19:30). Raamattu korostaa, että hänen kuollessaan "oli valmistuspäivä, sapatti oli juuri alkamassa" (Luuk. 23:54). Kuolemansa jälkeen hän lepäsi haudassa ja siten osoitti, että hän oli saattanut päätökseen ihmissuvun lunastuksen. *11
Näin siis sapatti todistaa Kristuksen luomis - ja lunastustyöstä. Sapattia viettäessään hänen seuraajansa iloitsevat hänen kanssaan siitä, mitä hän on aikaansaanut ihmiskunnan hyväksi. *12
Kristus liitti sapatin niin hyvin lunastavaan kuin luovaankin työhönsä. Jumalana (Joh. 8:58; 2.Moos. 3;14) hän liitti sapatin dekalogiin voimakkaaksi muistuttajaksi tästä viikoittaisesta kohtaamisesta Luojan kanssa ja hänen palvonnastaan. Ja hän lisäsi toisenkin syyn sapatin vietolle: hänen kansansa vapahtamisen (5.Moos. 5:14,15). Näin sapatti on merkkinä niille, jotka ovat tunnustaneet Jeesuksen Luojakseen ja Vapahtajakseen.
Kristuksen kaksoistehtävänä Luojana ja Lunastajana tekee ymmärrettäväksi, miksi hän väitti Ihmisen Poikana olevansa "myös sapatin herra" (Mark. 2:28). Tuollaisella arvovallallaan hän olisi voinut poistaa sapatin jos olisi halunnut, mutta hän ei tehnyt sitä. Päinvastoin hän sovelsi sitä kaikkiin ihmisolentoihin sanoessaan: "Sapatti on ihmistä varten" (jae 27).
Maanpäällisen palveluksensa aikana Kristus antoi esimerkin uskollisesta sapatinvietosta. "Tapansa mukaan" hän osallistui jumalanpalvelukseen sapattina (Luuk. 4:16). Hänen osallistumisensa sapatin jumalanpalvelustilaisuuksiin osoittaa, että hän tunnusti sen jumalanpalveluspäiväksi.
Niin kiinnostunut Kristus oli sapatin pyhyydestä, että puhuessaan hänen taivaaseenastumistaan seuraavista vainoista hän neuvoi opetuslapsiaan: "Rukoilkaa, ettette joutuisi pakomatkalle talvisaikaan tai sapattina" (Matt. 24:20). Jonathan Edwards totesi tämän osoittavan, "että kristityt vielä silloinkin noudattivat tarkoin sapattia." *10
Kun Kristus päätti luomistyönsä, hän lepäsi seitsemäntenä päivänä. Tämä lepo merkitsi päätökseen saattamista ja saavutettua tulosta. Suuressa määrin samoin hän teki maanpäällisen toimintansa lopussa, kun hän saattoi päätökseen toisen suuren tekonsa historiassa. Perjantaina iltapäivällä, viikon kuudentena päivänä, Kristus päätti lunastustyönsä maan päällä. Hänen viimeiset sanansa kuuluivat: "Se on täytetty!" (Joh. 19:30). Raamattu korostaa, että hänen kuollessaan "oli valmistuspäivä, sapatti oli juuri alkamassa" (Luuk. 23:54). Kuolemansa jälkeen hän lepäsi haudassa ja siten osoitti, että hän oli saattanut päätökseen ihmissuvun lunastuksen. *11
Näin siis sapatti todistaa Kristuksen luomis - ja lunastustyöstä. Sapattia viettäessään hänen seuraajansa iloitsevat hänen kanssaan siitä, mitä hän on aikaansaanut ihmiskunnan hyväksi. *12
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.