Profetoimisen lahja seurakunnan jäännöksessä. Ilmestyskirjan 12. luku paljastaa kaksi merkittävää vainon aikakautta. Ensimmäinen ulottui vuodesta 538 vuoteen 1798 (Ilm.- 12:-6,14; ks. tämän kirjan lukua 12), jona aikana Jumalalle uskolliset kristityt kärsivät ankaraa vainoa. Uudelleen, juuri ennen toista adventtia, Saatana hyökkää "naisen muita lapsia vastaan", seurakunnan jäännöstä vastaan, joka kieltäytyy luopumasta uskollisuudestaan Kristukselle. Ilmestyskirja luonnehtii uskollisia, jotka muodostavat jäännöksen, niiksi "jotka ovat uskollisia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle" (Ilm. 12:-17).
Myöhemmästä keskustelusta enkelin ja Johanneksen välillä ilmenee, että puhe 'Jeesuksen todistuksesta' tarkoittaa profeetallista ilmestystä ja sanomaa. *8
Ilmestyskirjan lopulla enkeli sanoo olevansa "sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus" (Ilm.- 19:-10, VKR), "sinun veljiesi, profeettain, kanssapalvelija" (Ilm.- 22:-9, VKR). Näistä rinnakkaisilmaisuista käy selvästi ilmi, että juuri profeetoilla on 'Jeesuksen todistus.' *9 Tämä selittää myös enkelin lausuman, jonka mukaan "Jeesuksen todistus on profetian henki" (Ilm.- 19:-10, VKR), "Jeesuksen todistajissa on profetoimisen Henki" (KR).
Tästä tekstistä James Moffat kirjoitti: "'Jeesuksen (antama) todistus on profetian henki (muodostaa profetian hengen).' Tämä - - määrittelee erityisesti ne veljet, jotka omistavat Jeesuksen todistuksen, profeetallisen innoituksen haltijoiksi. Jeesuksen todistus on käytännössä samaa kuin se, mitä Jeesus todistaa (22:20). Se on Jeesuksen itseilmoitusta (Ilm. 1:1:n mukaan viime kädessä Jumalasta lähtenyttä), joka innoittaa kristittyjä profeettoja." *10
Näin ollen ilmaisu profetian henki voi viitata (1) Pyhään Henkeen, joka innoittaa profeettaa Jumalasta peräisin olevalla ilmestyksellä, (2) profetoimisen lahjan toimintaan tai (3) profetian välittäjään.
Profetoimisen lahja, Jeesuksen todistus "seurakunnalle profetiaa välittävän henkilön kautta" *11 muodostaa seurakunnan jäännökselle ominaisen piirteen. Jeremia kytkee tämän lahjan puuttumisen laittomuuteen. "Enää ei opeteta Jumalan lakia, enää eivät profeetat saa näkyjä Herralta" (Valit.- 2:-9). Ilmestyskirja osoittaa, että lopun ajan seurakunnalla on nämä molemmat erityisinä ominaispiirteinään: sen jäsenet "ovat uskollisia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle" - profetoimisen lahjalle (Ilm. -12:-17).
Jumala antoi Egyptistä lähteneelle "seurakunnalleen" profetoimisen lahjan organisoidakseen, opettaakseen ja ohjatakseen kansaansa (Ap.t-. -7:-38). "Herra toi Israelin Egyptistä, profeetta sitä johti, profeetta sitä paimensi" (Hoos.-12:-14). Ei näin ollen ole mikään yllätys havaita, että tämä lahja toimii myös niiden keskuudessa, jotka ovat mukana viimeisessä exoduksessa - paossa synnin saastuttamalta Maa - planeetalta taivaalliseen Kanaaniin. Tämä exodus, joka seuraa toista adventtia, on viimeinen ja lopullinen täyttymys Jesajan profetialle (11:11): "Sinä päivänä Herra jälleen kohottaa kätensä vapauttaakseen kansansa jäännöksen."
Myöhemmästä keskustelusta enkelin ja Johanneksen välillä ilmenee, että puhe 'Jeesuksen todistuksesta' tarkoittaa profeetallista ilmestystä ja sanomaa. *8
Ilmestyskirjan lopulla enkeli sanoo olevansa "sinun ja sinun veljiesi kanssapalvelija, niiden, joilla on Jeesuksen todistus" (Ilm.- 19:-10, VKR), "sinun veljiesi, profeettain, kanssapalvelija" (Ilm.- 22:-9, VKR). Näistä rinnakkaisilmaisuista käy selvästi ilmi, että juuri profeetoilla on 'Jeesuksen todistus.' *9 Tämä selittää myös enkelin lausuman, jonka mukaan "Jeesuksen todistus on profetian henki" (Ilm.- 19:-10, VKR), "Jeesuksen todistajissa on profetoimisen Henki" (KR).
Tästä tekstistä James Moffat kirjoitti: "'Jeesuksen (antama) todistus on profetian henki (muodostaa profetian hengen).' Tämä - - määrittelee erityisesti ne veljet, jotka omistavat Jeesuksen todistuksen, profeetallisen innoituksen haltijoiksi. Jeesuksen todistus on käytännössä samaa kuin se, mitä Jeesus todistaa (22:20). Se on Jeesuksen itseilmoitusta (Ilm. 1:1:n mukaan viime kädessä Jumalasta lähtenyttä), joka innoittaa kristittyjä profeettoja." *10
Näin ollen ilmaisu profetian henki voi viitata (1) Pyhään Henkeen, joka innoittaa profeettaa Jumalasta peräisin olevalla ilmestyksellä, (2) profetoimisen lahjan toimintaan tai (3) profetian välittäjään.
Profetoimisen lahja, Jeesuksen todistus "seurakunnalle profetiaa välittävän henkilön kautta" *11 muodostaa seurakunnan jäännökselle ominaisen piirteen. Jeremia kytkee tämän lahjan puuttumisen laittomuuteen. "Enää ei opeteta Jumalan lakia, enää eivät profeetat saa näkyjä Herralta" (Valit.- 2:-9). Ilmestyskirja osoittaa, että lopun ajan seurakunnalla on nämä molemmat erityisinä ominaispiirteinään: sen jäsenet "ovat uskollisia Jumalan käskyille ja Jeesuksen todistukselle" - profetoimisen lahjalle (Ilm. -12:-17).
Jumala antoi Egyptistä lähteneelle "seurakunnalleen" profetoimisen lahjan organisoidakseen, opettaakseen ja ohjatakseen kansaansa (Ap.t-. -7:-38). "Herra toi Israelin Egyptistä, profeetta sitä johti, profeetta sitä paimensi" (Hoos.-12:-14). Ei näin ollen ole mikään yllätys havaita, että tämä lahja toimii myös niiden keskuudessa, jotka ovat mukana viimeisessä exoduksessa - paossa synnin saastuttamalta Maa - planeetalta taivaalliseen Kanaaniin. Tämä exodus, joka seuraa toista adventtia, on viimeinen ja lopullinen täyttymys Jesajan profetialle (11:11): "Sinä päivänä Herra jälleen kohottaa kätensä vapauttaakseen kansansa jäännöksen."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.