Elämämme tarkoitusko?

Minulla on kirjaimellisesti kauhea tuska hätää kärsivistä lapsista ja perheistä, jotka elävät maailman runnomina ilman toivon pilkahdustakaan paremmasta.

Olen usein miettinyt, että pitäisikö minun mennä mihinkä tahansa työhön, että saisin tienattua rahaa perheelleni ja ehkä sitä kautta saisin ostettua joskus sen haluamani moottoripyöränkin.
Kumminkin eteeni astuu kuva kahdesta erinlaisesta elämästä.
Kerron kuvat tarinana, jotta se selkeytyisi hiukan paremmin.

On ihminen, joka tekee lujasti töitä. 20 vuotta hän pusertaa hiki hatussa, mutta tienaakin ihan mukavasti. Sunnuntaisin hän käy seurakunnassa ihan normaalisti vuoden 04 maastoautolla. Tilille on kertynyt 50.000€ ja asuntolainakin on kohta maksettu. Joskus kun löytyy vapaa aikaa, niin hän lähtee perheensä kanssa veneilemään ja opettaa poijallensa vetokalastusta, kun taas itse opettelee perhostusta juuri ostamillaan tarvikkeilla. Talvisin vuokrataan moottorikelkka, että päästään pilkille ja makkaraa paistelemaan iso vanhempien mökille.
20 vuoden työssä raatamisen jälkeen mies saa sydänkohtauksen ja hän kuolee matkalla töistä kotiin.
Lapsille jää hyvä muisto isästä vaikkakin hän oli töissä niin tavattoman usein. Perhe saa rahat, veneen, asunnon, ja ryttääntyneen maasturin itselleen.
Seurakunnassa rukoillaan menehtyneen puolesta ja kiitetään Herraa siitä, että hän pääsi taivaan kotiin. Äiti ja lapset itkevät ja surevat menetystään.

Toinen puoli kuvasta.

On ihminen, joka tekee toitä hikihatussa itkien ja välillä nauraen 20 vuotta. Hänen perheellään ei ole omaa autoa ei venettä ei suurempia mahdollisuuksia loman viettoon, kun palkkaa ei tule juuri ollenkaan ja siksi pankkitilin saldokin on miinuksen puolella. Tämä perhe asuu hyvin kaukana sukulaisista, joten mökillekkään ei ole mahdollista mennä edes linja-autolla.
Nämä ihmiset tekevät töitä toisten ihmisten hyväksi. He asuvat siellä, missä muutkin slummin asukit asuvat. Heillä on kumminkin suhteita, joten he saavat annettua lapsille koulutusta ja aikuisille kodin rakennus vikkejä. He kertovat Jeesuksesta ja itkevät itkevien kanssa ja nauravat nauravien. Kymmenet, ehkä sadat ihmiset pääsevät pois slummi alueelta ja pääsevät hyvään työpaikkaan töihin, kun Toiset taas jatkavat tämän perheen aloittamaa työtä omiensa parissa.
20 vuoden kuluttua perheen isä kumminkin kuolee sydänkohtaukseen. Häneltä ei jää mitään maallista omaisuutta perheelleen, vain muisto siitä kuinka kovasti hän teki töitä ja kuinka harvoin hän oli kotona.
Nyt kumminkin uskosta osattomiakin tulee seurakuntaan kiittämään Jumalaa tämän kuolleen ihmisen panostuksesta muiden ihmisten puolesta, joista ei oma valtio paljoo piitannut.
Surullinen perhe jää katsomaan ilosena sitä mitä he ovat perheenä saaneet aikaan ja kiittävät siitä Jumalaa.

Molemmissa on iloa ja surua, mutta toinen tästä perheestä oli rikkaampi. Varoja ei tosin ollut, mutta monet ihmiset saivat elämänsä takaisin, minkä Jumala haluaa jokaiselle ihmiselle antaakkin. Tämä työmuoto jatkuu isännän pois mentyäkin ja jäljelle jäänyttä perhettä auttaa koko kylä, sillä he ovat arvostettuja ja Pyhiä heidän silmissään.

Minä haluan olla se, joka antaa oman ruoka annokseni enemmän sitä tarvitsevalle. Minä haluan olla se, joka antaa vaikka omat vaatteeni niitä enemmän tarvitsevalle. Minä haluan olla se, joka kertoo elämää muuttavasta Jumalasta ja Hänen valkeudestaan siellä missä valoa ei näy.
En halua omaa kunniaa, mutta haluaisin, että minut muistettaisiin nöyränä Jumalan palvelijana, joka halusi koko elämällään kirkastaa Kristusta Jeesusta Isää Jumalaa.

Sen perinnön minä haluaisin jättää lapsilleni mielummin, kuin hienot materiaaliset ilot. Sen esimerkin tahtoisin jättää maailmaan, sillä sen esimerkin jätti Mestarimmekin!

Rukoilkaa te Jumalan siunatut rukoilijat, että Jumala johdattaisi perheemme Hänen työhönsä, jos tämä työmuoto on Hänen Pyhä tahtonsa. Vaimollani on myös sama tuska ja näky kärsivien lasten puolesta. T. Toni F

Kiitos

Rakas taivaallinen Isä!
Johdata minut sinne minne sinä tahdot minun menevän. Sinä näät tuskani kärsivien puolesta. Sinä näät mitä kyyneleeni kertovat.
Jumalani, Vapahtajani, laajenna alueeni. Laajenna meidän koko perheemme alue, jos sinä sen katsot hyväksi. Jos paikkamme on kärsivien joukossa, niin anna meille sydäntä ymmärtää enemmän kärsivien puolesta ja kirkasta itsesi Herra kauttamme, jos näin mielestäsi on hyvä.
Mennään Isä yhdessä kertomaan mitä Pikasi Jeesus teki meidän kaikkien puolesta, jotta meillä olisi elämä ja yltäkylläinen elämä Hänessä. Tapahtukoon silti kaikessa sinun Pyhä tahtosi Herra.
Ole ylistetty Isä Jeesuksen nimessä! Aamen.
6188
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Itse päätät, mihin käytät elämäsi. Saat käyttää siihen kaikkia resursseja mitä sinulla on.

Äänestä
  • pelkää sanahölinää (ei -helinää)

    Äänestä

rahat kodittomile lapsille.Lapset on kaikki.Raha on pelkkää sssssssssssssssssssöntaa.

Äänestä

Rukoilen, että Herra johdattaa teidät siihen työhön, johon teidät on kutsuttu. Oli se sitten hätää kärsivät lapset tai jokin muu työmuoto. Pääasia, että saa olla Herramme Jeesuksen Kristuksen käytettävissä, Hänen kunniakseen.

Joskus Herran tiet ovat meille yllätyksellisiä. Minä ainakin olen huomannut, että Hän jaksaa yllättää minut joka kerta:) Kannattaa varautua siis siihenkin, että teidät on voitu tarkoittaa aivan johonkin muuhunkin tehtävään. Tosin voi olla, että juuri Herramme on istuttanut tuon janon auttaa hätää kärsiviä lapsia...

Oletko rukoillut armolahjoja? tai onko sinulla niitä. Ihan vaan sen takia kysyn, koska ovat tärkeitä, että ei kuluisi loppuun ja saisi nähdä tulosta, kun toimii Herran työssä.

Siunausta sinulle Herran työhön:)

Äänestä

koska he elivät ihmisinä eivätkä mielikuvitusolioiden palvojina.

Äänestä

Olisipa muitakin kaltaisiasi, olisi monen ihmisen täällä hyvä elää.

Te olette oivaltaneet sen, miksi me täällä olemme. Itsekkyyttä maailma on täynnä. Rakkautta niin kovin vähän ja armoa vielä vähemmän.

Rukoilkaamme puolestanne. Herra teitä runsaasti siunatkoon.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


XTale ei jaksa kirjautua kirjoitti:

Minulla on kirjaimellisesti kauhea tuska hätää kärsivistä lapsista ja perheistä, jotka elävät maailman runnomina ilman toivon pilkahdustakaan paremmasta.

Olen usein miettinyt, että pitäisikö minun mennä mihinkä tahansa työhön, että saisin tienattua rahaa perheelleni ja ehkä sitä kautta saisin ostettua joskus sen haluamani moottoripyöränkin.
Kumminkin eteeni astuu kuva kahdesta erinlaisesta elämästä.
Kerron kuvat tarinana, jotta se selkeytyisi hiukan paremmin.

On ihminen, joka tekee lujasti töitä. 20 vuotta hän pusertaa hiki hatussa, mutta tienaakin ihan mukavasti. Sunnuntaisin hän käy seurakunnassa ihan normaalisti vuoden 04 maastoautolla. Tilille on kertynyt 50.000€ ja asuntolainakin on kohta maksettu. Joskus kun löytyy vapaa aikaa, niin hän lähtee perheensä kanssa veneilemään ja opettaa poijallensa vetokalastusta, kun taas itse opettelee perhostusta juuri ostamillaan tarvikkeilla. Talvisin vuokrataan moottorikelkka, että päästään pilkille ja makkaraa paistelemaan iso vanhempien mökille.
20 vuoden työssä raatamisen jälkeen mies saa sydänkohtauksen ja hän kuolee matkalla töistä kotiin.
Lapsille jää hyvä muisto isästä vaikkakin hän oli töissä niin tavattoman usein. Perhe saa rahat, veneen, asunnon, ja ryttääntyneen maasturin itselleen.
Seurakunnassa rukoillaan menehtyneen puolesta ja kiitetään Herraa siitä, että hän pääsi taivaan kotiin. Äiti ja lapset itkevät ja surevat menetystään.

Toinen puoli kuvasta.

On ihminen, joka tekee toitä hikihatussa itkien ja välillä nauraen 20 vuotta. Hänen perheellään ei ole omaa autoa ei venettä ei suurempia mahdollisuuksia loman viettoon, kun palkkaa ei tule juuri ollenkaan ja siksi pankkitilin saldokin on miinuksen puolella. Tämä perhe asuu hyvin kaukana sukulaisista, joten mökillekkään ei ole mahdollista mennä edes linja-autolla.
Nämä ihmiset tekevät töitä toisten ihmisten hyväksi. He asuvat siellä, missä muutkin slummin asukit asuvat. Heillä on kumminkin suhteita, joten he saavat annettua lapsille koulutusta ja aikuisille kodin rakennus vikkejä. He kertovat Jeesuksesta ja itkevät itkevien kanssa ja nauravat nauravien. Kymmenet, ehkä sadat ihmiset pääsevät pois slummi alueelta ja pääsevät hyvään työpaikkaan töihin, kun Toiset taas jatkavat tämän perheen aloittamaa työtä omiensa parissa.
20 vuoden kuluttua perheen isä kumminkin kuolee sydänkohtaukseen. Häneltä ei jää mitään maallista omaisuutta perheelleen, vain muisto siitä kuinka kovasti hän teki töitä ja kuinka harvoin hän oli kotona.
Nyt kumminkin uskosta osattomiakin tulee seurakuntaan kiittämään Jumalaa tämän kuolleen ihmisen panostuksesta muiden ihmisten puolesta, joista ei oma valtio paljoo piitannut.
Surullinen perhe jää katsomaan ilosena sitä mitä he ovat perheenä saaneet aikaan ja kiittävät siitä Jumalaa.

Molemmissa on iloa ja surua, mutta toinen tästä perheestä oli rikkaampi. Varoja ei tosin ollut, mutta monet ihmiset saivat elämänsä takaisin, minkä Jumala haluaa jokaiselle ihmiselle antaakkin. Tämä työmuoto jatkuu isännän pois mentyäkin ja jäljelle jäänyttä perhettä auttaa koko kylä, sillä he ovat arvostettuja ja Pyhiä heidän silmissään.

Minä haluan olla se, joka antaa oman ruoka annokseni enemmän sitä tarvitsevalle. Minä haluan olla se, joka antaa vaikka omat vaatteeni niitä enemmän tarvitsevalle. Minä haluan olla se, joka kertoo elämää muuttavasta Jumalasta ja Hänen valkeudestaan siellä missä valoa ei näy.
En halua omaa kunniaa, mutta haluaisin, että minut muistettaisiin nöyränä Jumalan palvelijana, joka halusi koko elämällään kirkastaa Kristusta Jeesusta Isää Jumalaa.

Sen perinnön minä haluaisin jättää lapsilleni mielummin, kuin hienot materiaaliset ilot. Sen esimerkin tahtoisin jättää maailmaan, sillä sen esimerkin jätti Mestarimmekin!

Rukoilkaa te Jumalan siunatut rukoilijat, että Jumala johdattaisi perheemme Hänen työhönsä, jos tämä työmuoto on Hänen Pyhä tahtonsa. Vaimollani on myös sama tuska ja näky kärsivien lasten puolesta. T. Toni F

Kiitos

Rakas taivaallinen Isä!
Johdata minut sinne minne sinä tahdot minun menevän. Sinä näät tuskani kärsivien puolesta. Sinä näät mitä kyyneleeni kertovat.
Jumalani, Vapahtajani, laajenna alueeni. Laajenna meidän koko perheemme alue, jos sinä sen katsot hyväksi. Jos paikkamme on kärsivien joukossa, niin anna meille sydäntä ymmärtää enemmän kärsivien puolesta ja kirkasta itsesi Herra kauttamme, jos näin mielestäsi on hyvä.
Mennään Isä yhdessä kertomaan mitä Pikasi Jeesus teki meidän kaikkien puolesta, jotta meillä olisi elämä ja yltäkylläinen elämä Hänessä. Tapahtukoon silti kaikessa sinun Pyhä tahtosi Herra.
Ole ylistetty Isä Jeesuksen nimessä! Aamen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu