... jos ei välillä olisi tarvinnut tapella suomenruotsalaisia vastaan
Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä Kannaksen ainoan suomenruotsalaisen joukko-osaston pataljoona kääntyi annetusta suunnasta 90 ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. (Sotatieteen laitos Sotahistorian toimisto: Talvisodan historia, osa 2, s. 74. WSOY 1991.)
Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä. Tämän jälkeen suomenruotsalaisille ei enää hyökkäystehtävää annettu.
Summassa Lähteen lohkolla suomalainen pataljoona oli pitänyt asemansa tammikuun alusta lähtien. Vastaiskuilla se oli karkottanut asemiin murtautuneen vihollisen. Yöllä 8.--9. helmikuuta pataljoonan rippeet luovutti asemat tuoreelle suomenruotsalaiselle pataljoonalle, joka seuraavana päivänä pakeni asemista ja jätti ne viholliselle. Näin murtui pääpuolustuslinja. (Talvisodan historia, osa 2. s. 138.)
Kulunut suomalainen pataljoona naapurilohkolla joutui samanlaisen painostuksen kohteeksi, mutta piti asemansa vielä neljä vuorokautta torjuen ruotsalaisten pakenemisesta johtuneen sivustauhankin. Se jätti asemansa vasta ylemmän johdon käskystä.
Suomenruotsalaisille ei enää tämän jälkeen voitu antaa vastuullista puolustustehtävääkään, selviää talvisodan historiasta.
Talvisodassa joulukuun 23. päivän hyökkäyksessä Kannaksen ainoan suomenruotsalaisen joukko-osaston pataljoona kääntyi annetusta suunnasta 90 ja joutui taisteluun rinnalla etenevän suomalaisen joukon kanssa. Oman selityksensä mukaan se joutui ylivoimaisen vihollisen sivustahyökkäyksen kohteeksi ja palasi takaisin vajaan tunnin kuluttua. (Sotatieteen laitos Sotahistorian toimisto: Talvisodan historia, osa 2, s. 74. WSOY 1991.)
Suomalaiset joukot jatkoivat hyökkäystä 8 tuntia ja alkoivat vetäytyä vasta ylemmän johdon käskystä. Tämän jälkeen suomenruotsalaisille ei enää hyökkäystehtävää annettu.
Summassa Lähteen lohkolla suomalainen pataljoona oli pitänyt asemansa tammikuun alusta lähtien. Vastaiskuilla se oli karkottanut asemiin murtautuneen vihollisen. Yöllä 8.--9. helmikuuta pataljoonan rippeet luovutti asemat tuoreelle suomenruotsalaiselle pataljoonalle, joka seuraavana päivänä pakeni asemista ja jätti ne viholliselle. Näin murtui pääpuolustuslinja. (Talvisodan historia, osa 2. s. 138.)
Kulunut suomalainen pataljoona naapurilohkolla joutui samanlaisen painostuksen kohteeksi, mutta piti asemansa vielä neljä vuorokautta torjuen ruotsalaisten pakenemisesta johtuneen sivustauhankin. Se jätti asemansa vasta ylemmän johdon käskystä.
Suomenruotsalaisille ei enää tämän jälkeen voitu antaa vastuullista puolustustehtävääkään, selviää talvisodan historiasta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
....yhdelle Sivosen Jaakolle elämäntehtävää ihan tarpeeksi :D
Vaihe 1: Suomi valtakunnan viralliseksi kieleksi
1935. Ruotsia puhuvien omaisuus takavarikkoon.
Vaihe 2: Pohjois-Ruotsin suomalaisalueiden
vaatiminen Suomelle. Sapelinkalistelu Ruotsia vastaan.
Vaihe 3: Neuvostoliitto hyökkää Suomeen, Ruotsi ei olisi antanut historiallista apuaan Suomelle. (mm. kaikki panssarintorjuntatykit, suurin osa ilmatorjunta-aseista, vapaehtoiset, iso osa lentokoneista, sotatarvikkeiden kauttakulku.)
Tulos: Talvisota olisi voitettu. Niin kumpi olisi voittanut? No Neuvostoliitto tietenkin!
Suomen ilmavoimien pommikoneet talvisodassa 1939-1940
Merkki kpl Alkuvuosi Loppuvuosi Hankintamaa
Bristol Blenheim Mk. I ja IV 97 1937 1958 Englanti/Suomi
Fokker C.X. 39 1936 1958 Hollanti/Suomi
Hävittäjäkoneet koostuivat seuraavista tyypeistä
Suomen ilmavoimien hävittäjät talvisodassa 1939-1940
Merkki kpl Alkuvuosi Loppuvuosi Hankintamaa
Brewster B-239 44kpl 1940 1948 Yhdysvallat
Bristol Bulldog IIA ja IVA 19kpl 1935 1944 Englanti
Fokker D.XXI 97kpl 1937 1948 Hollanti/Suomi
Fiat G.50 "Freccia" 35kpl 1939 1946 Italia
Gloster Gladiator 42kpl 1940 1945 Englanti/Ruotsi
Hawker Hart 5kpl 1940 Ruotsi
Morane-Saulnier M.S. 406 30kpl 1940 1948 Ranska
Ruotsi ei kuitenkaan tukenut Suomea millään tavoin ja kielsi liittoutuneiden ja monien muidenkin maiden pyynnöt joukkojen kuljetuksesta Suomen avuksi. Ruotsi oli ennen sotaa sitoutunut muun muassa hoitamaan Ahvenanmaan puolustuksen sotatilanteessa. Sodan syttyessä Suomen pyynnöt asiasta kaikuivat kuitenkin kuuroille korville. Suomen oli puolustettava itse Ahvenanmaata. Ruotsin tyly asenne naapurimaataan kohtaan aiheutti närää kautta Euroopan ja ulkomaiset lehtimiehet kirjoittelivatkin aiheesta tyyliin "ruotsalaiset saattavat joutua katumaan päätöstään". Suomi pystyi kuitenkin pitämään itsenäisyytensä ja Ruotsin rajaa ei näin päästy uhkaamaan idästä
Sori vaan, mutta kyllästyttää tämä jatkuva valehtelu siitä että Ruotsi olisi hylännyt Suomen...
Eli huhupuheet Ruotsin ilmavoimien vapaaehtoisosastosta (johon kuului muuten lähes kolmasosa Rootsin silloisista pikkuruisista ilmavoimista) Pohjois-Suomessa ovat selkeää propagandaa...
Samoin huhupuheet pst-tykeistä. Ilmeisesti RKP:läiset laittoivat "Bofors" tekstit noiden Kannaksella tehokkaiden panssarintörjuntatykkien kylkeen...
Ulkomainen sotamateriaalikin tuli maahamme ilmeisesti Norjan kautta. Brewster-hävittäjien kokoaminen Göteborgissa virallisvoimin on pelkkää roskapuhetta...
Vaan kauheinta on tuo ruotsalaisten valehtelu talvisodan vapaaehtoisista. Ne 8000 olivat pelkkää kuvamanipulaatiota. Lapsetkin siirrettiin Ruotsiin ilmeisesti vain orjatyötä varten...
Mites muuten Suomi auttoi Norjaa heidän sodassaan Saksaa vastaan?
Virallinen Ruotsi ja muut pohjoismaat pelasi tosi luihua peliä Suomalaisten kanssa Talvisodan aikana!
Tällaisia taustoja vasten on helppoa ymmärtää jos asenne Ruotsia kohtaan on vähän kitkeräkin ajoittain.
Uutinen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan suostumisesta Neuvostoliiton rauhanehtoihin vuotaa ruotsalaisiin iltapäivälehtiin.
Viimeisenä karhunpalveluksenaan Ruotsi vuodatti julkisuuteen sen, että Suomi oli valmis hyväksymään nuo järkyttävät rauhanehdot ja tämä tapahtui KESKEN neuvotteluiden, jolloin Suomi yritti vielä saada lievennyksiä ehtoihin!!
http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/index.html
Talvisodan 79. päivä, 16.2.1940
Ruotsalainen iltapäivälehti Folkets Dagblad Politiken paljastaa Tannerin salaisen matkan Tukholmaan ja Ruotsin kielteisen kannan olla tukematta Suomea. Ruotsin pääministeri Hansson vahvistaa lehden tiedot ja korostaa, ettei Ruotsin kanta ole muuttunut.
Talvisodan 80. päivä, 17.2.1940
Ruotsissa Tukholmassa ilmestyvät sanomalehdet arvostelevat voimakkaasti pääministeri Hanssonin ja Ruotsin hallituksen kantaa olla auttamatta Suomea.
Moskovassa Ruotsin pääministerin Suomelle kielteinen lausunto herättää tyytyväisyyttä ja Neuvostoliiton johtavissa piireissä ollaan sitä mieltä, että Suomen kohtalo on nyt lopullisesti ratkaistu.
Englannin ja Ranskan sanomalehdistö arvelee Ruotsin vielä katuvan päätöstään.
Talvisodan 82. päivä, 19.2.1940
Ruotsin kuningas Kustaa V kutsuu Tannerin matkasta aiheutuneen kohun vuoksi Ruotsin hallituksen koolle.
Ruotsin kuningas antaa lausunnon, joka vahvistaa, ettei Ruotsi tule auttamaan Suomea sen taistelussa Suomeen hyökännyttä hirvittävää vihollisylivoimaa vastaan.
Talvisodan 83. päivä, 20.2.1940
Ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu Svenska Frivilligkåren liitetään Suomen kenttäarmeijaan. Ruotsalaiset vapaaehtoiset valmistautuvat ottamaan rintamavastuun pohjoisessa Lapin Ryhmältä.
Talvisodan 85. päivä, 22.2.1940
Ruotsi pelkää sotilaallisen avunannon Suomelle kietovan sen suursotaan.
Ruotsissa maan Suomen-politiikka saa ensimmäisen kamarin hyväksymisen. Kaikki vapaaehtoinen apu kuitenkin kehotetaan antamaan Suomelle.
Talvisodan 86. päivä, 23.2.1940
Ulkomisteri Tanner vastaanottaa iltapäivällä tiedon Tukholmasta, jossa Suomen hallitus saa Neuvostoliiton täsmälliset vaatimukset rauhanehdoille.
Rauhanehdot ovat tyrmistyttävät. Tyrmistystä lisää Ruotsin kielteinenvastaus Suomen pyyntöön myöntää kauttakulkuoikeus länsi- liittoutuneiden avustusjoukoille.
Neuvostoliitto vastaa Ruotsin noottiin koskien vastalausetta Pohjois-Ruotsin Pajalassa tapahtunutta neuvostokoneiden pommitusta.
Neuvostoliiton virallinen uutistoimisto TASS kumoaa tiedot neuvostokoneiden suorittamista pommituksista. Sitaatti: "valheellisina ja pahansuopina väitteinä."
Talvisodan 87. päivä, 24.2.1940
Kööpenhaminassa kokoontuvat Ruotsin, Tanskan ja Norjan ulkoministerit.
Yhteisellä päätöksellä Pohjoismaat eivät anna Suomelle sotilaallista tukea, eivätkä salli vieraiden joukkojen läpikulkua alueillaan. - Suomi on yksin.
Talvisodan 88. päivä, 25.2.1940
Skandinavian ulkoministerit julistavat maittensa puolueettomuutta ja korostavat rauhantahtoaan.
Talvisodan 89. päivä, 26.2.1940
Ulkomininisteri Tanner saapuu illalla Tukholmaan ja tapaa Saksasta tunnustelumatkalta saapuneen professori T. M. Kivimäen joka esittää raskaidenkin rauhanehtojen hyväksymistä. Ulkoministeriö informoi rauhanehdoista Suomen Pariisin lähettilästä Holmaa sekä Lontoon lähettilästä Gripenpergiä.
Talvisodan 90. päivä, 27.2.1940
Ulkoministeri Tanner neuvottelee Tukholmassa Ruotsin pääministerin Hanssonin kanssa.
Ruotsin hallituksen kanta ei muutu: Suomea ei auteta.
Tanner ehdottaa yhteistä puolustusliittoa Neuvostoliiton etenemisen estämiseksi. Tanner tapaa myös Neuvostoliiton Tukholman suurlähettilään rouva Aleksandra Kollontain.
Talvisodan 93. päivä, 1.3.1940
Rintamavastuun Sallassa ottaneen ruotsalaisen vapaaehtoispataljoonan Stridsgruppen SFK:n päällikkö, everstiluutnantti Magnus Dyrssen kaatuu vihollisen tykistötulessa
Länsiliittoutuneet ilmoittavat lähettävänsä 50 000 sotilasta ja ilmavoimia, mikäli Suomi esittää virallisen avunpyynnön ennen 5.päivä maaliskuuta.
Suomi viivyttää rauhanehtoihin annettavaa vastausta Neuvostoliitolle.
Ulkoministeri Tanner antaa haastattelun Dagens Nyheter-lehdelle.
Haastattelussaan ulkoministeri Tanner tähdentää ulkomaisen avunkiireellisyyttä samalla painottaen Suomen neuvotteluvalmiuttarauhan aikaansaamiseksi.
Talvisodan 94. päivä, 2.3.1940
Ulkoministeri Tanner selostaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnallesyyt siihen miksi myönteisen vastauksen antamista Neuvostoliittoon on lykätty.
Ruotsin ulkoministeri Günther viivyttää Suomen vastauksen lähettämistä Moskovaan.
Liittoutuneet pyytävät lupaa joukkojensa kuljettamiseksi Suomen avuksi Norjan ja Ruotsin läpi.
Norja ja Ruotsi antavat lupapyyntöön kieltävän vastauksen.
Talvisodan 95. päivä, 3.3.1940
Ulkoministeri Tanner soittaa Ruotsin ulkoministeri Güntherille.Suomi on valmis rauhan-neuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa, jos Viipurin ja Sortavalan luovuttaminen poistetaan Neuvostoliiton vaatimuksista.
Tanner yrittää vielä kerran ehdottaa puolustusliittoa Ruotsin kanssa.
Ruotsin ulkoministeri ei pidä yhteistä puolustusliittoa realistisena vaihtoehtona.
Talvisodan 97. päivä, 5.3.1940
Neuvostoliiton hallitus esittää Ruotsin hallitukselle anteeksipyynnön pommituksen johdosta.
Talvisodan 103. päivä, 11.3.1940
Suomen lehdistö julkaisee ulkoministeriön tiedotteen, jossa kerrotaan ensimmäisen kerran Suomen ja Neuvostoliiton käyneen rauhanneuvotteluja Moskovassa.
Suomen hallitus on valmis hyväksymään rauhanehdot.
Eduskunnan ulkoasiain-valiokunnassa 13 jäsentä äänestää rauhanehtojen hyväksymisen puolesta ja 4 vastaan. Vastaan äänestävät Isänmaallisen Kansanrintaman Kares, maalaisliiton Kekkonen ja Kämäräinen sekä sosiaalidemokraattien Komu.
*Uutinen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan suostumisesta Neuvostoliiton rauhanehtoihin vuotaa ruotsalaisiin iltapäivälehtiin.*
Talvisodan 104. päivä, 12.3.1940
Ruotsi ilmoittaa suostuvansa aloittamaan neuvottelut puolustusliitosta Suomen kanssa.
Tanner halusi, että tässä uutisessa puolustusliitosta, todettaisiin asian tulevan "nopeasti harkittavaksi". Ruotsi poistaa uutisesta sanan "nopeasti".
Rauhanneuvotteluvaltuuskunnat kokoontuvat kahdesti Moskovan Kremlissä, mutta Neuvostoliiton ehtoihin ei tule muutoksia.
Aivan, itsekästä touhua! Eivät halunneet Saksan sotatantereeksi. Mitä velvollisuutta Ruotsilla oli auttaa Suomea kuin omat itsekkäät intressinsä? Ei tietenkään mitään. Kyse on reaalipolitiikasta, ei reilun pelin kerhosta.
Edelleen, mitenkäs Suomi auttoi Norjaa heidän sotansa aikana?
Ote eräästä tietokannasta:
sotamies ANDERSSON ARTUR WILLIAM 28.02.1940
korpraali ANDERSSON ANDERS WILLIAM 12.02.1940
sotamies ANDERSSON GEORG ALFONS 11.02.1940
korpraali ANDERSSON NILS ALBIN 29.02.1940
ylimatruusi ANDERSSON KARL GUIDO 03.03.1940
korpraali ANDERSSON JOHAN EDVIN 08.03.1940
sotamies ANDERSSON ALLAN WILLIAM 11.02.1940
sotamies ANDERSSON HARALD JARL 11.03.1940
sotamies ANDERSSON GUSTAV HOLGER 11.12.1939
Mahdatkohan arvata, mistä on kyse?
Vihje: samoja päivämääriä löytyy kiveen hakattuina eri puolilta Suomea
Munsalan soudun voittajat??
Puuttumatta edes siihen, miltä kohtaa ja minkä joukon syystä Mannerheim-linja murtui, oli talvisodan rintamatilanne yleisestikin varsin toivoton elävän voiman ollessa loppuunkulunutta ja ammus-ja asetilanteen katastrofaalisen vastustajan voidessa täydentää joukkojaan lähes rajattoimiin. Reservit oli käytetty. Tilanne 1940 keväällä oli sen kaltainen, että pitkään ei olisi ollut mahdollista jatkaa sotaa eikä tulevan kelirikon hyökkääjälle tuomien vaikeuksien varaan voitu rakentaa mitään. Ainoa vastuullinen ratkaisu oli pikainen rauha ankarin ehdoin.
Tilanne oli paljon huonompi kuin kesällä 1944, jolloin Suomen sotilaallinen voima oli paljon suurempi. Armeijan perushankintojen laiminlyönti sotaa edeltäneinä vuosina maksettiin suomalaisten verellä. Armeijan hyvällä hengellä ja mieskohtaisella taistelukyvyllä ei voi korvata loputtomiin materiaallista heikkoutta ja käytettävissä olevan elävän voiman pienuutta. Perustettavissa olevia joukkoja ei voitu varustaa taistelutehtäviin materiaalisista syistä.
Mitä tulee tuohon Summan murtumiseen Lähteen lohkolla, oli kyllä niinkin että Lindmanin pataljoona joutui liian kovan hyökkäyksen kohteeksi. Sama olisi voinut tapahtua muuallakin, mikäli neuvostolaisten painopiste olisi valittu toiseen paikkaan. Yksittäisen pataljoonan virheeksi ei voida talvisodan lopputulosta asettaa. Kannattaa tutustua vaikka eversti Ari Rautalan kirjaan "Sotiemme taistelupaikat" ja siinä olevaan kuvaukseen Lähteen lohkon murtumisesta.
Alikersantti Hietasen sanoin: "En mää täs yhtikkäs syyllisi kaippa, Lahtist ja konekiväri mä jäi kaippama" Toivottavasti tässäkin debatissa koetettaisiin hakea sitä konekivääriä.
Esitin äsken sitä konekiväärin etsimistä. Puolustusvoimamme olivat todella materiaalisesti surkeassa kunnossa ottamaan 1939 ottamaan vastaan suurvallan hyökkäyksen. Armeijan peruahankintaohjelmat olivat laiminlyödyt, koska sodan vaaraa ei katsottu olevan olemassa. Ilma-asetta ei käytännössä ollut, panssarintorjuntakalusto oli lähes olematon, tykistön ammustilanne ei säännösteltynäkään riittänyt kuin lyhyeen sodankäyntiin. Kaiken huippuna vaatetuspuolella pystyttiin joukot varustamaan sotilasvyöllä ja kokardilla, varustus mallia Cajander. Lisäksi 1930 oli armeijan määrärahoja ohjattu vääriksi osoittautuneisiin kohteisiin muun muassa kahteen sinänsä sen ajan mittapuun mukaan huippumoderniin panssarilaivaan.
Arvioitavaksi jää, olisiko materiaalisen valmiuden toisenlainen taso säästänyt suomalaista verta tai ehkä luonut hyökkäyksen estävän pelotteen. Tällaisia arvioita esitti muun muassa marsalkka Mannerheim muistelmissaan. Selvää oli se, että materiaalisia puutteita ei voitu hetkessä korjata käyden samaan aikaan sotaa.
Suosittelen niille, jotka haluavat käsitellä Summan taisteluja, tutustua kirjaan ”Summan miehet”. Kirjayhtymä Helsinki 1984. Kirjan on toimittanut Pekka-Juhani Kuitto, ja kirja perustuu everstiluutnantti Erik (Eki) Oksasen (1896-1979) Summan rintaman Lähteen lohkon etulinjapataljoonan komentajana omakohtaisesti kokemiin tapahtumiin, saatavilla oleviin virallisiin arkistomateriaaleihin ja asiakirjoihin sekä hänen keräämiinsä erittäin laajoihin haastattelutietoihin. Oksasen asiantuntemusta on hyödynnetty mm. Sotatieteen Laitoksen Talvisodan historia-teoksen toteuttamistyössä.
Tuon kirjan kirjoitti valmiiksi siis Oksasen pojanpoika kaiken sen isoisänsä keräämän materiaalin pohjalta.
Kiinnostuin tuosta kirjasta ja hankin sen itselleni. Lukaisin sen ja se on TODELLA JÄRKYTTÄVÄÄ LUETTAVAA!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000014188891#22000000014188891
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000108&posting=22000000016747505&view_mode=flat