Sehän tietysti oli Suomen onni, eivät voineet keskittää joukkoja tarpeeksi maan valtaamiseen vaan vain Suomen sodasta irroittamiseen.
Suomen kannalta olisi ollut paljon vaarallisempaa mikäli hyökkäys olisi tullut kesällä 1945. Silloin NL olisi voinut siirtää niin paljon joukkoja Suomea vastaan ettei suomalaisilla olisi ollut mitään mahdollisuuksia torjua hyökkäystä. Varsinkaan kun Saksa olisi kukistunut, sieltä ei olisi tullut apua. Sinivalkoisinkaan silmälasein asioita katsova ei voi uskoa että Suomi olisi kauaa pystynyt taistelemaan valiodivisioonia vastaan joilla olisi ollut uusin kalusto käytettävissään. Silloin Suomi oltaisiin miehitetty eikä sitä olisi mikään estänyt.
Suomen kannalta olisi ollut paljon vaarallisempaa mikäli hyökkäys olisi tullut kesällä 1945. Silloin NL olisi voinut siirtää niin paljon joukkoja Suomea vastaan ettei suomalaisilla olisi ollut mitään mahdollisuuksia torjua hyökkäystä. Varsinkaan kun Saksa olisi kukistunut, sieltä ei olisi tullut apua. Sinivalkoisinkaan silmälasein asioita katsova ei voi uskoa että Suomi olisi kauaa pystynyt taistelemaan valiodivisioonia vastaan joilla olisi ollut uusin kalusto käytettävissään. Silloin Suomi oltaisiin miehitetty eikä sitä olisi mikään estänyt.
Vastaukset 8
Vanhimmat
miks ei bretagneen ja miks ei yöllä?
No siks, koska KOKO rintama hyökkäs, ja me oltiin KOALIITIOSSA saksan kanssa ja pohjoinen rintama.
Toiseks, kuka typerys jättää lähtee paahtamaan pitkin via baltikaa kohti saksaa ja jättää leningraadin yläpuolelle viisi armeijakuntaa?
Kolmanneksi niin ei sovittu USA:n ja muiden ulkovaltojen (meillehän oli julistanut kaikki melkein sodan) palaverissa Jaltalla.
Siksihän USA antoi neuvostoliitolle hävittäjiä, pommareita, k-autoja, ammuksia, ps-vaunua, ruokaa, huopia, nappeja...
neljänneksi...
Olisikin ollut puolustusasemissa kesään 1945. Mihin Suomi muka olisi hyökännyt kun saksalaisetkin oli ajettu Leningradista, sinnekö? Suomalaiset olisivat kiltisti odottaneet sodan loppua Euroopassa ja sitten antautuneet tai meidät olisi jyrätty.
Operaatio Bagration oli se apu jonka NL antoi länsiliittoutuneiden Normandian maihinnousun aikaan. Operaatio alkoi 22.6. ja sen tarkoituksena oli estää saksalaisia siirtämästä joukkoja länsirintamalle. Venäläiset muuten murskasivat Bagrationissa Saksan keskustan armeijaryhmän, muutamassa viikossa saksalaiset menettivät 350000 miestä kaatuneina ja vankeina. Jos Suomeen oltaisiin todella tahdottu tulla kesällä 1944 niin ei siinä olisi ollut mitään jakoa. Onneksemme Stalinilla oli kiire Berliiniin.
N-liitto luuli olevansa tarpeeksi vahvoilla voimilla liikkeellä valloittaakseen Suomen 1944, se luulo ei ollut tiedon väärti ...
On täysin selvää, että jos neukut olisi tienneet että turpaan tulee Tali-Ihantalassa, niin ne ei olisi hyökänneet 1944.
Mutta kun ne ei sitä tienneet.
Länsivallat painostivat Stalinia avaamaan itärintaman tukemaan Normandian rintamaa, etelässähän oli jo hyökkäys menossa. USA oli jo Teheranissa ottanut asemansa suurvaltana Englannilta esim. Iranin osalta, josta NL vetäytyi ja Jaltassa sovittiin Euroopan jako. USA:n materiaalitoimituksia tipahteli Suomeenkin kun NL hyökkäsi Tali-Ihantalan jälkeen pohjoisempana. Myös Hitlerin sodanjohto tiesi odottaa luvattua suurhyökkäystä, mutta Suomi oli yllätyskohde. Attentaatti Hitleriä vastaan tehtiin juuri Kannaksen hyökkäyksen alettua ja oli neuvottelun ykkösasia. Sellaisena se on helppo tarkistaa ja Jaltan neuvotteluistahan on myös tietoja. Suurhyökkäys oli tarkoitettu rajuksi läpimurroksi ja saimme kaivattua apua Kuhlmeyltä aseavun lisäksi. NL siirsi sitten painopisteen etelään täydellä voimallaan ja annakin USA hidasteli jopa vetäytyi sovitulle aluerajalle. Suomi jäi Jaltan sopimuksen mukaan Nliiton etupiiriin. Sekä Roosevelt että Churchill eivät luultavasti tukeneet Suomen miehittämistä ja USA oli varustanut NL:n joukkoja, NL saavutti haluamansa talousedut, alueluovutukset ja tukikohdan varmistamaan aluetta Tallinnaa vastapäätä. 1945 Euroopan ja NL:n tilanne oli jo täysin erilainen kuin 1944. Suomen osalta taidettiin palata lähes 1809 rajoille, mutta ilman kuninkaita ja keisareita. Nationalismikin väheni ja ransakalaiset puhuisivat uudesta tasavallasta. Se oli uusi tilanne Suomessa ja myös naapurimaille. Nykyisin jopa lipereitä ja saksalaiskypärää kantava kansallinen kokoomuskin on työväenpuolue tai ainakin keskustaoikeistopuolue.
silloin -45 eikä myöhemminkään. Jos NL olisi Suomen todella halunnut, olisi se voinut hyökätä heti Berliinin jälkeen, eikä tänne ketään joukkoja olisi enää avuksi tullut. Kun Saksa oli voitettu oli sotakin ohi, ja sen liittolaiset samalla lyöty riittävästi, myös Suomi. Pitää muistaa aina kuka sodan aloitti -41.
sitä, että jos se hyökkäisi Suomeen vasta Saksan kukistumisen jälkeen, Suomi saisi länsiliittoutuneiden sympatiat, kun Suomi olisi taas huomionkeskipiste Euroopassa niin kuin talvisodankin aikana. Sen takia NL:n oli hyökättävä 1944 kesällä. Ja se koetti Suomen valtausta.
En usko.
Sodanjäkeisessä tilanteessa NL oli niin tilanteen herra Euroopassa, että länsiliittoutuneilla USA:ta myöten ei ollut mitään sanottavaa vuosien 1944-49 välisiin tapahtumiin.
Puola, Tsekkoslovakia ja itäinen Saksa integroitiin neuvostoliittomielisiksi. Viro, Latvia ja Liettua liitettiin NL:oon neuvostotasavaltoina. Turhaan kykkivät virolaiset metsäveljet metsissä odottaen apua jota ei tullut.
Jos NL olisi 1944 lopulla tai vielä vuosia sen jälkeen halunnut miehittää Suomen, ei länsivalloilla olisi ollut "lip serviceä" enempää siihen vastaan panemista.
Jo 1939 Iso-Britannia ja Ranska olivat valmiit myymään Suomen. Sen puolustusmahdollisuuksin ei luotettu, ja silloisissa olosuhteissa Itämeren ollessa Saksan hallussa ei brittilaivasto olisi voinut tulla Suomen avuksi.
myös silloin sodan aloittaja oli NL!