kirkolla ja valtiolla on keskenään tänä päivänä?
Tuli mieleen, kun presidentti kertoi eräässä yhteydessä keräävänsä ikoneita, vaikkei olekaan uskovainen. Eikö presidentti joudu kuitenkin virkansa puolesta esiintymään kuin uskovainen, istumaan kirkoissa ja ottamaan vastaan muiden uskomattomien ministeriensä kanssa jos jonkinlaista siunausta.
Mitä järkeä tämmöisessä pelleilyssä on ?
Tuli mieleen, kun presidentti kertoi eräässä yhteydessä keräävänsä ikoneita, vaikkei olekaan uskovainen. Eikö presidentti joudu kuitenkin virkansa puolesta esiintymään kuin uskovainen, istumaan kirkoissa ja ottamaan vastaan muiden uskomattomien ministeriensä kanssa jos jonkinlaista siunausta.
Mitä järkeä tämmöisessä pelleilyssä on ?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Samaa olen ihmetellyt. Säälittää, kun julkisuuden henkilö joutuu virkansa pitääkseen päästämään suustaan hölmöyksiä, esim. "kyllähän minä omalla tavallani uskon..." ja "minä en tosiaankaan kuulu kirkkoon, mutta...mutta...öh...", vaikka ilmiselvästi usko puuttuu kokonaan. No, siinähän on uskovaistenkin hyvä kuulla vain toisella korvalla ja uskoa, että eihän meillä voi ministeri ja...pre...presidenttikin ateisti olla!
Yhteydet voivat olla joko lakisääteisiä tai sosiaalista puolipakkoa. Valtiopäivien avajaisista ei laki suorastaan määrää, että presidentin on oltava jumalanpalveluksessa, mutta käytännössä tuo on oletus.
Kirkolla on julkisoikeudellinen asema, noin virallisesti. Minä kutsun asiantilaa selkeämmin: Suomessa on valtionkirkko.
Kirkolla on verotusoikeus, ja seurakunnat rinnastuvat pitkälti kuntiin. Pappi on virkamies kuten kunnan hallintovirkamiehet, seurakunnan päätöksistä voi valittaa maalliseen hallinto-oikeuteen, seurakunnan lehtiä ei voi kieltää Ei mainoksia -tarralla, koska ne ovat julkisia tiedotteita jne.
Valtion tasolla Eduskunta hyväksyy tai hylkää kirkkolain muutokset, mutta tarkemmin mm. jumalanpalveluksista ym. määräävän kirkkojärjestyksen kirkko säätää itse. Kirkolliskokouksessa on kaksi valtion edustajaa, valtioneuvoston ja saamelaiskäräjien. Sotilaspapit ovat aina valtionkirkkojen pappeja, kenttäpiista aina evlut. Vankilapapit ovat valtionkirkkojen pappeja. Sen sijaan sairaalapapit ovat seurakuntien omaa toimintaa, eikä valtio maksa sairaalapappien palkkaa.
Siteitä on hitaasti löyhennetty, viimeksi 2000 kun tasavallan presidentin tehtäviin ei enää kuulu evlut piispojen nimittäminen.
siirtyminen pois valtiolta osaksi kirkkojen omaa toimintaa ? Se oli hyvä asia kueten kaikki uskonnollisten asioiden siirto pois valtion tehtävistä. Uskontoasiat eivät kertakaikkiaan kuulu valtion tehtäviin, miksi poliitikot eivät tätä päähänsä ja korjaa tätä järjettömyyttä.
Tuomiokapitulien menot ("piispan palkka", mutta kuuluu tuohon muutakin) siirtyivät pois valtiolta 1997, eli se oli toiseksi viimeinen muutos. Viimeisin nimenomaan valtionkirkon asemaan liittyvä muutos oli piispojen nimittämisoikeus.
Ja viimeisin isommin uutisoitu uskonnonvapauden parannus oli rukouspäiväjulistuksen poistaminen säädöskokoelmasta 2004. Se ei liity suoraan valtionkirkkoon, julistushan oli (ja on edelleen, mutta nyt sillä ei ole virallista asemaa) ekumeeninen. Jotain pientähän on senkin jälkeen tapahtunut, viimeksi vankeutta koskeviin lakeihin otettiin uskonnolliset ruokavaliot suoraan lakitekstiin ja negatiivinen uskonnonvapaus mainittiin HE:ssä.
Pitäisi kai sanoa tällä hetkellä tai rauhan aikana sotilaspapit ovat valtionkirkkojen pappeja.
Viime sotien aikana tiedetään toimineen pari vapaakirkon pastoria potilaspappeina.Myös jotkut vapaiden suuntien työntekijät ovat voineet suorittaa asevelvollisuudestaan osan asevelvollisten keskuudessa tehtävässä hengellisessä työssä.
Tuo tieto viime sotien ajalta oli yllättävä. Sen kyllä tiesin, että muslimeille (lue: tataarit) järjestettiin lomia pyhimpien päivien aikaan Jatkosodassa, ja että Suomessa ja vain Suomessa juutalaiset taistelivat Saksan kanssa samassa rintamassa.
Nykyään tilanne on itse asiassa se, että vain evlut pappeja on sotilaspappeina, mutta lain mukaan heitä voi olla evlut tai ortodokseja. Tämä ei ole kuollut kirjain, ihan muutaman vuoden sisällä on ollut ortodoksi.
Vankiloissahan vaikuttaa yksi vapaakirkon diakoni, mutta hänen palkkansa maksaa ao. kirkkokunta.
Minun muistaakseni jatkosodan aikaan Aunuksessa oli jopa rintamasynagoga, ja valtio maksoi kenttärabille palkkaa. Tuohon aikaan juutalaisten määrä Suomessa oli tosin nykyistä suurempi.
valtion tiedeyliopistoissa, vaikka teologia ei oikesti ole tiedettä.
Niin ei ole.