Todellinen kirkkaus

Minä kuljin
pimeydessä,
vailla rakkautta.

Niin minä luulin.
Sydämeni oli tyhjä
ja autio.

Olin vain tyhjä
kuori pahoja
tekoja täynnä.

Mieleni ajatteli
pimeyden asioita
lihassa minä elin.

Etsin lohtua epätoivoisesti,
kapakoista, nautinnon lähteistä,
silti tyhjänä pysyen.

Luulin, että minun pitää
olla jotain, suorittaa jotain,
jotta tulisin taas hyväksi.

Luulin, että onni tulisi uudesta autosta,
uudesta tyttöystävästä tai työpaikasta.

Kuvittelin, että onni tulee rahasta tai unohdan pahuuteni
tekemällä hyviä tekoja. Omatuntoni kolkutti silti.

Kunnes tuli Todellinen Kirkkaus.
Armollisuus ja Ymmärrys.
Ei minun pidäkään suorittaa, pelastaa
itseäni.

Minut on jo pelastettu.
Jeesus maksoi laskuni.
Minä en ole enää muuta velkaa
kuin sen, että uskon Häneen
ja elän Hänen Sanansa mukaan.

Ja vaikka en eläisikään, Hän rakastaa
minua silti. Hän on minut silti lunastanut ja antanut
uuden elämän. Minä nousin kuolleista yhdessä
Jeesuksen kanssa.

Siinä on Todellinen Kirkkaus ja Totuus.
Muuta ei ole, muu on valhetta.
Muu on pimeyttä.
Onneksi on Valo.

Kumpaa sinä seuraat?
15793
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Seuraan sinua rakas Apostolini. Homoillaan, jookos?

Äänestä

kuvaa mennyttä elämääsi, niin onpa se ollut huonolaatuista.

Onneksi monila ihmisillä, varsinkin ateisteilla, on elämä ja arvot kunnossa.

Toivon että onnistut vielä vapautumaan uskonnollisista harhoistasi suistumatta takaisin kurjuuteen.

Äänestä
  • liian hyvä tarvitaksesi pelastusta, jonka Jeesus Kristus tarjoaa?

    "Onneksi monila ihmisillä, varsinkin ateisteilla, on elämä ja arvot kunnossa. "

    Kuten sinulla?

    Äänestä

  • Apostoli35 kirjoitti:

    liian hyvä tarvitaksesi pelastusta, jonka Jeesus Kristus tarjoaa?

    "Onneksi monila ihmisillä, varsinkin ateisteilla, on elämä ja arvot kunnossa. "

    Kuten sinulla?

    Tuntuuko sinusta, että tarvitset kuningas Arthurin apua pelastamaan sinut ufo-sieppaukselta?

    Äänestä

Olen pahoillani, mutta aika kömpelö runoksi. Tai siis yksinkertaisia proosamuotoisia virkkeitähän tuossa on, mutta eri riveille jakamalla niistä saa runon näköisen. No, tarkoitus lienee hyvä ja "syvällinen".

Lopputulos vain on lattea. Kuten uskonnon julistettu totuus niin usein onkin.

Ja lopun kysymys nostattaa huokauksen. Taas tätä settiä...

Minä seuraa hajuja, makuja, pimeyttä, valoa, varjoa, vettä, maata, vaistoa, älyä, ymmärrystä, totuutta. Enkä tarvitse ymmärrykseen, nautintoon, viattomuuden löytämiseen ja pelastukseen tarinoita uhreista, surmista, verestä, haudoista temmatuista ruumiista, kidutuksesta ja ikuisuudesta.

Onnea sinulle jos seuraat valoa. Ainakin nyt tuo valo näyttää olevan lämmin ja elämää luova. Varo vain että et tuijota siihen suoraan, voi sokaistua.

Äänestä
  • "Minä seuraa hajuja, makuja, pimeyttä, valoa, varjoa, vettä, maata, vaistoa, älyä, ymmärrystä, totuutta."

    Jos kerran seuraat totuutta, tiedät siis mikä se on?

    Lähes kaikki seuraamasi asiat ovat näkyviä ja aistein havattavissa. Ymmärrys (jos ei tarkoiteta kirjatietoa) käsitetään joskus syvällisemmin, tunnet varmaan ajatuksen idän filosofioista? Jos seuraat sitä, sekään ei ole näkyvää, eikä aistein havaittavaa. Se vain on. Vaisto? Mitä se on? "Vaisto sanoi, että minun pitää lähteä." Jne. Puhutaan myös intuitiosta tai hiljaisesta tiedosta. Ovatko ne kaikki ihmisestä lähtöistä? Kristillisen uskon mukaan ei. Mutta toki muitakin näkemyksiä on.

    Elämäsi vaikuttaa olevan tasapainossa ja onnellista. Onneksi olkoon!

    Äänestä

  • Hampaat suustani :=)

    Minulla ei ole mitään lisättävää tuohon.

    Allekirjoitan senkin että minustakin on alkanut pikkuhiljaa tuntumaan siltä että rakkaalla apostolillamme on alkanut valo sokaiseemaan hieman näkökykyä.

    Äänestä

  • Apostoli35 kirjoitti:

    "Minä seuraa hajuja, makuja, pimeyttä, valoa, varjoa, vettä, maata, vaistoa, älyä, ymmärrystä, totuutta."

    Jos kerran seuraat totuutta, tiedät siis mikä se on?

    Lähes kaikki seuraamasi asiat ovat näkyviä ja aistein havattavissa. Ymmärrys (jos ei tarkoiteta kirjatietoa) käsitetään joskus syvällisemmin, tunnet varmaan ajatuksen idän filosofioista? Jos seuraat sitä, sekään ei ole näkyvää, eikä aistein havaittavaa. Se vain on. Vaisto? Mitä se on? "Vaisto sanoi, että minun pitää lähteä." Jne. Puhutaan myös intuitiosta tai hiljaisesta tiedosta. Ovatko ne kaikki ihmisestä lähtöistä? Kristillisen uskon mukaan ei. Mutta toki muitakin näkemyksiä on.

    Elämäsi vaikuttaa olevan tasapainossa ja onnellista. Onneksi olkoon!

    Tietysti tiedän mikä totuus on, se vain tahtuu välillä unohtua kaiken saastan alle. ;) Selitysten, tavoitteiden, pyrkimysten ja haaveiden verkostoon.

    "Elämäsi vaikuttaa olevan tasapainossa ja onnellista."
    Ainakin pyrin siihen että elämäni olisi tasapainoista ja onnellista. Toki olen kiitollinen myös siitä että se ei aina ole :) Tarvitaan vähän heilahduksia reitiltä, kipinää ja särmää.

    Lähinnä ajoin takaa sitä, että seuraan totuutta joka on hajonnut tasa-arvoisesti sekä aistein havaittavaan että ajatuksissa kehiteltävään maailmaan. En kuulu niihin, joiden yksi ainoa totuus on tullut tuolta jostakin, "ylhäältä", ja tuon tarinan seuraaminen selittäisi kaikki elämäni osaset.

    Itse asiassa ajattelen, että uskonnollisen totuuden seuraajatkin käsittävät tuon totuuden miljoonin eri tavoin. Uskovainen voi olla sarjamurhaaja, sähköasentaja tai pelastusarmeijan työntekijä. Merkitystä on vain sillä, miten ihminen toteuttaa uskoaan (johonkin), mitkä ovat hänen konkreettiset tekonsa. Annan toki jokaiselle oikeuden uskoa että yhteys johonkin suureen ajatusmalliin on ensisijainen, teot toissijaisia. Minä näen vain heidän tekonsa ja tekemättä jättämisensä.

    Äänestä

"Jeesus maksoi laskuni."

Minulle on ollut aina kunnia-asia maksaa laskuni itse.

Tuon räpellyksen mukaan Jeesus on muuten tosi höhlä yksilö. Lue vaikka itse. Holhoukseen joutuisi, jos nykyään eläisi.

Äänestä
  • "Minulle on ollut aina kunnia-asia maksaa laskuni itse."

    Mikko Kuustosen sanoin:"Milloin minusta tuli itseni Vapahtaja?"

    Ajattelet siis olevasi liian hyvä tarvitaksesi Jeesusta?

    Äänestä

  • Apostoli35 kirjoitti:

    "Minulle on ollut aina kunnia-asia maksaa laskuni itse."

    Mikko Kuustosen sanoin:"Milloin minusta tuli itseni Vapahtaja?"

    Ajattelet siis olevasi liian hyvä tarvitaksesi Jeesusta?

    Olen oikein hyvä ihminen kaikin puolin. Jeesusta ja menninkäisiä en tarvitse mihinkään - etenkään Jeesusta, joka on varsin kuollut ja näkyy tarinoiden mukaan olleen myös hyvin perässävedettävä ja heikkotahtoinen kaveri.

    Onko sinusta jotenkin vaikea ymmärtää, että monet eivät piittaa pätkääkään ikivanhoista paimentolaistaruista?

    Äänestä

vaimosi hakkaamisen? Vastaus kyllä tai ei.

Minkähän vuoksi olet noin viehtynyt tarjoamaan kerta toisensa jälkeen kahta mahdotonta (kehnoa)vaihtoehtoa?

Äänestä
  • hehheheh. Vastustan väkivaltaa. Kaveriani löin turpiin 12-vuotiaana, hän putosi saman tien. Pelästyin niin paljon, ettei tulisi mieleenikään lyödä ketään. Judoa harrastin joskus kuusi vuotta, sekin jäi.

    Äänestä

  • Apostoli35 kirjoitti:

    hehheheh. Vastustan väkivaltaa. Kaveriani löin turpiin 12-vuotiaana, hän putosi saman tien. Pelästyin niin paljon, ettei tulisi mieleenikään lyödä ketään. Judoa harrastin joskus kuusi vuotta, sekin jäi.

    Muuten vaan huonot hoksottimet jos et tosiaan tajunnut vertausta omiin juttuihisi.

    Äänestä

Kiva kysymys:
"Kumpaa sinä seuraat?"

Vihjaat sanalla 'kumpaa', että on vain kaksi vaihtoehtoa elämälle. Kaksi vaihtoehtoa, jota pitää seurata. Mitä jos en valitse kumpaakaan, vaan valitsen itseni ja oman kykyni pärjätä elämässä.

ps. En ole liian hyvä Jeesukselle, minä en vain tarvitse uskontoa väittämään jonkun kuolleen minun takiani.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Apostoli35 kirjoitti:

Minä kuljin
pimeydessä,
vailla rakkautta.

Niin minä luulin.
Sydämeni oli tyhjä
ja autio.

Olin vain tyhjä
kuori pahoja
tekoja täynnä.

Mieleni ajatteli
pimeyden asioita
lihassa minä elin.

Etsin lohtua epätoivoisesti,
kapakoista, nautinnon lähteistä,
silti tyhjänä pysyen.

Luulin, että minun pitää
olla jotain, suorittaa jotain,
jotta tulisin taas hyväksi.

Luulin, että onni tulisi uudesta autosta,
uudesta tyttöystävästä tai työpaikasta.

Kuvittelin, että onni tulee rahasta tai unohdan pahuuteni
tekemällä hyviä tekoja. Omatuntoni kolkutti silti.

Kunnes tuli Todellinen Kirkkaus.
Armollisuus ja Ymmärrys.
Ei minun pidäkään suorittaa, pelastaa
itseäni.

Minut on jo pelastettu.
Jeesus maksoi laskuni.
Minä en ole enää muuta velkaa
kuin sen, että uskon Häneen
ja elän Hänen Sanansa mukaan.

Ja vaikka en eläisikään, Hän rakastaa
minua silti. Hän on minut silti lunastanut ja antanut
uuden elämän. Minä nousin kuolleista yhdessä
Jeesuksen kanssa.

Siinä on Todellinen Kirkkaus ja Totuus.
Muuta ei ole, muu on valhetta.
Muu on pimeyttä.
Onneksi on Valo.

Kumpaa sinä seuraat?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu