Paras sotapäällikkö?

Tule "Lahtari" tuonne Kielipolitiikkafoorumille,
siellä olisi tarjolla kaikenlaista tuollaiselle vihaiselle nuorelle miehelle!

Punikki ja Lahtari kirjoitti:

Tule "Lahtari" tuonne Kielipolitiikkafoorumille,
siellä olisi tarjolla kaikenlaista tuollaiselle vihaiselle nuorelle miehelle!

Aika rauhalliselta se vaikuttaa.

Sotapäällikön ja kenraalin hommien erosta voitaisiin muistella Mannerheimin ja kenraali A.F Airon yhteistyötä. Mannerheim kantoi myös huolta sodan poliittisista ulottuvuuksista yli sotilaallisten tarkoituksenmukaisuustekijöiden Airon ollessa päävastuussa opertaatioiden suunnittelusta.Siitä, pitikö vanhan Kustaan hoksnokka aina paikkaansa, voi olla montaa mieltä. Saksalaisella taholla Mannerheimia patisteltiin ja arvosteltiin passiivisuudesta Leningradin valtauksen suhteen ja Muurmannin radan katkaisuun. Kenraali Jodl oli puuskahtanut Mannerheimille päämajavierailunsa yhteydessä: "tehkää nyt edes jotakin" Saksalainen näkemys oli se, että Leningrad olisi ollut vallattavissa, mikäli suomalaiset olisivat osoittaneet enemmän aktiivisuutta.

Airon muodollinen asema päämajoitusmestarin titteliillä oli outo hänen todellisiin tehtäviinsä nähden. Oliko Airo tosiasiallinen yleisesikunnan päällikkö?

Päämajan henkilö- ja komentosuhteet olivat varsin omituiset. Airo totesikin: "Päämajan organisaatio oli siinä määrin henkilöihin sidottu sekamelska, ettei siitä voi ottaa mitään oppia." Kannattaa lukea tri Laaksosen uusi kirja päämajan henkilösuhteista. Henkilö- ja komentosuhteet vaikuttavat varsin sekavilta ja päämaja on ollut tulvillaan eripuraa.

...kun Aadolf alkoi itse käytännössä johtaa niin kaikki alkoi mennä perseelleen, alkaen idän sotarekestä. Siihen saakka kenraalit olivat johtaneet, kun Aatu aloitti posmottamisen niin se oli lopun alku.

Sakari Kolistaja kirjoitti:

Sotapäällikön ja kenraalin hommien erosta voitaisiin muistella Mannerheimin ja kenraali A.F Airon yhteistyötä. Mannerheim kantoi myös huolta sodan poliittisista ulottuvuuksista yli sotilaallisten tarkoituksenmukaisuustekijöiden Airon ollessa päävastuussa opertaatioiden suunnittelusta.Siitä, pitikö vanhan Kustaan hoksnokka aina paikkaansa, voi olla montaa mieltä. Saksalaisella taholla Mannerheimia patisteltiin ja arvosteltiin passiivisuudesta Leningradin valtauksen suhteen ja Muurmannin radan katkaisuun. Kenraali Jodl oli puuskahtanut Mannerheimille päämajavierailunsa yhteydessä: "tehkää nyt edes jotakin" Saksalainen näkemys oli se, että Leningrad olisi ollut vallattavissa, mikäli suomalaiset olisivat osoittaneet enemmän aktiivisuutta.

Airon muodollinen asema päämajoitusmestarin titteliillä oli outo hänen todellisiin tehtäviinsä nähden. Oliko Airo tosiasiallinen yleisesikunnan päällikkö?

Päämajan henkilö- ja komentosuhteet olivat varsin omituiset. Airo totesikin: "Päämajan organisaatio oli siinä määrin henkilöihin sidottu sekamelska, ettei siitä voi ottaa mitään oppia." Kannattaa lukea tri Laaksosen uusi kirja päämajan henkilösuhteista. Henkilö- ja komentosuhteet vaikuttavat varsin sekavilta ja päämaja on ollut tulvillaan eripuraa.

Lue lisää

Vaikeneva kenraali Airo vaikeni syystäkin!
Hänellä oli osasyy kesän 1944 katastrofiin rintamalta tulevien tiedustelutietojen systemaattisella vähättelyllä ja osin salaamisella muilta päättäviltä tahoilta.

....... kirjoitti:

...kun Aadolf alkoi itse käytännössä johtaa niin kaikki alkoi mennä perseelleen, alkaen idän sotarekestä. Siihen saakka kenraalit olivat johtaneet, kun Aatu aloitti posmottamisen niin se oli lopun alku.

Lue lisää

...ja hyvä oli selitellä kun syntipukiksi oli asetettu jo kuollut ihmiskunnan historian suurin (tai ainakin jaetulla ykkössijalla) oleva pahis. Ei kannata kuitenkaan uskoa aina kentälle viimeiseksi jäävää.

Hitlerin kenraalit ovat siinä mielessä vekkuleita etteivät he koskaan ottaneet vastuuta omista virheistään. Heidän puolustukseen eivät monet muutkaan kenraalit ole ottaneet vastuuta virheistään. Kenraaliksi asti päässeet johtajat ovat usein erittäin voimakastahtoisia ja itsetietoisia diivoja, toisin sanoen mulkkuja joiden itsetunto ei kestäisi virheiden myöntämistä.

Ei ihme että Hitler ei kenraalejaan kunnioittanut kun he johdonmukaisesti antoivat hänelle vääriä neuvoja. Hitlerin kenraalien valtaosan mukaan niin vuoden 1936 Reininmaan miehitys, 1939 Puolan sotaretki ja 1940 Skandinavian ja Ranskan sotaretkien olisi pitänyt päättyä selvään katastrofiin.

Hitlerin rohkeimmat kenraalit tekivät noita operaatioita vastaan kuitenkin hyvät suunnitelmat jotka Hitler sotapäällikkönä näki hyväksi ja hyväksyi.

Barbarossankin osalta kenraalit keskittyvät muistelmissaan lähinnä yhteisvastuullisesti vyöryttämään syitä epäonnistumisesta Hitlerin niskaan. Siinä unohtuivat kehno huoltosuunnittelu ja yhteistoiminta puolustushaarojen kesken, Hitlerin toiminta 41-42 kriisissä jne.

Jopa Hitlerin fiksuimmat henkilökohtaiset puuttumiset asioihin on väännetty nurinniskoin. Esim. suihkuhävittäjän käyttö hävittäjäpommittajana oli ainoa fiksu käyttötarkoitus Me-262:lle ennen kuin Normandian maihinnousu tehtiin: torjuntahävittäjinä ne olisivat olleet vain pisara meressä, kun taas jos ne olisi toimitettu luvatussa ajassa olisivat ne voineet upottaa suuren määrän maihinnousualuksia.

Burp5 kirjoitti:

...ja hyvä oli selitellä kun syntipukiksi oli asetettu jo kuollut ihmiskunnan historian suurin (tai ainakin jaetulla ykkössijalla) oleva pahis. Ei kannata kuitenkaan uskoa aina kentälle viimeiseksi jäävää.

Hitlerin kenraalit ovat siinä mielessä vekkuleita etteivät he koskaan ottaneet vastuuta omista virheistään. Heidän puolustukseen eivät monet muutkaan kenraalit ole ottaneet vastuuta virheistään. Kenraaliksi asti päässeet johtajat ovat usein erittäin voimakastahtoisia ja itsetietoisia diivoja, toisin sanoen mulkkuja joiden itsetunto ei kestäisi virheiden myöntämistä.

Ei ihme että Hitler ei kenraalejaan kunnioittanut kun he johdonmukaisesti antoivat hänelle vääriä neuvoja. Hitlerin kenraalien valtaosan mukaan niin vuoden 1936 Reininmaan miehitys, 1939 Puolan sotaretki ja 1940 Skandinavian ja Ranskan sotaretkien olisi pitänyt päättyä selvään katastrofiin.

Hitlerin rohkeimmat kenraalit tekivät noita operaatioita vastaan kuitenkin hyvät suunnitelmat jotka Hitler sotapäällikkönä näki hyväksi ja hyväksyi.

Barbarossankin osalta kenraalit keskittyvät muistelmissaan lähinnä yhteisvastuullisesti vyöryttämään syitä epäonnistumisesta Hitlerin niskaan. Siinä unohtuivat kehno huoltosuunnittelu ja yhteistoiminta puolustushaarojen kesken, Hitlerin toiminta 41-42 kriisissä jne.

Jopa Hitlerin fiksuimmat henkilökohtaiset puuttumiset asioihin on väännetty nurinniskoin. Esim. suihkuhävittäjän käyttö hävittäjäpommittajana oli ainoa fiksu käyttötarkoitus Me-262:lle ennen kuin Normandian maihinnousu tehtiin: torjuntahävittäjinä ne olisivat olleet vain pisara meressä, kun taas jos ne olisi toimitettu luvatussa ajassa olisivat ne voineet upottaa suuren määrän maihinnousualuksia.

Lue lisää

Niin karmealta kuin se tuntuu myöntää Hitler omasi valtaisan henkilökohtaien kyvykkyyden. Se ei muuta kuitenkaan näkemystäni hänestä yhtenä ihmiskunnan suurimmista pahantekijöistä. Mutta ilman kyykkyyttään hän ei olisikaan asemaansa päässyt vaan olisi kuollut taitelijaunelmansa menettäneenä tapettiliistraajana.

Kyseinen järjestö kunnostautui mahtavasti ja suojeli alueitaan. Kas, kun ei Vihtori Kosola.

Kysyin parasta, taitavinta, sotapäällikköä tai kenraalia, eli joukkojen johtajaa sodissa ja/tai taisteluissa. Jos et osaa vastata kysymykseen, jätä vastaamatta.

Väärin. Battler Britton oli ja on paras.
Jaakko Sivonenkin on hyvä ainakin kotisivujensa mukaan.