Pakko kommentoida noita perälaudan korotuksesta varoittelevia tyyppejä. Moni sanoo, että jos lyhytrikiselle koneelle tehtyä perälautaa korottaa pitkälle sopivaksi, niin "veneen painopiste ja ajo-ominaisuudet muuttuvat". Höpönlöpön. Itse olen korottanut perälautaa kolmesta eri veneestä itselleni ja yhdestä kaverille (vanhempia "lyhytperäisiä" veneitä kun saa usein halvemmalla kuin vastaavia "pitkäperäisiä"), ja yhdenkään veneen ominaisuudet eivät ole muuttuneet mihinkään. Miten ne voisivatkaan juuri muuttua, sillä monesta veneestä on olemassa vanhempia versioita lyhyelle koneelle tarkoitettuna ja jossain vaiheessa pitkärikisten koneiden yleistyttyessä on veneen valmistaja alkanut vain tehdä samaan veneeseen korkeamman perälaudan. Ihan täsmälleen samanlaisia ne lyhyelle tarkoitetut veneet ovat kuin pitkälle tarkoitetut; lyhylle tarkoitetuissa on vain perälaudan korkeus moottorikaivon pohjasta matalampi kuin pitkälle koneelle tarkoitetussa. Juuri siksi esim. hidastettaessa nopeahkosti vauhtia peräaalto lyö yleensä "lyhytperäisen" veneen moottorikaivon vettä täyteen, kun "pitkäperäiselle" näin ei käy.
Perälaudan korotus on helppoa ja nopeaa ja tulee taatusti kestävä, kun teettää ensin tarkkojen mittojen mukaan metallipajalla rosterilevystä ns. J-holkin perälaudan ympärille laitettavaksi, sitten tekee vanerista ja lasikuidusta laminoimalla oikean korkuisen perälaudan ja hops... laittaa rosterilevyisen J-holkin päälle kunnolla pultataan kiinni. kestää paljon paremmin kuin alkuperäinen perälauta eikä maksa edes 100 euroa.
Nimimerkillä "kokemusta on".
Kommentointia perälaudan korotukseen
11
10119
Vastaukset
- suuntaisella
kokemuksella voin sanoa, että ei kannata. Uskokaa kumpaa kenkin oman päättelykyvyn mukaan...
- Per Slauda
No, toki saat olla eri mieltä kanssani, mutta mikä on kokemuksesi mukaan ollut hommassa hankalaa? Hommaan menee yksi lauantai korkeintaan kun on teettänyt sen metalliholkin valmiiksi. Ulkonäön puolesta ei kukaan voi edes arvata, että perälautaa olisi korotettu, näyttää ihan alkuperäiseltä. Ja taatusti kestää. Miksi kannattaisi alkaa metsästämään lyhytrikistä konetta, joka vielä maksaa usein enemmän kuin vastaava pitkärikinen (lyhyitä kun on paljon vähemmän tarjolla).
- dpi
"kokemuksella voin sanoa, että ei kannata. Uskokaa kumpaa kenkin oman päättelykyvyn mukaan..."
Per Slauda perusteli hyvin sen, että perälaudan korottaminen on mahdollista ja selosti, kuinka se tehdään. Sinä et perustele omaa kantaasi mitenkään. Aihe saattaa kuitenkin kiinnostaa jotakuta, joten perustelu lienee paikallaan.
- mahonki
Itsellni oli vuosia sitten kuidutettu mahinkivene, jossa perälaudan korkeus oli 38cm elikkä lyhytrikinen. Yhden kesän ajelin veneellä, jossa silloin oli pitkärikinen 40hv:n moottori (moottorin paino 87kg). Ajettavuus oli surkea, pienikin painopisteen muutos sivusuunnassa aiheutti akillisen kulkusuunnan muutoksen. Tämän arvelin johtuvan siitä, että kavitaaiolevy ui 15 cm veden pinnan alla. Nostin konetta normaali ja perälautaa noi 11cm ylöspäin ja ajettavuus parani välittömästi. Mutta koska veneeni oli hyvin peräpainoinen, ei korotus aivan riittänyt vaan vesi "pakeni" nopeasti peräpeilista ylöspäin. Nostin konetta vielä 5 cm.
Tästä alkoi jo olla haittaa: vene oli kiikkerämpi ja tyhjäkäyntikierroksilla kone kävi huonosti. Kun kokeeksi nostin polttoainetankkin takapenkille käynti parani. Tästä vedin sen johtopäätöksen, että bensakalvo ei jaksanut ajaa polttoainetta pienillä kierroksilla.Tai sitten moottorissa oli jotain vikaa (todennäköisesti).- B_Bobby
Tuohon ei tarvitse edes laminointia. Itselläni oli Flipper 470 GT ja siinä oli nostettu konetta laittamalla puukalikka koneen alle ja sen ympärille varmaankin alumiinilevy tms. "J-holkki". Puukalikka oli jotain kovaa ulkomaista puuta kun ei lahonnut.
Nykyisessä XL Busterissani on kone n. kaksi senttiä ylempänä kuin perälauta eli kone on vain neljällä pultilla kiinni eikä siis "makaa" peräpeilin päällä.
Eli välttämättä ei tartte korotuspalojakaan, toki ne on suositeltavia. Varmaan voisi testimielessä kokeilla nostaa konetta ja laittaa vain jokin tilapäinen kalikka alle (tai sitten ei mitään).
Korostan vielä että vain testimielessä, ei pysyvästi. Jos kone on neljällä sormenpaksuisella pultilla kiinni niin ei se siitä mihinkään irtoa tai putoa.
- paranee
kun moottoria nostaa hieman niin, että kavitaatiolevy nousee vedestä. Lisäksi monesti peräpeilin ja koneen väliin kannattaa pistää paksunnos, jotta kone olisi mahdollisimman "takana". Enpä kuitenkaan lähtisi niin paljoa peräpeiliä nostamaan, että pitkärikinen olisi optimissa lyhytrikiselle tarkoitetussa veneessä. Tällöin balanssi menee jo persiilleen. Lisäksi pakko todeta. että ainakin oman kokemuksen mukaan nimenomaan lyhytrkisiä koneita on huomattavasti pitkärikisiä enemmän tarjolla. Edelleen lienee aika paljon koneen koosta kiinni kannattaako kone ripustaa pelkkien pulttien varaan. Omaa 250 hv tuupparin kanssa en lähtisi tollasta kiinnitystä kokeilemaan. Ylipäätään tollaset omat viritykset kannattaa tehdä korkeintaan jollekkin max 50 hv koneelle. Pitää muistaa, että vakuutusyhtiökään tuskin katsoo omi virityksiä kovin hyvällä.
- Per Slauda
Puhumme ilmeisesti aika eri sfääreissä liikkuvista veneistä. Lisäksi en ihan ymmärtänyt kaikkia kohtia viestistäsi:
"Enpä kuitenkaan lähtisi niin paljoa peräpeiliä nostamaan, että pitkärikinen olisi optimissa lyhytrikiselle tarkoitetussa veneessä."
-Siis lähtökohtahan on se, ettei lyhytrikiselle koneelle ole käytännössä pariinkymmeneen vuoteen enää valmistettu veneitä. Ja suurimmasta osasta lyhytrikiselle koneelle tarkoitettuja venemalleja tehtiin mallisarjan lopussa korkeammalla perälaudalla varustettuja versioita, kun pitkärikiset koneet yleistyivät ja lyhytrikisten valmistus ja kauppa väheni huomattavasti. Ei kukaan valmistaja olisi tehnyt venettä huonoilla ominaisuuksilla, joten sekin jo osoittaa osaltaan ettei se perälaudan korotus vaikuttanut veneen ajo-ominaisuuksiin mitenkään. Ja kuten sanoin, olen sellaisia projekteja useampia tehnyt (30-60 hepan koneilla varustettuja pulpettiveneitä), eikä mitään vaikutusta ole ollut ajo-ominaisuuksiin.
"...ainakin oman kokemuksen mukaan nimenomaan lyhytrikisiä koneita on huomattavasti pitkärikisiä enemmän tarjolla."
-No olet kyllä ensimmäinen, jonka olen kuullut tuollaista väittävän. Jokainen keskiluokan lyhytrikistä 80-90-luvun konetta hommaava tietää, miten himputin vaikea sellaista on nykypäivänä löytää. Ja hinta on vielä usein muutaman satasen kalliimpi kuin vastaavan pitkärikisen. Johtuu juuri siitä, ettei lyhytrikisiä koneita ole enää 80-luvun puolivälin jälkeen valmistettu kuin murto-osa pitkärikisten koneiden määrästä.
"Edelleen lienee aika paljon koneen koosta kiinni kannattaako kone ripustaa pelkkien pulttien varaan."
-Mitä tarkoitat kun sanot "pelkkien pulttien varaan". Millä kiinnität oman koneesi jos et pulteilla?
"Ylipäätään tollaset omat viritykset kannattaa tehdä korkeintaan jollekkin max 50 hv koneelle."
-No toki järjen käyttö on sallittu. Eipä kukaan varmastikaan nyt millekään yli 100 heppaisille koneille ala omia rakennelmia tekemään. Pitää nyt kuitenkin muistaa, että perälaudan korotuksista puhuttaessa on kyse yleensä 70-luvun tai 80-luvun alun pulpetti-/tuulilasiveneistä. Kyllähän ne, joilla on mainitsemasi 250 heppainen kone tai edes lähelle sitä, veneilevät varmastikin paaaallljoooon uudemmilla veneillä, joihin ei todellakaan tarvitse alkaa mitään perälautoja korottelemaan.
"Pitää muistaa, että vakuutusyhtiökään tuskin katsoo omia virityksiä kovin hyvällä."
-No eihän vakuutusyhtiö mistään omista virityksistä mitään tiedä, eikä ala kyllä tutkimaankaan yhtään sen tarkemmin, jos kyseessä on juuri sellainen perälautakorotuksen tyypillinen kohde eli muutaman satasen tai korkeintaan muutaman tonnin arvoinen 70-/80-luvun pienehkö vene. Eri asia jos kyseessä tosiaan olisi joku 35 tonnin uudehko vene 250 hepan koneella... Liikkuu ne korvaussummatkin katsos silloin aika eri tasolla. - Weneiliä-Veikko
Per Slauda kirjoitti:
Puhumme ilmeisesti aika eri sfääreissä liikkuvista veneistä. Lisäksi en ihan ymmärtänyt kaikkia kohtia viestistäsi:
"Enpä kuitenkaan lähtisi niin paljoa peräpeiliä nostamaan, että pitkärikinen olisi optimissa lyhytrikiselle tarkoitetussa veneessä."
-Siis lähtökohtahan on se, ettei lyhytrikiselle koneelle ole käytännössä pariinkymmeneen vuoteen enää valmistettu veneitä. Ja suurimmasta osasta lyhytrikiselle koneelle tarkoitettuja venemalleja tehtiin mallisarjan lopussa korkeammalla perälaudalla varustettuja versioita, kun pitkärikiset koneet yleistyivät ja lyhytrikisten valmistus ja kauppa väheni huomattavasti. Ei kukaan valmistaja olisi tehnyt venettä huonoilla ominaisuuksilla, joten sekin jo osoittaa osaltaan ettei se perälaudan korotus vaikuttanut veneen ajo-ominaisuuksiin mitenkään. Ja kuten sanoin, olen sellaisia projekteja useampia tehnyt (30-60 hepan koneilla varustettuja pulpettiveneitä), eikä mitään vaikutusta ole ollut ajo-ominaisuuksiin.
"...ainakin oman kokemuksen mukaan nimenomaan lyhytrikisiä koneita on huomattavasti pitkärikisiä enemmän tarjolla."
-No olet kyllä ensimmäinen, jonka olen kuullut tuollaista väittävän. Jokainen keskiluokan lyhytrikistä 80-90-luvun konetta hommaava tietää, miten himputin vaikea sellaista on nykypäivänä löytää. Ja hinta on vielä usein muutaman satasen kalliimpi kuin vastaavan pitkärikisen. Johtuu juuri siitä, ettei lyhytrikisiä koneita ole enää 80-luvun puolivälin jälkeen valmistettu kuin murto-osa pitkärikisten koneiden määrästä.
"Edelleen lienee aika paljon koneen koosta kiinni kannattaako kone ripustaa pelkkien pulttien varaan."
-Mitä tarkoitat kun sanot "pelkkien pulttien varaan". Millä kiinnität oman koneesi jos et pulteilla?
"Ylipäätään tollaset omat viritykset kannattaa tehdä korkeintaan jollekkin max 50 hv koneelle."
-No toki järjen käyttö on sallittu. Eipä kukaan varmastikaan nyt millekään yli 100 heppaisille koneille ala omia rakennelmia tekemään. Pitää nyt kuitenkin muistaa, että perälaudan korotuksista puhuttaessa on kyse yleensä 70-luvun tai 80-luvun alun pulpetti-/tuulilasiveneistä. Kyllähän ne, joilla on mainitsemasi 250 heppainen kone tai edes lähelle sitä, veneilevät varmastikin paaaallljoooon uudemmilla veneillä, joihin ei todellakaan tarvitse alkaa mitään perälautoja korottelemaan.
"Pitää muistaa, että vakuutusyhtiökään tuskin katsoo omia virityksiä kovin hyvällä."
-No eihän vakuutusyhtiö mistään omista virityksistä mitään tiedä, eikä ala kyllä tutkimaankaan yhtään sen tarkemmin, jos kyseessä on juuri sellainen perälautakorotuksen tyypillinen kohde eli muutaman satasen tai korkeintaan muutaman tonnin arvoinen 70-/80-luvun pienehkö vene. Eri asia jos kyseessä tosiaan olisi joku 35 tonnin uudehko vene 250 hepan koneella... Liikkuu ne korvaussummatkin katsos silloin aika eri tasolla.Itselläni on vene, josta on perälautaa korotettu edellisen omistajan toimesta. Myyjä kertoi projektista ja suunnilleen samoin on toteutettu kuin mitä Slauda kuvaili. Enpä olisi huomannut ollenkaan että perälaudalle on korotus tehty, jos ei myyjä olisi kertonut. Moottorina 60hp Yamaha. Ja ei kyllä ole ollut merkkiäkään etteikö kestäisi. Erittäin tulevaa tekoa. Enkä ole huomannut että ajo-ominaisuuksissa olisi mitään huonoa.
- EVARI
Weneiliä-Veikko kirjoitti:
Itselläni on vene, josta on perälautaa korotettu edellisen omistajan toimesta. Myyjä kertoi projektista ja suunnilleen samoin on toteutettu kuin mitä Slauda kuvaili. Enpä olisi huomannut ollenkaan että perälaudalle on korotus tehty, jos ei myyjä olisi kertonut. Moottorina 60hp Yamaha. Ja ei kyllä ole ollut merkkiäkään etteikö kestäisi. Erittäin tulevaa tekoa. Enkä ole huomannut että ajo-ominaisuuksissa olisi mitään huonoa.
Kyllä omassa veneessäni on myös korotettu perälauta,hyvin on kestänyt eikä ole mitään valittamista!Omani on rakennettu lasikuidusta,alumiinista ja vesivanerista.Eikös se ole myös hyvä että kone on vähän korkeammalla niin ei vesi hidastaessa nuole kuumia sylintereitä tai moottoria!
- Anonyymi
EVARI kirjoitti:
Kyllä omassa veneessäni on myös korotettu perälauta,hyvin on kestänyt eikä ole mitään valittamista!Omani on rakennettu lasikuidusta,alumiinista ja vesivanerista.Eikös se ole myös hyvä että kone on vähän korkeammalla niin ei vesi hidastaessa nuole kuumia sylintereitä tai moottoria!
Vesivanerissa ei pysy lasikuitu kiinni.nyt ollaan kuljettu vähän eteenpäin asioissa.
- painopist.
Olette molemmat osapuolet oikeassa.
Se etteikö veneen painopiste muutu on mututuntumaa joka ei perustu todellisiin laskelmiin jotka osoittavat että näin käy.
Aivan toinen asia on että muuttuuko veneen ominaisuudet siitä huonommiksi.
Perä peilin korotus oikein tehtynä vahvistaa peräpeiliä mutta väärin tehtynä on hengenvaarallinen.
Tärkeintä on huomata että moottoreiden kuutiot ja painot ovat muuttuneet huomattavasti. Eli jos vanhassa veneessä on ollut vaikka 60 heppainen niin todennäköisesti 40 heppainen nykykone lennättää venettä samaa vauhtia.
Jos asioista ei tiedä niin kannataa kysyä!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas1621127Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana
Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta3661097- 501090
Sijaiskasteet kuolleitten puolesta
Paavali teki Korintossa sijaiskasteita kuolletten puolesta eli ns. Mormoninkasteita. 1. Kor. 15:29 Mitä muutoin ne, j3731009Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa
Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta153922Upotuskaste on raamatullisin kaste
Jokainen raamattua lukenut tietää sen. Päivänselvä asia. Vauvalle annettu kaste ei löydy raamatusta.717857- 89857
Martina ja jalkapalloilija2
Seiska: Martina iski nuoren jalkapalloilijan vuosia sitten. Könysikö milf teinin kanssa?182810Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion
Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu105739Oikea kaste on syntisten kaste
Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka51713