KARJALA KÄSITTELYN KOHTEENA SUOMESSA
Suomessa on julkistettu lakimies Kari Silvennoisen antama lausunto. Sen mukaan hän aikoo oikeudellisessa järjestyksessä vaatia Venäjää palauttamaan Suomen kansalaisille Karjalassa menettämänsä omaisuuden.
Karjalan Tasavallan parlamentin puhemies Nikola Levin on ottanut Silvennoiseen nähden tiukkaotteisen asenteen. Hän pitää vuonna 1947 Pariisissa allekirjoitetun valtionrajojen horjumattomuuden vakiinnutaneen sopimuksen uudelleen arvioimista tai sen mitätöimistä kiihoituksena. Pariisin sopimuksen määritelmien mukaan ei voi olla puhettakaan siitä, että Venäjän tai toisten valtioiden alueita käsiteltäsiin vanhanajan historian kannalta otettuna. Se koskee niin valtiollisia kuin yksityisten esittämiä vaatimuksia, Karjalan tasavallan parlamentin puhemies korostaa.
Venäjän ja Suomen valtioviisaat poliitikot eivät ota edes kysymystä esille. Mikä tulee Venäjän ja Suomen väliset suhteisiin , niin ne ovat kelpo naapuruussuhteet. Suomen kansalaisia ei mikään estä käymästä esi-isiensä entisillä asuinpaikoilla. Sen lisäksi Karjalan Laatokan seudulla on suuri joukko venäläis-suomalaisia yhteisyrityksiä ja sataprosenttisesti suomalaisella pääomalla toimivia tuotantolaitoksia.
Karjalan Tasavallan parlamentin puhemies viittasi historiaankin. Karjalankangas ja Karjalan Laatokan seutu on ollut monen eri vallan hallussa. Kyseiset maa-alueet ovat olleet Novogorodin ja Ruotsin alaisuudessa. Esimerkiksi historioisijat tietävät oikein hyvin sen, että esimerkiksi Sortavala on ollut alun alkaen venäläinen Serdobol-niminen kaupunki.
Nimekäs venäläinen puolustusasianajaja Anatoli Kutsherena ei myöskään ole löytänyt oikeudellista pohjaa Karjalan entisten asukkaiden esittämille omaisuusvaatimuksille. Oikeudelliselta kannalta otettuna Toisen naailmansodan jälkeen Neuvostoliiton ja Suomen kesken allekirjoitetun rauhansopimuksen mukaan on vakiinnutettu nykyiset niiden väliset rajat, Anatoli Kutsherana toteaa. Viittaamalla suomalaisen lakimiehen esittämään aloitteeseen omaisuusvaatimusten esittämisestä venäläinen puolustusasianaja sanoi: Minuin milestäni kysymys on vain oman minä arvon nostamisesta, vaikka sillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Vuonna 1947 allekirjoitetun sopimuksen saattaminen arvelluttavaksi on yksinkertaisesti täysi mahdottomuus, korostaa Anatoli Kutsherena.
Karjalan entinen päämies Viktor Stepanov korostaa puolestaan, että rajojen uudelleen arvioiminen lain kannalta otettuna on täysi mahdottomuus eikä kysymykseen voi edes tulla Karjalan tietyn osan luovuttaminen Suomelle. Moisilla puheilla ei ole pienintäkään laillista toteutumisen mahdollisuutta, - Viktor Stepanov korosti ja viittasi Helsingin ETYK:issa allekirjoitettuun päätösasiakirjaan. Sen mukaan rajat ovat horjumattoimat, eikä osapuolilla ole toisilleen esitettäviä minkäänlaisia aluevaatimuksia.
Suomen ja Venäjän välisten rajojen horjumattomuus on kirjattu myös vuonna 1992 allekirjoitettuun asiakirjaan. Suomalaisen lakimiehen suunnittelemien vaatimusten sijasta Viktor Stepanov suosittelee Suomen kansalaisia ottamaan haluttaessaan vuokralle Karjalan maa-alueita. Tällä alalla on melkoisia yhteistyön mahdollisuuksia semminkin kun ulkomaalaiset voivat vuokrata palstoja 49 vuoden ajaksi. Siten jokainen, joka haluaisi päästä tuntuman päähän Karjalassa voi vuokrata maa-alueita, rakentaa sille jotain ja siten kantaa oman panoksensa kahden valtion keskisen yhteistyön kehittämiseen, toteaa Viktor Stepanov.
Radioyhtiö Venäjän Ääni, 30.5.2006
http://www.vor.ru/Finnish/Exclusives/excl_next1401_fin.html
Suomessa on julkistettu lakimies Kari Silvennoisen antama lausunto. Sen mukaan hän aikoo oikeudellisessa järjestyksessä vaatia Venäjää palauttamaan Suomen kansalaisille Karjalassa menettämänsä omaisuuden.
Karjalan Tasavallan parlamentin puhemies Nikola Levin on ottanut Silvennoiseen nähden tiukkaotteisen asenteen. Hän pitää vuonna 1947 Pariisissa allekirjoitetun valtionrajojen horjumattomuuden vakiinnutaneen sopimuksen uudelleen arvioimista tai sen mitätöimistä kiihoituksena. Pariisin sopimuksen määritelmien mukaan ei voi olla puhettakaan siitä, että Venäjän tai toisten valtioiden alueita käsiteltäsiin vanhanajan historian kannalta otettuna. Se koskee niin valtiollisia kuin yksityisten esittämiä vaatimuksia, Karjalan tasavallan parlamentin puhemies korostaa.
Venäjän ja Suomen valtioviisaat poliitikot eivät ota edes kysymystä esille. Mikä tulee Venäjän ja Suomen väliset suhteisiin , niin ne ovat kelpo naapuruussuhteet. Suomen kansalaisia ei mikään estä käymästä esi-isiensä entisillä asuinpaikoilla. Sen lisäksi Karjalan Laatokan seudulla on suuri joukko venäläis-suomalaisia yhteisyrityksiä ja sataprosenttisesti suomalaisella pääomalla toimivia tuotantolaitoksia.
Karjalan Tasavallan parlamentin puhemies viittasi historiaankin. Karjalankangas ja Karjalan Laatokan seutu on ollut monen eri vallan hallussa. Kyseiset maa-alueet ovat olleet Novogorodin ja Ruotsin alaisuudessa. Esimerkiksi historioisijat tietävät oikein hyvin sen, että esimerkiksi Sortavala on ollut alun alkaen venäläinen Serdobol-niminen kaupunki.
Nimekäs venäläinen puolustusasianajaja Anatoli Kutsherena ei myöskään ole löytänyt oikeudellista pohjaa Karjalan entisten asukkaiden esittämille omaisuusvaatimuksille. Oikeudelliselta kannalta otettuna Toisen naailmansodan jälkeen Neuvostoliiton ja Suomen kesken allekirjoitetun rauhansopimuksen mukaan on vakiinnutettu nykyiset niiden väliset rajat, Anatoli Kutsherana toteaa. Viittaamalla suomalaisen lakimiehen esittämään aloitteeseen omaisuusvaatimusten esittämisestä venäläinen puolustusasianaja sanoi: Minuin milestäni kysymys on vain oman minä arvon nostamisesta, vaikka sillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Vuonna 1947 allekirjoitetun sopimuksen saattaminen arvelluttavaksi on yksinkertaisesti täysi mahdottomuus, korostaa Anatoli Kutsherena.
Karjalan entinen päämies Viktor Stepanov korostaa puolestaan, että rajojen uudelleen arvioiminen lain kannalta otettuna on täysi mahdottomuus eikä kysymykseen voi edes tulla Karjalan tietyn osan luovuttaminen Suomelle. Moisilla puheilla ei ole pienintäkään laillista toteutumisen mahdollisuutta, - Viktor Stepanov korosti ja viittasi Helsingin ETYK:issa allekirjoitettuun päätösasiakirjaan. Sen mukaan rajat ovat horjumattoimat, eikä osapuolilla ole toisilleen esitettäviä minkäänlaisia aluevaatimuksia.
Suomen ja Venäjän välisten rajojen horjumattomuus on kirjattu myös vuonna 1992 allekirjoitettuun asiakirjaan. Suomalaisen lakimiehen suunnittelemien vaatimusten sijasta Viktor Stepanov suosittelee Suomen kansalaisia ottamaan haluttaessaan vuokralle Karjalan maa-alueita. Tällä alalla on melkoisia yhteistyön mahdollisuuksia semminkin kun ulkomaalaiset voivat vuokrata palstoja 49 vuoden ajaksi. Siten jokainen, joka haluaisi päästä tuntuman päähän Karjalassa voi vuokrata maa-alueita, rakentaa sille jotain ja siten kantaa oman panoksensa kahden valtion keskisen yhteistyön kehittämiseen, toteaa Viktor Stepanov.
Radioyhtiö Venäjän Ääni, 30.5.2006
http://www.vor.ru/Finnish/Exclusives/excl_next1401_fin.html
Vastaukset 6
Vanhimmat
Venäläisillä on aina ollut onma "näkemyksensä" asioista.
Se sopii hyvin siihen tosijuttuun, että, kun Lordi voitti Euroviisut ja Venäjän edustaja jäi toiseksi, totesi siihen eräs venäläinen: "Tämä on vain yksi EU-maiden Venäjän vastaisista toimista!"
Olisi hyvä jos jokaiseen miehitetyllä alueella olevaan kotiin voitaisiin jakaa lehtinen, jossa kerrottaisiin Karjalan palautuksesta ja historian vääryyksistä venäjäksi.
Näin kansalaiskeskustelu lähtisi käyntiin myös miehitetyillä alueilla.
"Esimerkiksi historioisijat tietävät oikein hyvin sen, että esimerkiksi Sortavala on ollut alun alkaen venäläinen Serdobol-niminen kaupunki."
Aivan. Ja kunpa historioitsijoiden välillä syntyisi oikeaa tietojen vaihtoa ja keskustelua, niin ei tällaisia perättömiä väittämiä päästettäisi julkisuuteen nolaamaan sanojiensa muutakin arvovaltaa.
Sortavala perustettiin 1646 ja nimen alkuperä oli suomalainen, viitaten ilmeisesti metsän "sortamiseen" kaskeamisessa.
Mitä lieneekään Serdobol-sanan venäläinen alkuperä, sen saa venäjänkieltä minua paremmin tunteva selittää, mutta kohtalainenkaan venäjäntaitoni ei löydä sanalle venäläisperäistä etymologiaa.
Uudenkaupungin (Nystad) rauhan jälkeen 1721 kun Laatokan luoteispuolinen rannikko liitettiin Venäjän keisarikuntaan, Sortavalalle annettiin venäläisessä käytössä nimi Serdobol.
Nimi säilyi käytössä ilmeisesti 1917 asti, jolloin itsenäistynyt Suomi otti käyttöön nimen Sortavala.
Serdoboliksi kaupunkia ryhdyttiin venäläisellä puolella kutsumaan 1940 alussa talvisodan vielä ollessa käynnissä. Tarkoituksena lieni korostaa alueiden venäläistä historiaa jotta niiden miehittämiseen saattaisiin näin peruste ja valtuutus.
Karjalais-suomalaisessa tasavallassa (1956 asti) ja sen seuraajassa Karjalan autonomisessa tasavallassa vierastettiin Serdobol-nimeä. Kaupungissa valmistettiin mm. Sortavala-merkkisiä suksia 1980-luvulla.
Jo ennen Neuvostoliiton romahtamista, 1980-luvun lopulla, Serdobolin kaupungissa päätettiin palauttaa kaupungin nimi Sortavalaksi ihan kaupungin omien asukkaiden taholta tulleen palautteen mukaisesti. Tämä ei ollut mitenkään poikkeuksellista, sillä Karjalan tasavallan alueella oli ennestäänkin paljon suomen- ja karjalankielisiä paikannimiä, jotka pääsääntöisesti säilytettiin toisin kuin Leningradin piiriin liitetyn Karjalankannaksen alueella.
Karjalan tasavallan parlamentin puhemies Nikola Levin on tervetullut keskustelemaan maittemme historiasta myös minua asiantuntevampien historiantutkijoiden kanssa. Toivottavasti niissä keskusteluissa myös nämä historiakäsitysten ilmeiset asiavirheet tulisivat korjatuiksi.
"Vuonna 1947 allekirjoitetun sopimuksen saattaminen arvelluttavaksi on yksinkertaisesti täysi mahdottomuus, korostaa Anatoli Kutsherena."
Sopimukset ovat tarkistettavissa. Kaipa jostain löytyy vielä se Terijoen hallituksenkin sopimus laillisina osapuolinaan Neuvostoliiton hallitus ja Suomen laillinen Otto Ville Kuusisen hallitus Terijoella?
Sovittiinpa aikoinaan Porkkalankin vuokrauksesta, mutta sopimus lakkautettiin Neuvostoliiton ehdotuksesta jo 1956.
Hohhoi ;)
"Neuvostoliiton ystävyyden ja syvän luottamuksen merkiksi Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa kohtaan, suhtautuen myönteisesti Suomen kansan kansallisiin toiveisiin Karjalan kansan jälleenyhdistämisestä Suomen kansan kanssa liittäen sen yhtenäiseen ]a riippumattomaan Suomen valtioon, Neuvostoliitto ilmoittaa suostuvansa luovuttamaan Suomen Kansanvaltaiselle Tasavallalle ne Neuvosto-Karjalan alueet, joissa karjalainen väestö on enemmistönä - kaikkiaan 70.000 neliökilometriä, joka alue liitetään Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan valtioalueen yhteyteen ja säädetään raja Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä oheenliitetyn kartan mukaan. "
kartta-> http://heninen.net/sopimus/1939k_f.htm
"Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan ystävyyden ja syvän luottamuksen merkiksi Neuvostoliittoa kohtaan, suhtautuen myönteisesti Neuvostoliiton toivomuksiin Neuvostoliiton ja varsinkin Leningradin kaupungin turvallisuuden lujittamisesta, Suomen Kansanvaltainen Tasavalta ilmoittaa suostuvansa jonkun verran siirtämään rajaa Karjalan kannaksella Leningradista pohjoiseen päin, luovuttaen Neuvostoliitolle 3.970 neliökilometrin suuruisen alueen, jolloin Neuvostoliitto katsoo velvollisuudekseen korvata Suomelle Karjalan kannaksen alueella olevain, Neuvostoliitolle siirtyväin rautatieosain arvon 120 miljoonan Suomen markan suuruisella summalla.
II artikla
Suomen Kansanvaltainen Tasavalta, pitäen silmällä Neuvostoliiton ja Suomen turvallisuuden lujittamisen molemminpuolisia etuja, ilmoittaa suostuvansa:
a) vuokraamaan Neuvostoliitolle 30 vuoden ajaksi Hangon niemimaan ja sitä ympäröivän merialueen viiden mallin säteellä etelään ja itään ja kolmen mailin säteellä länteen ja pohjoiseen siitä sekä joukon siihen etelä- ja itäpuolelta liittyviä saaria oheenliitetyn kartan mukaisesti - siellä sellaisen meri-sotilaallisen tukikohdan luomista varten, joka pystyy suojelemaan hyökkäykseltä pääsyn Suomen lahdelle Suomen ja Neuvostoliiton turvallisuuden takaamiseksi, jolloin meritukikohdan suojelemistarkoituksessa Neuvostoliitolle myönnetään oikeus pitää siellä omilla kustannuksellaan tarkoin rajoitettu lukumäärä maa- ja ilma-sotavoimia, joiden korkein määrä määrätään erikoisella sopimuksella;
b) myymään Neuvostoliitolle Suomen lahdella olevat saaret: Suursaaren (Hogland). Seiskarin, Lavansaaren, Tytärsaaren (pienen ja suuren), Koiviston (Björkö), kuin myöskin Suomelle kuuluvat osat Kalastajasaarennon ja Keskisaarennon niemimaista Pohjosen Jäämeren rannikolla sovitusta 300 miljoonan Suomen markan suuruisesta summasta. "
http://heninen.net/sopimus/1939_f.htm
Hienoa!
Venäläinen osapuoli on tehnyt valmiin hyvän tekstin, nyt on vain lähdettävä yhdessä sitä toteuttamaan!
Oikeastaan osa sopimuksen asioista on jo toteutettu, esim. rajan siirtäminen Kannaksella pohjoisemmaksi.
Toteuttamatta ovat yhä 300 miljoonan Suomen markan maksaminen Itäisen Suomenlahden saarista.
Samoin se 120 miljoonaa Kannaksen rautateistä on yhä maksamatta.
Sitten vain rajaa siirtämään: ensin 1944 rajalle plus sitten tuo sopimuksessa luvattu 70 000 neliökilometriä Karjalan tasavallasta.
Kiva kun piirsivät kartankin valmiiksi.
Ai niin: sopimuksessa puhutaan "Suomen Kansanvaltaisesta Tasavallasta". No, eiköhän eduskuntamme tuon nimenmuutoksen vie aika äkkiä läpi - sitten olemme tuon sopimuksen juridinen osapuoli.
Tähän vetoamme juridisen laillisen sopimuksen nimissä. Sopimuksen, jonka arvostettu suomalainen osapuoli Otto Wille Kuusinen yhä seisoo patsaana Petroskoissa osoituksena siitä arvonannosta jonka Neuvostoliitto/Venäjä on Suomelle osoittanut.