onko kellään kokemusta tuollaisesta "optimoinnista", mitä on tarjolla osoitteessa http://voimaa.com/index.php ? Kivahan se olisi saada lisää potkua autoon, mutta mikähän se olisi viisain/edullinen vaihtoehto? Kertokaa kokemuksia.
lisää tehoa??
dieseli
164714
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
epäilyttää, että onkohan kyseinen firma tosiaan testannut ja kehittänyt ruiskutusohjelmansa monille eri automerkeille pitemmälle kuin autonvalmistajat omilleen. Luulisi ainakin tutkimus- ja kehitysbudjettien sekä moottorilaboratorioiden olevan autotehtaalla aivan eri luokkaa kuin pikkufirmassa.
Kyllä tuohon voi uskoa.
Itselläni on vm2001 V40 tdi 102hv/215Nm, joka ohjelmoitiin uudelleen (ei mitään fyysisiä lastujen vaihtoja). Sen johdosta tehot nousi 128hv ja vääntö 290Nm. Kulutus pysyi samana n. 5,2l/100km.
Työ tehtiin Porissa kevättalvella 2005 ja nyt olen ajanut yli 50tkm ilman ongelmia.
Kulku on paljon kevyempää ja ohitukset sujuvat.
uudelleen ohjelmointi/lastutus pienentää kulutusta.
Audi S4 kulutus tippui 1-1,5 l /100km
Mikäli tuossa jutussa nyt olisi vähääkään totuuden pohjaa, niin kuulisin taas , kuinka se oikein on mahdollista ? ?
Jos se Audi veisi vaikka 6 l/100 ja siitä vähenisi 1.5 l, niin jotain on ollut vialla tai moottorin hyötysuhde paranisi niin paljon että lastunvalmistajanerot tuskin näpertelisivät nettikauppiaina.
Jos välttämättä täytyy olla kehumassa jotain tuotetta, niin edes jonkinlainen kohtuus olisi paikallaan.
Tällaiset typeryydet nyt on tyhmemmänkin helppo huomata täysin tuulesta temmatuiksi.
n.12.5l/100km alunperin,käytä pörje kuukkelia jos et usko.Taidat olla juurikin niitä mainitsemiasi tyhmempiä.
Vinkiksi kädettömälle,pistä hakusanaksi vaikka lastu kulutus.
Oletin että sulle oli sattunu lyöntivirhe mallimerkinnässä, mutta kertonet sitten mikä dieseli siinä Audissa oikein on. ?
Vai riehutko taas aivan väärässä paikassa.
kirjoitin lastutuksesta/ohjelmoinnista yleensä,sama periaate molemmissa.
Niissä pensa Audeissa kulutusta on mahdollista saada kuriin mm. laihentamalla seosta osakuormalla ja/tai ohittamalla lambda, mutta tässä olikin nyt kyse dieselistä, jossa seoksen "laihuus" riippuu kaasupolkimen asennosta.
Sillä lastulla voidaan mahdollisesti muuttaa dieselissä vain ruiskutusennakkoa ja erg - toimintaa. Ruiskutuspaineisiin, suihkujen tai palotilan muotoon, ahtopaineisiin, lämpötilaan tai muihinkaan taloudellisuuteen vaikuttaviin seikkoihin ei lastulla voi vaikuttaa sillä alueella, jolla kone käy esim 100 km/h maantienopeudella.
Tehtaan asettamia rajoja syötön suuruudelle ja ahtopaineille voidaan ohjelmoinnilla siirtää, ja maksimitehon lisäys on aika helppoa, kunhan muistaa, että lisääntyneen tehon käyttö on aina pois käyttöajasta.
Toinen mahdollinen muutos on tietenkin kaasupolkimen reagoinnin säätö.
Kun aikaisemmin piti painaa pedaalia puoliväliin asti ja lastutuksen jälkeen sama tilanne saavutetaan vain 1/4 pedaalin liikkeellä, niin se antaa kuljettajalle tunteen mahtavasta "alaväännön " lisäyksestä.
Mutta kun kerran puheittesi mukaan tunnut olevan selvillä lastutuksen toteutuksesta, niin odotan edelleen sinun edes vihjaavan mistä toiminnasta tai mitä optimoimalla se polttoaineen säästö tulee, itse en ole esitteistä löytänyt yhtään järjellistä syytä.
kokemusta vain bensaturboista.
Sinä olet kuningas.
boxi joka muuttaa nimenomaan commonrailin painetta. Joten taidat pörje olla aika valopää.
Ja kulutus tippui 0.5l/100m ja tahot tällä hetkellä (säädettävä) 262hv ja 510nm. Asetus nyt 70 kohdalla. Mahdollisuus laittaa 100 asti.
Ko. toimenpide muttaa siis painetta. Tämä taas parantaa varsinkin dieseleissä hyötysuhdetta.
Ei se sen monimutkaisempaa ole. Alkuperäinen boxi hoitaa edelleen kaiken muun, se vain saa "väärää" tietoa paineesta.
Täällähän saa puhua totuutena mitä tykkää.
Parhaimmat mainosmiehet ne jopa väittää että n. 150 Mpa ruiskutuspainetta hieman muuttamalla saadaan dieselin hyötysuhdetta osakuormalla parannettua jopa 10 %,??
Edes koko yhteispainesuihkutuksella ei päästä paljoakaan parempiin ominaiskulutuksiin kuin matalemmilla paineilla toimivissa pumppusysteemeissä, puhumattakaan mistään 10 % muutoksista.
Laittaisit jotain mittaustuloksia väitteesi tueksi hälventääksesi kalvavan epäilyksen tarkoitusperästäsi.
Siis mitä tuloksia tarvitset? Tehopenkki vai jotain muuta? Kulutuksesta sen verran että minulla on commonrail2 kone ja siinä todellakin 0.5l kulutus tippuu. Ajan yli 40tkm vuodessa ja ennen tuota boxia kulutus oli 7 ja vähän ylikin, mutta boxin laiton jälkeen se on ollut 6,5l paikkeilla aika tarkasti. Ja mittaan sen kulutuksen täyttämällä AINA tankin siten että näen polttoaineen pinnan samalla kohdalla joka kerta. Sen jälkeen lasken kulutuksen tripin kanssa.
Joten se tulos ei ole mistään ajotietokoneesta tai hatusta vedetty.
Tehon mittauksesta on dokumentti jossa on mitattu teho alkuperäisenä (208hv) ja boxilla jossa oli tuolloin hieman kovemmat asetukset (272hv). Nyt on käytössä hieman pienempi säätö, ja siitä ei ole tarkkaa tietoa, mutta luulisin sen olevan nyt n.260hv. Ainakin type r jää kun vauhti nousee yli 100km/h. Siihen asti tasoissa, johtuen dieselin lyhyemmstä vetoalueista, joiden takia joutuu käyttään 3:sta että saavuttaa 100km/h.
Joten älä sinä usko. Ole vain "viisas".
Mikä firma Porissa tekee näitä uudelleenohjelmointeja?
Antamasi luvut pitävät varmasti paikkansa, mutta firma on kyllä väärä!
Ko voimaacom aloitti puuhastelunsa vasta 2006
Tehoja saa liikkeelle nykyaikaisilla laitteilla mistä koneesta tahansa! Mutta löpinät bio tai fossiilisista polttoaineista ja niiden ilmakehän säästämisistä on täyttä puppua. Kaikki happea vaativa polttaminen,aiheuttaa ilmakehän pilaantumista,olipa polttoaine puuta paskaa tai öljyä,saastuttavat samassa suhteessa toisiinsa nähden.Koska poltettavasta ilmamäärästä aina jää palamatta 78% eli typen määrä,sekä patrikkelit mitä käytetustä polttoaineesta jää palamatta. Ihmettelen että ihmiset on saatu uskomaan täysin nurinkuriseen teoriaan,ilmakehän happeahan sitä tulisi kaikin keinoin säästää,eikä polttaa muka bio-polttoaineilla. Ihmiskunnan tulisi mitä pikimmin, ymmärtää siirtyä vety polttoaineeseen ja atomi voimaan,ne ovat täysin riippumattomia hapesta ja säästävät ilmakehää.
Jaan huolesi kotiplaneettamme tilasta ja energian käytön mielekkyydestä, mutta uskaltaudun hieman oikomaan käsityksiä. En nyt puutu typen oksideihin ja nokipartikkeleihin, vaan keskityn hiileen ja hiilidioksidiin, joista myös olet huolestunut.
Biopolttoaineissa on kyse lyhytkiertoisista hiilen päästöistä, jotka palaavat ilmakehästä kasveihin yhteyttämisreaktiossa. Kaikki vihreät kasvithan ottavat ilmasta hiilidioksidia ja maasta vettä tuottaakseen auringon säteulyenergian avulla vararavinnokseen sokeria ja samalla "jätteenä" muodostuu koko ajan happea. Emme siis pysty polttamalla kuluttamaan happea maapallolta loppuun ellemme tuhoa samalla kaikkea happea tuottavaa kasvillisuutta niin maalta kuin merestäkin. Esimerkkinä voisi sanoa, että jos polttaa puuta suunnilleen sen verran kuin sitä vuodessa kasvaa, sitoutuu lähes kaikki palaessa vapautuva hiilidioksidi takaisin kasvaviin puihin.
Fossiilisten polttoaineiden sisältämä hiili on sen sijaan ollut poissa hiilen kiertokulusta jo miljoonia vuosia sitoutuneena öljyyn, kivihiileen jne. Kun niitä poltetaan, palaa ilmakehään enemmän hiiltä kuin kasvit normaalikasvulla sitä sitovat. Siinä suurin syy hiilidioksidipitoisuuden nousuun, jonka oletetaan olevan suurin syyllinen ilmastomme lämpenemiseen. Tosin uusiakin seikkoja on tullut ilmi, mutta jätän ne nyt pois.
Mitä vetyyn ja ydinenergiaan tulee, niihin tarvittava teknologia ei ole vielä valmista maapallon energiantarvetta tyydyttämään. Vedyn tuottaminen vaatii runsaasti sähköenergiaa - millä se tuotetaan? Uraania ei taas nykyesiintymien valosssa taida riittää juuri sen pidemmäksi aikaa kuin öljyäkään. Mitä teemme - tai oikeastaan - mitä tulevat sukupolvet tekevät ydinjätteille, jotka säilyvät tappavan säteilevinä satoja tuhansia vuosia?
Vain fuusioenergia voisi toimiessaan turvata "puhtaan" ydinenergian saannin maapallolle lähes rajattoman raaka-ainevarannon ja saasteettomuutensa ansiosta, mutta siihen tarvittava teknologia on valmis kaupalliseen käyttöön 10 - 30 vuoden päästä.