Pohjalaaset sodassa

Vai, että oikein isän kans olit sodas liikkeellä :D mun täytyy kyllä harmitella, että oon isän kans ollu vain kalas, metsästämäs ja pelaamas pesistä tai jääkiekkoa! Mikä pohjalaisista tekee sitte niin erinomaisia sotilaita? Eihän se saatanan kivääri tiä, minkä maakunnan asukki sitä lipasinta painaa perkele...

Uhoaminen on tietysti mukavaa, mutta kannattaa lukea kirja Isänmaan puolesta: Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945.

Alla hieman esimakua asiasta.


TARMO METSÄLÄ KOKOSI VAINAJISTA EPÄOIKEUDENMUKAISUUDEN LISTAN

Hämäläiset sotilaat keräsivät sankarihaudoille ristejä muiden maakuntien miehiä enemmän.

Lammilaisen maanviljelijä Tarmo Metsälän 30 vuoden suururakka paljastaa hämmästyttävän tosiasian: Häme menetti miehistään enemmän kuin muut maakunnat. Sen sijaan kuolema näyttää kiertäneen Pohjanmaata.

Metsälä on kiertänyt kaikki Suomen yli 600 sankarihautausmaata, laskenut niiden vainajat sekä verrannut näitä kotikuntien kirkonkirjoihin ja sota-arkiston tietoihin. Sen jälkeen hän on suhteuttanut kuolleiden luvun kunnan vuoden 31.12. 1939 miespuoliseen väestöön vauvasta vaariin.

Prosentuaalisesti eniten menettäneiden 12 kunnan joukossa on kuusi hämäläispitäjää.

Hämeenlinnasta kaatui 240 miestä

Listan kärjessä on Längelmäki, jonka miehistä kaatui 9,82 prosenttia.

Listan viimeisenä on Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkokunta Bergö 1,04 prosentilla. Keskimääräinen kaatumisprosentti on 4,7.

Pohjanmaan suuret pitäjät jäävät alle keskimäärän ja ja ruotsinkielissä pitäjissä kaatumisprosentti on yleisesti kahden prosentin vaiheilla.

- Minä kutsun tätä epäoikeudenmukaisuuden listaksi. Ei kai kahdeksan prosentin ero ole voinut olla vaikuttamatta kehitykseen eri puolilla maata.

- Kun ajatellaan, että pahiten kärsineissä pitäjissä sotaan lähteneistä keskimäärin yksi kolmesta kaatui ja kaksi haavoittui, pidän ihmeenä, jos esimerkiksi Längelmäellä on yhtää ehjää kaveria, sanoo Metsälä.

Hämeenlinnassa kaatumisprosentti oli 4,19. Kaatuneita on 240, millä luvulla Hämeenlinna sijoittuu Metsälän listassa sijalle 375. Sen sijaan Vanaja jää sijalle 451 kaatumisprosentilla 3,46. Hämeenlinnan ympäristökunnista eniten kärsi Hattula, jossa prosentti on 6,59 ja sijaluku 81.

Hämäläispitäjiä sota löi lujasti

- Hämeenlinnassa oli melko paljon tykistöä, jossa kaatumisluvut jäivät pienemmiksi. Kaupungeissa oli jonkin verran sellaista miespuolista väestöä, jotka oli vapautettu rintamalta esimerkiksi tietyn ammatin perusteella., sanoo Metsälä.

Kaatumisprosenttien valossa sadan pahiten kärsineen pitäjän joukossa on 25 hämäläispitäjää. Karjalaisia ja savolaisia pitäjiä on 15, lappilaisia, keskisuomalaisia ja varsinaissuomalaisia 10. Etelä-Pohjanmaan kunnista vain Peräseinäjoen, Soinin ja Töysän kaatumisprosentit ovat hämäläistasoa.

- Näistä kunnista olevat miehet taistelivat hämäläisyksiköissä, Metsälä löytää syyksi.

Hämäläiset vastaiskuissa

Tiettyjen komentajien alaisena miehet näyttävät kaatuneen helpommin kuin muiden.

- Hämäläisiä osastoja heitettiin aika usein vastaiskuihin. Sodanylijohto näytti suosineen tiettyjä komentajia juuri vastaiskujen tekijöinä. Hämäläisiä komensivat muu muassa Ruben Lagus, Aaro Pajari, Aarne Blick, Paavo Talvela ja Kustaa Tapola. Metsälä toki myöntää että aselajilla ja rintamalohkolla oli merkityksensä kuolleisuudessa.

- Mutta aselaji ei selitä kaikkea. Esimerkiksi Syvärillä oli sekä hämäläistä että pohjalaista jalkaväkeä.

Tappiot saattoivat vaihdella huomattavasti jopa saman divisioonan sisällä. Esimerkiksi viidennen divisioonan hämäläiset pataljoonissa kuoltiin selvästi herkemmin kuin pohjalaisissa pataljoonissa.

- Hämäläinen mies oli nöyrä ja velvollisuudentuntoinen, mikä teki hänestä sankarivainajan. Hämäläinen saattoi nurista, olla yksitotinen ja vaikea käsiteltävä, mutta meni aina kun käskettiin.

Sota oli Metsälän lukujen valossa alistamisen mestarinäyte. Likaisen työn teki monesti vieras porukka.

Pyhä tunnelma kosketti nuorukaista

Metsälä aloitti suururakkansa vuonna 1960, kun hän 15-vuotiaana otti osaa koulujen SM-hiihtoihin Rovaniemellä.

- Oli kuiva pakkasilma ja sankarihaudoilla oli jotenkin pyhä tunnelma. Silloin päätin, että kierrän kaikki hautausmaat lävitse.

Jyväskylään ja Kuopioon saakka mies kävi kaikki hautausmaat päiväseltään. Matkat oli tehtävä kesäisin samaan aikaan, kun 25 hehtaaria perunaa kasvoi. Metsälän kodissa sodasta ei puhuttu. Sota oli vaiennettu siellä kuoliaaksi

- Äidin ensimmäinen mies ja isän kaksi veljeä kaatui ja kaksi haavoittui.

- Minusta sota oli loistava voitto. On kahdeksas ihme, että Suomi säilytti itsenäisyytensä, sanoo Metsälä.


Juhani Karvonen

on taruakin ihmeellisempi kirjoitti:

Uhoaminen on tietysti mukavaa, mutta kannattaa lukea kirja Isänmaan puolesta: Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945.

Alla hieman esimakua asiasta.


TARMO METSÄLÄ KOKOSI VAINAJISTA EPÄOIKEUDENMUKAISUUDEN LISTAN

Hämäläiset sotilaat keräsivät sankarihaudoille ristejä muiden maakuntien miehiä enemmän.

Lammilaisen maanviljelijä Tarmo Metsälän 30 vuoden suururakka paljastaa hämmästyttävän tosiasian: Häme menetti miehistään enemmän kuin muut maakunnat. Sen sijaan kuolema näyttää kiertäneen Pohjanmaata.

Metsälä on kiertänyt kaikki Suomen yli 600 sankarihautausmaata, laskenut niiden vainajat sekä verrannut näitä kotikuntien kirkonkirjoihin ja sota-arkiston tietoihin. Sen jälkeen hän on suhteuttanut kuolleiden luvun kunnan vuoden 31.12. 1939 miespuoliseen väestöön vauvasta vaariin.

Prosentuaalisesti eniten menettäneiden 12 kunnan joukossa on kuusi hämäläispitäjää.

Hämeenlinnasta kaatui 240 miestä

Listan kärjessä on Längelmäki, jonka miehistä kaatui 9,82 prosenttia.

Listan viimeisenä on Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkokunta Bergö 1,04 prosentilla. Keskimääräinen kaatumisprosentti on 4,7.

Pohjanmaan suuret pitäjät jäävät alle keskimäärän ja ja ruotsinkielissä pitäjissä kaatumisprosentti on yleisesti kahden prosentin vaiheilla.

- Minä kutsun tätä epäoikeudenmukaisuuden listaksi. Ei kai kahdeksan prosentin ero ole voinut olla vaikuttamatta kehitykseen eri puolilla maata.

- Kun ajatellaan, että pahiten kärsineissä pitäjissä sotaan lähteneistä keskimäärin yksi kolmesta kaatui ja kaksi haavoittui, pidän ihmeenä, jos esimerkiksi Längelmäellä on yhtää ehjää kaveria, sanoo Metsälä.

Hämeenlinnassa kaatumisprosentti oli 4,19. Kaatuneita on 240, millä luvulla Hämeenlinna sijoittuu Metsälän listassa sijalle 375. Sen sijaan Vanaja jää sijalle 451 kaatumisprosentilla 3,46. Hämeenlinnan ympäristökunnista eniten kärsi Hattula, jossa prosentti on 6,59 ja sijaluku 81.

Hämäläispitäjiä sota löi lujasti

- Hämeenlinnassa oli melko paljon tykistöä, jossa kaatumisluvut jäivät pienemmiksi. Kaupungeissa oli jonkin verran sellaista miespuolista väestöä, jotka oli vapautettu rintamalta esimerkiksi tietyn ammatin perusteella., sanoo Metsälä.

Kaatumisprosenttien valossa sadan pahiten kärsineen pitäjän joukossa on 25 hämäläispitäjää. Karjalaisia ja savolaisia pitäjiä on 15, lappilaisia, keskisuomalaisia ja varsinaissuomalaisia 10. Etelä-Pohjanmaan kunnista vain Peräseinäjoen, Soinin ja Töysän kaatumisprosentit ovat hämäläistasoa.

- Näistä kunnista olevat miehet taistelivat hämäläisyksiköissä, Metsälä löytää syyksi.

Hämäläiset vastaiskuissa

Tiettyjen komentajien alaisena miehet näyttävät kaatuneen helpommin kuin muiden.

- Hämäläisiä osastoja heitettiin aika usein vastaiskuihin. Sodanylijohto näytti suosineen tiettyjä komentajia juuri vastaiskujen tekijöinä. Hämäläisiä komensivat muu muassa Ruben Lagus, Aaro Pajari, Aarne Blick, Paavo Talvela ja Kustaa Tapola. Metsälä toki myöntää että aselajilla ja rintamalohkolla oli merkityksensä kuolleisuudessa.

- Mutta aselaji ei selitä kaikkea. Esimerkiksi Syvärillä oli sekä hämäläistä että pohjalaista jalkaväkeä.

Tappiot saattoivat vaihdella huomattavasti jopa saman divisioonan sisällä. Esimerkiksi viidennen divisioonan hämäläiset pataljoonissa kuoltiin selvästi herkemmin kuin pohjalaisissa pataljoonissa.

- Hämäläinen mies oli nöyrä ja velvollisuudentuntoinen, mikä teki hänestä sankarivainajan. Hämäläinen saattoi nurista, olla yksitotinen ja vaikea käsiteltävä, mutta meni aina kun käskettiin.

Sota oli Metsälän lukujen valossa alistamisen mestarinäyte. Likaisen työn teki monesti vieras porukka.

Pyhä tunnelma kosketti nuorukaista

Metsälä aloitti suururakkansa vuonna 1960, kun hän 15-vuotiaana otti osaa koulujen SM-hiihtoihin Rovaniemellä.

- Oli kuiva pakkasilma ja sankarihaudoilla oli jotenkin pyhä tunnelma. Silloin päätin, että kierrän kaikki hautausmaat lävitse.

Jyväskylään ja Kuopioon saakka mies kävi kaikki hautausmaat päiväseltään. Matkat oli tehtävä kesäisin samaan aikaan, kun 25 hehtaaria perunaa kasvoi. Metsälän kodissa sodasta ei puhuttu. Sota oli vaiennettu siellä kuoliaaksi

- Äidin ensimmäinen mies ja isän kaksi veljeä kaatui ja kaksi haavoittui.

- Minusta sota oli loistava voitto. On kahdeksas ihme, että Suomi säilytti itsenäisyytensä, sanoo Metsälä.


Juhani Karvonen

...kaatumisprosentit tähän liittyy? Jos ihan maalaisjärjellä ajattelee, niin silloin on mennyt huonosti jos löytää nimensä hautakivestä? (kaikki kunnia veteraaneille). Itse lähtisin sodassa "menestymistä" mittaamaan kaatojen määrällä.

on taruakin ihmeellisempi kirjoitti:

Uhoaminen on tietysti mukavaa, mutta kannattaa lukea kirja Isänmaan puolesta: Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945.

Alla hieman esimakua asiasta.


TARMO METSÄLÄ KOKOSI VAINAJISTA EPÄOIKEUDENMUKAISUUDEN LISTAN

Hämäläiset sotilaat keräsivät sankarihaudoille ristejä muiden maakuntien miehiä enemmän.

Lammilaisen maanviljelijä Tarmo Metsälän 30 vuoden suururakka paljastaa hämmästyttävän tosiasian: Häme menetti miehistään enemmän kuin muut maakunnat. Sen sijaan kuolema näyttää kiertäneen Pohjanmaata.

Metsälä on kiertänyt kaikki Suomen yli 600 sankarihautausmaata, laskenut niiden vainajat sekä verrannut näitä kotikuntien kirkonkirjoihin ja sota-arkiston tietoihin. Sen jälkeen hän on suhteuttanut kuolleiden luvun kunnan vuoden 31.12. 1939 miespuoliseen väestöön vauvasta vaariin.

Prosentuaalisesti eniten menettäneiden 12 kunnan joukossa on kuusi hämäläispitäjää.

Hämeenlinnasta kaatui 240 miestä

Listan kärjessä on Längelmäki, jonka miehistä kaatui 9,82 prosenttia.

Listan viimeisenä on Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkokunta Bergö 1,04 prosentilla. Keskimääräinen kaatumisprosentti on 4,7.

Pohjanmaan suuret pitäjät jäävät alle keskimäärän ja ja ruotsinkielissä pitäjissä kaatumisprosentti on yleisesti kahden prosentin vaiheilla.

- Minä kutsun tätä epäoikeudenmukaisuuden listaksi. Ei kai kahdeksan prosentin ero ole voinut olla vaikuttamatta kehitykseen eri puolilla maata.

- Kun ajatellaan, että pahiten kärsineissä pitäjissä sotaan lähteneistä keskimäärin yksi kolmesta kaatui ja kaksi haavoittui, pidän ihmeenä, jos esimerkiksi Längelmäellä on yhtää ehjää kaveria, sanoo Metsälä.

Hämeenlinnassa kaatumisprosentti oli 4,19. Kaatuneita on 240, millä luvulla Hämeenlinna sijoittuu Metsälän listassa sijalle 375. Sen sijaan Vanaja jää sijalle 451 kaatumisprosentilla 3,46. Hämeenlinnan ympäristökunnista eniten kärsi Hattula, jossa prosentti on 6,59 ja sijaluku 81.

Hämäläispitäjiä sota löi lujasti

- Hämeenlinnassa oli melko paljon tykistöä, jossa kaatumisluvut jäivät pienemmiksi. Kaupungeissa oli jonkin verran sellaista miespuolista väestöä, jotka oli vapautettu rintamalta esimerkiksi tietyn ammatin perusteella., sanoo Metsälä.

Kaatumisprosenttien valossa sadan pahiten kärsineen pitäjän joukossa on 25 hämäläispitäjää. Karjalaisia ja savolaisia pitäjiä on 15, lappilaisia, keskisuomalaisia ja varsinaissuomalaisia 10. Etelä-Pohjanmaan kunnista vain Peräseinäjoen, Soinin ja Töysän kaatumisprosentit ovat hämäläistasoa.

- Näistä kunnista olevat miehet taistelivat hämäläisyksiköissä, Metsälä löytää syyksi.

Hämäläiset vastaiskuissa

Tiettyjen komentajien alaisena miehet näyttävät kaatuneen helpommin kuin muiden.

- Hämäläisiä osastoja heitettiin aika usein vastaiskuihin. Sodanylijohto näytti suosineen tiettyjä komentajia juuri vastaiskujen tekijöinä. Hämäläisiä komensivat muu muassa Ruben Lagus, Aaro Pajari, Aarne Blick, Paavo Talvela ja Kustaa Tapola. Metsälä toki myöntää että aselajilla ja rintamalohkolla oli merkityksensä kuolleisuudessa.

- Mutta aselaji ei selitä kaikkea. Esimerkiksi Syvärillä oli sekä hämäläistä että pohjalaista jalkaväkeä.

Tappiot saattoivat vaihdella huomattavasti jopa saman divisioonan sisällä. Esimerkiksi viidennen divisioonan hämäläiset pataljoonissa kuoltiin selvästi herkemmin kuin pohjalaisissa pataljoonissa.

- Hämäläinen mies oli nöyrä ja velvollisuudentuntoinen, mikä teki hänestä sankarivainajan. Hämäläinen saattoi nurista, olla yksitotinen ja vaikea käsiteltävä, mutta meni aina kun käskettiin.

Sota oli Metsälän lukujen valossa alistamisen mestarinäyte. Likaisen työn teki monesti vieras porukka.

Pyhä tunnelma kosketti nuorukaista

Metsälä aloitti suururakkansa vuonna 1960, kun hän 15-vuotiaana otti osaa koulujen SM-hiihtoihin Rovaniemellä.

- Oli kuiva pakkasilma ja sankarihaudoilla oli jotenkin pyhä tunnelma. Silloin päätin, että kierrän kaikki hautausmaat lävitse.

Jyväskylään ja Kuopioon saakka mies kävi kaikki hautausmaat päiväseltään. Matkat oli tehtävä kesäisin samaan aikaan, kun 25 hehtaaria perunaa kasvoi. Metsälän kodissa sodasta ei puhuttu. Sota oli vaiennettu siellä kuoliaaksi

- Äidin ensimmäinen mies ja isän kaksi veljeä kaatui ja kaksi haavoittui.

- Minusta sota oli loistava voitto. On kahdeksas ihme, että Suomi säilytti itsenäisyytensä, sanoo Metsälä.


Juhani Karvonen

Älä lässytä pa*kaa. Otetaan esimerkiksi talvisodasta JR23, joka koostui mm. Lapualaisista ja muista pohjalaisista. Oma vaarini taisteli tuossa rykmentissä ja sai kranaatinsirpaleesta vamman josta kärsi loppuelämänsä. Ko. joukko-osastoa on useassa yhteydessä luonnehdittu mm. "legendaariseksi", ja kuten alla olevasta lainatusta tekstistä selviää, oli rykmentti mm. rintamavastuussa Vuosalmella. Ja piti muuten asemansa vaikka tilanne oli helvetillinen! Sanonpa vaan, että Pohjalaanen ei sodassa pakitellut!

"Pohjalaisrykmentti JR23 oli määrä pitää armeijakunnan reservinä mahdollisen läpimurron varalta. Joulukuun alussa rykmentti komennettiin Taipaleelle erittäin koviin taisteluihin pitämään rintamaa kasassa. Sotaa käytiin yhtäjaksoisesti pitkään ja kerran rykmentti oli joutua antaa periksi. Vihollinen lyötiin kuitenkin takaisin. Vasta helmikuussa hyvin kovia tappioita kärsinyt rykmentti pääse hetkeksi lepäämään. Vain kolmen päivän levon jälkeen rykmentti marssitettiin Äyräpään kunnan Vuosalmen kylän alueelle, jossa JR23:lla oli rintamavastuu. Alue oli varustamatta ja rykmentti taisteli lumiasemissa taivasalla taukoamattomissa taisteluissa. Tappiot rykmentille olivat vielä Taipaleen taisteluitakin kovemmat Vuosalmella ja joukot olivat murtumispisteessä sodan loppupäivät. Kaikista eteläpohjalaisista talvisodassa kaatuneista puolet, 850 miestä, kaatui Taipaleella ja Vuosalmella."

on taruakin ihmeellisempi kirjoitti:

Uhoaminen on tietysti mukavaa, mutta kannattaa lukea kirja Isänmaan puolesta: Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945.

Alla hieman esimakua asiasta.


TARMO METSÄLÄ KOKOSI VAINAJISTA EPÄOIKEUDENMUKAISUUDEN LISTAN

Hämäläiset sotilaat keräsivät sankarihaudoille ristejä muiden maakuntien miehiä enemmän.

Lammilaisen maanviljelijä Tarmo Metsälän 30 vuoden suururakka paljastaa hämmästyttävän tosiasian: Häme menetti miehistään enemmän kuin muut maakunnat. Sen sijaan kuolema näyttää kiertäneen Pohjanmaata.

Metsälä on kiertänyt kaikki Suomen yli 600 sankarihautausmaata, laskenut niiden vainajat sekä verrannut näitä kotikuntien kirkonkirjoihin ja sota-arkiston tietoihin. Sen jälkeen hän on suhteuttanut kuolleiden luvun kunnan vuoden 31.12. 1939 miespuoliseen väestöön vauvasta vaariin.

Prosentuaalisesti eniten menettäneiden 12 kunnan joukossa on kuusi hämäläispitäjää.

Hämeenlinnasta kaatui 240 miestä

Listan kärjessä on Längelmäki, jonka miehistä kaatui 9,82 prosenttia.

Listan viimeisenä on Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkokunta Bergö 1,04 prosentilla. Keskimääräinen kaatumisprosentti on 4,7.

Pohjanmaan suuret pitäjät jäävät alle keskimäärän ja ja ruotsinkielissä pitäjissä kaatumisprosentti on yleisesti kahden prosentin vaiheilla.

- Minä kutsun tätä epäoikeudenmukaisuuden listaksi. Ei kai kahdeksan prosentin ero ole voinut olla vaikuttamatta kehitykseen eri puolilla maata.

- Kun ajatellaan, että pahiten kärsineissä pitäjissä sotaan lähteneistä keskimäärin yksi kolmesta kaatui ja kaksi haavoittui, pidän ihmeenä, jos esimerkiksi Längelmäellä on yhtää ehjää kaveria, sanoo Metsälä.

Hämeenlinnassa kaatumisprosentti oli 4,19. Kaatuneita on 240, millä luvulla Hämeenlinna sijoittuu Metsälän listassa sijalle 375. Sen sijaan Vanaja jää sijalle 451 kaatumisprosentilla 3,46. Hämeenlinnan ympäristökunnista eniten kärsi Hattula, jossa prosentti on 6,59 ja sijaluku 81.

Hämäläispitäjiä sota löi lujasti

- Hämeenlinnassa oli melko paljon tykistöä, jossa kaatumisluvut jäivät pienemmiksi. Kaupungeissa oli jonkin verran sellaista miespuolista väestöä, jotka oli vapautettu rintamalta esimerkiksi tietyn ammatin perusteella., sanoo Metsälä.

Kaatumisprosenttien valossa sadan pahiten kärsineen pitäjän joukossa on 25 hämäläispitäjää. Karjalaisia ja savolaisia pitäjiä on 15, lappilaisia, keskisuomalaisia ja varsinaissuomalaisia 10. Etelä-Pohjanmaan kunnista vain Peräseinäjoen, Soinin ja Töysän kaatumisprosentit ovat hämäläistasoa.

- Näistä kunnista olevat miehet taistelivat hämäläisyksiköissä, Metsälä löytää syyksi.

Hämäläiset vastaiskuissa

Tiettyjen komentajien alaisena miehet näyttävät kaatuneen helpommin kuin muiden.

- Hämäläisiä osastoja heitettiin aika usein vastaiskuihin. Sodanylijohto näytti suosineen tiettyjä komentajia juuri vastaiskujen tekijöinä. Hämäläisiä komensivat muu muassa Ruben Lagus, Aaro Pajari, Aarne Blick, Paavo Talvela ja Kustaa Tapola. Metsälä toki myöntää että aselajilla ja rintamalohkolla oli merkityksensä kuolleisuudessa.

- Mutta aselaji ei selitä kaikkea. Esimerkiksi Syvärillä oli sekä hämäläistä että pohjalaista jalkaväkeä.

Tappiot saattoivat vaihdella huomattavasti jopa saman divisioonan sisällä. Esimerkiksi viidennen divisioonan hämäläiset pataljoonissa kuoltiin selvästi herkemmin kuin pohjalaisissa pataljoonissa.

- Hämäläinen mies oli nöyrä ja velvollisuudentuntoinen, mikä teki hänestä sankarivainajan. Hämäläinen saattoi nurista, olla yksitotinen ja vaikea käsiteltävä, mutta meni aina kun käskettiin.

Sota oli Metsälän lukujen valossa alistamisen mestarinäyte. Likaisen työn teki monesti vieras porukka.

Pyhä tunnelma kosketti nuorukaista

Metsälä aloitti suururakkansa vuonna 1960, kun hän 15-vuotiaana otti osaa koulujen SM-hiihtoihin Rovaniemellä.

- Oli kuiva pakkasilma ja sankarihaudoilla oli jotenkin pyhä tunnelma. Silloin päätin, että kierrän kaikki hautausmaat lävitse.

Jyväskylään ja Kuopioon saakka mies kävi kaikki hautausmaat päiväseltään. Matkat oli tehtävä kesäisin samaan aikaan, kun 25 hehtaaria perunaa kasvoi. Metsälän kodissa sodasta ei puhuttu. Sota oli vaiennettu siellä kuoliaaksi

- Äidin ensimmäinen mies ja isän kaksi veljeä kaatui ja kaksi haavoittui.

- Minusta sota oli loistava voitto. On kahdeksas ihme, että Suomi säilytti itsenäisyytensä, sanoo Metsälä.


Juhani Karvonen

Lapualaisia meni 347, onko riittävästi?? Mieti vähän mitä puhut.

Siinä linkki:
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3?snimi=*&synt_pv=*&synt_kk=*&synt_vv=*&kuol_a_p=&kuol_a_k=&kuol_a_v=&kuol_l_p=&kuol_l_k=&kuol_l_v=&enimi=*&joukkoos=*&kunta=0728&sort=ko&kuolinpaikka=*&haekaikki=1

Herra Karvonen näyttää retostelleen näillä tilastoilla muuallakin foorumissa. Mahtaa veteraanit kääntyä haudassaan kun tuollainenkin saa vapaana liikkua.

.... kirjoitti:

Lapualaisia meni 347, onko riittävästi?? Mieti vähän mitä puhut.

Siinä linkki:
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3?snimi=*&synt_pv=*&synt_kk=*&synt_vv=*&kuol_a_p=&kuol_a_k=&kuol_a_v=&kuol_l_p=&kuol_l_k=&kuol_l_v=&enimi=*&joukkoos=*&kunta=0728&sort=ko&kuolinpaikka=*&haekaikki=1

Herra Karvonen näyttää retostelleen näillä tilastoilla muuallakin foorumissa. Mahtaa veteraanit kääntyä haudassaan kun tuollainenkin saa vapaana liikkua.

Juhani Karvonen näyttäis olevan vaan toimittaja joka on kirjoittanut jutun tuosta Metsälän Tarmosta.

Omasta mielestäni jokaisen sotilaan panos Suomen puolustamiseksi oli yhtä tärkeä.

Ja mitä tulee hämäläisten tekemisiin sodan aikana, kannattaa tutustua Ruben Laguksen ja Ilves-divisioonan sotataipaleeseen. Että eiköhän hämeessäkin ole tehty oma osansa itsenäisyyden puolesta.

risus kirjoitti:

Älä lässytä pa*kaa. Otetaan esimerkiksi talvisodasta JR23, joka koostui mm. Lapualaisista ja muista pohjalaisista. Oma vaarini taisteli tuossa rykmentissä ja sai kranaatinsirpaleesta vamman josta kärsi loppuelämänsä. Ko. joukko-osastoa on useassa yhteydessä luonnehdittu mm. "legendaariseksi", ja kuten alla olevasta lainatusta tekstistä selviää, oli rykmentti mm. rintamavastuussa Vuosalmella. Ja piti muuten asemansa vaikka tilanne oli helvetillinen! Sanonpa vaan, että Pohjalaanen ei sodassa pakitellut!

"Pohjalaisrykmentti JR23 oli määrä pitää armeijakunnan reservinä mahdollisen läpimurron varalta. Joulukuun alussa rykmentti komennettiin Taipaleelle erittäin koviin taisteluihin pitämään rintamaa kasassa. Sotaa käytiin yhtäjaksoisesti pitkään ja kerran rykmentti oli joutua antaa periksi. Vihollinen lyötiin kuitenkin takaisin. Vasta helmikuussa hyvin kovia tappioita kärsinyt rykmentti pääse hetkeksi lepäämään. Vain kolmen päivän levon jälkeen rykmentti marssitettiin Äyräpään kunnan Vuosalmen kylän alueelle, jossa JR23:lla oli rintamavastuu. Alue oli varustamatta ja rykmentti taisteli lumiasemissa taivasalla taukoamattomissa taisteluissa. Tappiot rykmentille olivat vielä Taipaleen taisteluitakin kovemmat Vuosalmella ja joukot olivat murtumispisteessä sodan loppupäivät. Kaikista eteläpohjalaisista talvisodassa kaatuneista puolet, 850 miestä, kaatui Taipaleella ja Vuosalmella."

Tää topiccihan koski sitä, että ilman pohjalaisia oltasi nytki venäjää! Varmasti siä tarvittiin ihan kaikkia kynnelle kykeneviä maakuntaan katsomatta ja kyllä munki paapani oli sodas ja hänen veljensä kans ja kuoli siä. Äidin isä menetti sodas silmänsä ja mummun veljeä tuotiin sieltä puulaatikos, joten ei tää satakunnaskaan olla sodan aikana hyppynarua hypitty!

jalava kirjoitti:

Tää topiccihan koski sitä, että ilman pohjalaisia oltasi nytki venäjää! Varmasti siä tarvittiin ihan kaikkia kynnelle kykeneviä maakuntaan katsomatta ja kyllä munki paapani oli sodas ja hänen veljensä kans ja kuoli siä. Äidin isä menetti sodas silmänsä ja mummun veljeä tuotiin sieltä puulaatikos, joten ei tää satakunnaskaan olla sodan aikana hyppynarua hypitty!

mitä topicci koski.

Joupin pehtoori kirjoitti:

Juhani Karvonen näyttäis olevan vaan toimittaja joka on kirjoittanut jutun tuosta Metsälän Tarmosta.

Omasta mielestäni jokaisen sotilaan panos Suomen puolustamiseksi oli yhtä tärkeä.

Ja mitä tulee hämäläisten tekemisiin sodan aikana, kannattaa tutustua Ruben Laguksen ja Ilves-divisioonan sotataipaleeseen. Että eiköhän hämeessäkin ole tehty oma osansa itsenäisyyden puolesta.

olevan toimittaja juu. on sitten jutun aiheen keksiny... oon samaa mieltä tuo panoksen suhteen. minä en hämäläisten tekemisiä ole arvostellut, topicin ekassa viestissähän parjattiin pohjalaisia muuten...

.... kirjoitti:

mitä topicci koski.

Näköjään olikin joku punikkihommeli tuos aloituksena, eli vääräs olin ja olen pahoillani siitä! En mä kyllä yhdy missään määrin "punikinkaan" mielipiteisiin, vaan seison 100% edellisen tekstini takana, vaikka topicci olisi mikä!

.... kirjoitti:

olevan toimittaja juu. on sitten jutun aiheen keksiny... oon samaa mieltä tuo panoksen suhteen. minä en hämäläisten tekemisiä ole arvostellut, topicin ekassa viestissähän parjattiin pohjalaisia muuten...

Olen samaa mieltä tuosta Metsälän ajattelumallin virheellisyydestä. En todellakaan usko että Suomen armeijalla olisi ollut halua tai varaa ajattaa tarkoituksella tietyn maakunnan miehiä pahoihin paikkoihin. Kaatumisprosentit riippuvat eri paikkakuntien aselajeista ja sijoituspaikoista. Sodassa tilanteet muuttuvat nopeasti, eikä siinä ehditä paljon tasapuolisuuksia miettimään.

Itse kunnioitan joka ainoaa sotaveteraania suuresti, maakunnasta, sotilasarvosta ja aselajista riippumatta. Kovia sällejä.

Joupin pehtoori kirjoitti:

Olen samaa mieltä tuosta Metsälän ajattelumallin virheellisyydestä. En todellakaan usko että Suomen armeijalla olisi ollut halua tai varaa ajattaa tarkoituksella tietyn maakunnan miehiä pahoihin paikkoihin. Kaatumisprosentit riippuvat eri paikkakuntien aselajeista ja sijoituspaikoista. Sodassa tilanteet muuttuvat nopeasti, eikä siinä ehditä paljon tasapuolisuuksia miettimään.

Itse kunnioitan joka ainoaa sotaveteraania suuresti, maakunnasta, sotilasarvosta ja aselajista riippumatta. Kovia sällejä.

ja jos joku haluaa lapualaisille tai pohjalaisille kettuilla jostain syystä, niin jättäkööt veteraanit rauhaan. on aika ala-arvoista toimintaa.

.... kirjoitti:

ja jos joku haluaa lapualaisille tai pohjalaisille kettuilla jostain syystä, niin jättäkööt veteraanit rauhaan. on aika ala-arvoista toimintaa.

Pohjalais-veteraanien isien kädet oli sotkettu suomalaisten vereen kun pohjalaaaset olivat ruotsinkielisen kartanon- ja tehtaanherran kätyreinä vuonna 1918. Pojat on tai oli samaa maata, eikä niitä voi eikä tartte paljoo kunnioittaa.

Hämeen punikki kirjoitti:

Pohjalais-veteraanien isien kädet oli sotkettu suomalaisten vereen kun pohjalaaaset olivat ruotsinkielisen kartanon- ja tehtaanherran kätyreinä vuonna 1918. Pojat on tai oli samaa maata, eikä niitä voi eikä tartte paljoo kunnioittaa.

Olisiko pitänyt sitten mielummin lahjoittaa Suomi venäjälle?

Hämeen punikki kirjoitti:

Pohjalais-veteraanien isien kädet oli sotkettu suomalaisten vereen kun pohjalaaaset olivat ruotsinkielisen kartanon- ja tehtaanherran kätyreinä vuonna 1918. Pojat on tai oli samaa maata, eikä niitä voi eikä tartte paljoo kunnioittaa.

Kun aikaa on kulunut liki 80-vuotta, on jälki viisautta jo ehtinyt kerääntyä.

Nyt Hämeen punikki, annappa selostus siitä, miten olisimme estäneet sisällissodan?

Oletan, että Hämeen punikki haluaa asua itsenäisessä Suomessa.

Vai että olimme kartanon- ja tehtaan herrojen kätyreitä? Ei ollut meillä siihen aikaan kuin pari kartanoa, tehtaita ei sitäkään vähää. Hämeessä niitä oli.

kysymys. kirjoitti:

Kun aikaa on kulunut liki 80-vuotta, on jälki viisautta jo ehtinyt kerääntyä.

Nyt Hämeen punikki, annappa selostus siitä, miten olisimme estäneet sisällissodan?

Oletan, että Hämeen punikki haluaa asua itsenäisessä Suomessa.

Vai että olimme kartanon- ja tehtaan herrojen kätyreitä? Ei ollut meillä siihen aikaan kuin pari kartanoa, tehtaita ei sitäkään vähää. Hämeessä niitä oli.

Pitääkö paikkansa, että pohjalaiset eivät tienneet kansalaissotaan lähtiesään lähtevänsä suomalaisia tappamaan?

Hämeen valkoinen kirjoitti:

Olisiko pitänyt sitten mielummin lahjoittaa Suomi venäjälle?

Mitä tekemistä suomalaisten murhaamisella on maan lahjoittamisen kanssa. Sitäpaitsi suuri suomen ystävä toveri Lenin lahjoitti itsenäisyyden suomelle.

Hämeen punikki kirjoitti:

Mitä tekemistä suomalaisten murhaamisella on maan lahjoittamisen kanssa. Sitäpaitsi suuri suomen ystävä toveri Lenin lahjoitti itsenäisyyden suomelle.

Kyllä Suomi oli itsenäinen jo ennen niitä kädenpuristelujakin, eduskunnassa se asia äänestettiin.

Hämeen punikki kirjoitti:

Pitääkö paikkansa, että pohjalaiset eivät tienneet kansalaissotaan lähtiesään lähtevänsä suomalaisia tappamaan?

Punakaartit lähti liikkeelle ensin, että he varmaan ainakin tiesivät ketä lähtivät tappamaan! Suuri ystävämme Lenin aseisti punakaartilaiset ja yllytti vallankumoukseen. Että näin.

potaskaa kirjoitti:

Kyllä Suomi oli itsenäinen jo ennen niitä kädenpuristelujakin, eduskunnassa se asia äänestettiin.

Se ei tee maasta itsenäistä, että pari keisarimielistä porvaria niin päättää.

Ja Tappi suu kiinni siälä!

lapualaasia kirjoitti:

Ja Tappi suu kiinni siälä!

Oonko mä joku Tappi vai??

saatavana kirjastosta. Siitä käy ilmi ketkä
ne oli jotka suomen itsenäisti eli reilusti
etelä-pohjalaiset, päämajakin oli seinäjoella,
ja lappajärven jäällä koulutettiin Mannerheimin
sotajoukkoihin talonpoikien hevosia.

Eli turpakiinni eteläsuomalaiset ja savolaiset
punikit, ei oo lappalaisissakaan hurraamista!!!!

ilmestynyt v2005 kirjoitti:

saatavana kirjastosta. Siitä käy ilmi ketkä
ne oli jotka suomen itsenäisti eli reilusti
etelä-pohjalaiset, päämajakin oli seinäjoella,
ja lappajärven jäällä koulutettiin Mannerheimin
sotajoukkoihin talonpoikien hevosia.

Eli turpakiinni eteläsuomalaiset ja savolaiset
punikit, ei oo lappalaisissakaan hurraamista!!!!

Olisikohan päämajan sijaintiin ja koulutuspaikkoihin ollut kenties syynä mahdollisimman kaukainen etäisyys itärajasta?

thinking kirjoitti:

Olisikohan päämajan sijaintiin ja koulutuspaikkoihin ollut kenties syynä mahdollisimman kaukainen etäisyys itärajasta?

halusivat vapaan suomen, ja heillä oli vara
varustaa armeijaa, hevosilla ja viljalla, ja
se pohjalainen luonne, läpi harmaan kiven

ilmestynyt v2005 kirjoitti:

saatavana kirjastosta. Siitä käy ilmi ketkä
ne oli jotka suomen itsenäisti eli reilusti
etelä-pohjalaiset, päämajakin oli seinäjoella,
ja lappajärven jäällä koulutettiin Mannerheimin
sotajoukkoihin talonpoikien hevosia.

Eli turpakiinni eteläsuomalaiset ja savolaiset
punikit, ei oo lappalaisissakaan hurraamista!!!!

Lahtarikaartilla ei ole mitään tekemistä Suomen itsenäisyyden kassa. Lahtarikaartit murhasivat suomen kansaa. Hävetkää kansanviholliset!

ne ketkä oli talonpoikia kirjoitti:

halusivat vapaan suomen, ja heillä oli vara
varustaa armeijaa, hevosilla ja viljalla, ja
se pohjalainen luonne, läpi harmaan kiven

Pohjalaiset ovat itsekkäitä. Vuosisatoja pohjanmaan köyhät joutuivat lähtemään Hämeeseen kerjuulle kun omat olis tappanu nälkään. Sama oli syynä sille, että Amerikkaan muutto oli voimakasta juuri Pohjanmaalla.

Valtaosa amerikansuomalaisista oli kommunisteja. Miten lie olis käynny kansalaissodassa, jos nämä "pohjalais kommunistit" taistelemassa hämäläisten toveriensa rinnalla kansanpettureita vastaan.

Hämeen punikki kirjoitti:

Lahtarikaartilla ei ole mitään tekemistä Suomen itsenäisyyden kassa. Lahtarikaartit murhasivat suomen kansaa. Hävetkää kansanviholliset!

huuhtele sitten vasta kun oot saanu fakta tietoo.

Pohjalainen ei koskaan kerjää tai valehtele,
ei ainakaan sen ajan pohjalainen kun suomi
itsenäistyi 1917

Hämeen punikki kirjoitti:

Lahtarikaartilla ei ole mitään tekemistä Suomen itsenäisyyden kassa. Lahtarikaartit murhasivat suomen kansaa. Hävetkää kansanviholliset!

mieti sitä millaista olis olla venäjällä, ja nythää on vapaata lähtee mee sinne harrastaa
kommunismia

Hämeen punikki kirjoitti:

Lahtarikaartilla ei ole mitään tekemistä Suomen itsenäisyyden kassa. Lahtarikaartit murhasivat suomen kansaa. Hävetkää kansanviholliset!

????????????

lue se kirja mannerheim val... kirjoitti:

huuhtele sitten vasta kun oot saanu fakta tietoo.

Pohjalainen ei koskaan kerjää tai valehtele,
ei ainakaan sen ajan pohjalainen kun suomi
itsenäistyi 1917

"Kerjäläisten lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja, mutta heidän määränsä kohosi kevättalvella 1868 useisiin kymmeniiin tuhansiin. Keski-Suomen tiet täyttyivät vaeltavista kulkioista. Jyväskylän maalaiskunnan alueelle heitä kertyi erityisen runsaasti. Jyväskylässä sanottiin itse kunkin kykenevän ruokkivan päivittäin 30-40 ulkopitäjän kerjäläistä, jotka enimmäkseen olivat pohjanmaalta."

hämäläiset piiloutui kommun... kirjoitti:

mieti sitä millaista olis olla venäjällä, ja nythää on vapaata lähtee mee sinne harrastaa
kommunismia

Työhän sinne Venäjälle ootte aina ollu menossa. Kuulemma ihan Uralille saakka pitäs päästä.

Hämeen punikki kirjoitti:

"Kerjäläisten lukumääristä ei ole tarkkoja tietoja, mutta heidän määränsä kohosi kevättalvella 1868 useisiin kymmeniiin tuhansiin. Keski-Suomen tiet täyttyivät vaeltavista kulkioista. Jyväskylän maalaiskunnan alueelle heitä kertyi erityisen runsaasti. Jyväskylässä sanottiin itse kunkin kykenevän ruokkivan päivittäin 30-40 ulkopitäjän kerjäläistä, jotka enimmäkseen olivat pohjanmaalta."

senkin typerys, enääen viihti kommentooda

eikä 1868,,,, ookkohan ööööö kirjoitti:

senkin typerys, enääen viihti kommentooda

Että Pohjalaiset lopettivat valehtelun ja kerjäämisen vuonna 1917?

on taruakin ihmeellisempi kirjoitti:

Uhoaminen on tietysti mukavaa, mutta kannattaa lukea kirja Isänmaan puolesta: Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945.

Alla hieman esimakua asiasta.


TARMO METSÄLÄ KOKOSI VAINAJISTA EPÄOIKEUDENMUKAISUUDEN LISTAN

Hämäläiset sotilaat keräsivät sankarihaudoille ristejä muiden maakuntien miehiä enemmän.

Lammilaisen maanviljelijä Tarmo Metsälän 30 vuoden suururakka paljastaa hämmästyttävän tosiasian: Häme menetti miehistään enemmän kuin muut maakunnat. Sen sijaan kuolema näyttää kiertäneen Pohjanmaata.

Metsälä on kiertänyt kaikki Suomen yli 600 sankarihautausmaata, laskenut niiden vainajat sekä verrannut näitä kotikuntien kirkonkirjoihin ja sota-arkiston tietoihin. Sen jälkeen hän on suhteuttanut kuolleiden luvun kunnan vuoden 31.12. 1939 miespuoliseen väestöön vauvasta vaariin.

Prosentuaalisesti eniten menettäneiden 12 kunnan joukossa on kuusi hämäläispitäjää.

Hämeenlinnasta kaatui 240 miestä

Listan kärjessä on Längelmäki, jonka miehistä kaatui 9,82 prosenttia.

Listan viimeisenä on Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkokunta Bergö 1,04 prosentilla. Keskimääräinen kaatumisprosentti on 4,7.

Pohjanmaan suuret pitäjät jäävät alle keskimäärän ja ja ruotsinkielissä pitäjissä kaatumisprosentti on yleisesti kahden prosentin vaiheilla.

- Minä kutsun tätä epäoikeudenmukaisuuden listaksi. Ei kai kahdeksan prosentin ero ole voinut olla vaikuttamatta kehitykseen eri puolilla maata.

- Kun ajatellaan, että pahiten kärsineissä pitäjissä sotaan lähteneistä keskimäärin yksi kolmesta kaatui ja kaksi haavoittui, pidän ihmeenä, jos esimerkiksi Längelmäellä on yhtää ehjää kaveria, sanoo Metsälä.

Hämeenlinnassa kaatumisprosentti oli 4,19. Kaatuneita on 240, millä luvulla Hämeenlinna sijoittuu Metsälän listassa sijalle 375. Sen sijaan Vanaja jää sijalle 451 kaatumisprosentilla 3,46. Hämeenlinnan ympäristökunnista eniten kärsi Hattula, jossa prosentti on 6,59 ja sijaluku 81.

Hämäläispitäjiä sota löi lujasti

- Hämeenlinnassa oli melko paljon tykistöä, jossa kaatumisluvut jäivät pienemmiksi. Kaupungeissa oli jonkin verran sellaista miespuolista väestöä, jotka oli vapautettu rintamalta esimerkiksi tietyn ammatin perusteella., sanoo Metsälä.

Kaatumisprosenttien valossa sadan pahiten kärsineen pitäjän joukossa on 25 hämäläispitäjää. Karjalaisia ja savolaisia pitäjiä on 15, lappilaisia, keskisuomalaisia ja varsinaissuomalaisia 10. Etelä-Pohjanmaan kunnista vain Peräseinäjoen, Soinin ja Töysän kaatumisprosentit ovat hämäläistasoa.

- Näistä kunnista olevat miehet taistelivat hämäläisyksiköissä, Metsälä löytää syyksi.

Hämäläiset vastaiskuissa

Tiettyjen komentajien alaisena miehet näyttävät kaatuneen helpommin kuin muiden.

- Hämäläisiä osastoja heitettiin aika usein vastaiskuihin. Sodanylijohto näytti suosineen tiettyjä komentajia juuri vastaiskujen tekijöinä. Hämäläisiä komensivat muu muassa Ruben Lagus, Aaro Pajari, Aarne Blick, Paavo Talvela ja Kustaa Tapola. Metsälä toki myöntää että aselajilla ja rintamalohkolla oli merkityksensä kuolleisuudessa.

- Mutta aselaji ei selitä kaikkea. Esimerkiksi Syvärillä oli sekä hämäläistä että pohjalaista jalkaväkeä.

Tappiot saattoivat vaihdella huomattavasti jopa saman divisioonan sisällä. Esimerkiksi viidennen divisioonan hämäläiset pataljoonissa kuoltiin selvästi herkemmin kuin pohjalaisissa pataljoonissa.

- Hämäläinen mies oli nöyrä ja velvollisuudentuntoinen, mikä teki hänestä sankarivainajan. Hämäläinen saattoi nurista, olla yksitotinen ja vaikea käsiteltävä, mutta meni aina kun käskettiin.

Sota oli Metsälän lukujen valossa alistamisen mestarinäyte. Likaisen työn teki monesti vieras porukka.

Pyhä tunnelma kosketti nuorukaista

Metsälä aloitti suururakkansa vuonna 1960, kun hän 15-vuotiaana otti osaa koulujen SM-hiihtoihin Rovaniemellä.

- Oli kuiva pakkasilma ja sankarihaudoilla oli jotenkin pyhä tunnelma. Silloin päätin, että kierrän kaikki hautausmaat lävitse.

Jyväskylään ja Kuopioon saakka mies kävi kaikki hautausmaat päiväseltään. Matkat oli tehtävä kesäisin samaan aikaan, kun 25 hehtaaria perunaa kasvoi. Metsälän kodissa sodasta ei puhuttu. Sota oli vaiennettu siellä kuoliaaksi

- Äidin ensimmäinen mies ja isän kaksi veljeä kaatui ja kaksi haavoittui.

- Minusta sota oli loistava voitto. On kahdeksas ihme, että Suomi säilytti itsenäisyytensä, sanoo Metsälä.


Juhani Karvonen

Onkohan näin et pieni pohojalaanen kunta sieltä ei oo montaa ollu sotaan lähtijää prosentti kuolleista ei pidä paikkaansa. Jos muutama ukko on joutunut lähtee. Ja toinen niistä on kuilut prosentti ei oo iso

.... kirjoitti:

ja jos joku haluaa lapualaisille tai pohjalaisille kettuilla jostain syystä, niin jättäkööt veteraanit rauhaan. on aika ala-arvoista toimintaa.

Kaikki joutuivat rintamalle jotka olivat siinä iässä oli ihan sama missä päin Suomea asui 18-21 vuotiaita nuoria miehiä. Isäni syntynyt 1920 ja oli sodassa 5 vuotta. Hengissä tuli takaisin mutta ei ollut sama isä joka sinne lähti. Oli mies muuttunut ilo positiivisen elämänasenteen omaava oli ennen sotaa. Takaisin tuli kärsineen surun murtama mies

ja onko edes hämäläinen joku dementikko, tai vauva, haluu ärsyttää, jaa jos se hämäläinen ei
oo ehtinnä käyvä ees kiertokoulua, tai jälkeläinen niistä geeneistä 1868, onneksi ei
ole pohojalainen johan sais hävetä silimät
päästään, eikö!

ei hullumpaa oo nähty kirjoitti:

ja onko edes hämäläinen joku dementikko, tai vauva, haluu ärsyttää, jaa jos se hämäläinen ei
oo ehtinnä käyvä ees kiertokoulua, tai jälkeläinen niistä geeneistä 1868, onneksi ei
ole pohojalainen johan sais hävetä silimät
päästään, eikö!

Nekö on jälkeen jääneitä, jotka ei usko "valkosta valhetta"?

Punaiset ja valkoiset eli köyhät oli punaisia rikkaat valkoisia se oli luokkasota. Köyhät hakivat oikeuksia köyhillä työläisillä sai teettää töitä niin paljon kuin tehtaanomistaja halusi. Ei vapaapäiviä ei lomia ei mitään. Torppari teki töitä yötä päivää isännälle tietysti. Omat viljelykset jäi tekemättä. Olihan torppari velkaa isännän lohkomista maista missä pikkutorppa sijaitsi. Jos torppari esim. sairauden takia töitä pystyny tekee isäntä heitti ulos oli kesä tai talvi sinne lähti lapset koko perhe. Perheet oli isoja paljon lapsia ei siinä armoa tunnettu. Luokkasota on aivan eri kuin talvisota ja toinen maailmansota johon suomikin joutui

Moon pohojalaisia juuriltaan, tykkään hämeestä,
ja elän nykypäivää, aivan sama, joka puolella
maailmaa soditaan ja julmuuksia on nykypäivänä,
jos unohtaisit menneet ja lähtisit avustustyöntekijäksi vaikka irakiin? Siellähän
amerikkalaiset harrastaa valakosten politiikkaa?

No asiat meni kuitenkin oikeen ennenkuin nykysuomen sdp kannatti liittymistä eu:hun eli
jälleen on itsenäisyys lähtemässä, moon syntynnä
-59 vuonna, eli justiisa alle 50.

Olen ylypiä Mannerheimista ja valakolaasista ja
pohojanmaan jukuripäistä, ei olla nyt kuin
venäällä 100 vuotta kehityksestä jäljessä, kukaan
siellä ei tee mitään kun on tottunut että valtiolta tulee kaikki, kaikki siellä ränsistyy!

yksnainen vaan kirjoitti:

Moon pohojalaisia juuriltaan, tykkään hämeestä,
ja elän nykypäivää, aivan sama, joka puolella
maailmaa soditaan ja julmuuksia on nykypäivänä,
jos unohtaisit menneet ja lähtisit avustustyöntekijäksi vaikka irakiin? Siellähän
amerikkalaiset harrastaa valakosten politiikkaa?

No asiat meni kuitenkin oikeen ennenkuin nykysuomen sdp kannatti liittymistä eu:hun eli
jälleen on itsenäisyys lähtemässä, moon syntynnä
-59 vuonna, eli justiisa alle 50.

Olen ylypiä Mannerheimista ja valakolaasista ja
pohojanmaan jukuripäistä, ei olla nyt kuin
venäällä 100 vuotta kehityksestä jäljessä, kukaan
siellä ei tee mitään kun on tottunut että valtiolta tulee kaikki, kaikki siellä ränsistyy!

Kepuhan Suomen EU:hun vei, ja mitä Mannerheimiin tulee, niin hän oli uskollinen venäjän keisarille viimeseen asti.

Nyt ei riitä puukot eikä puntarit eikä pyssyt nyt on kemialliset aseet ja ydinpommit