Omaa mielenkiintoani on oman taustani ja sukututkimuksien synnyttämän innostuksen takia kohdistunut Lapin uudisasutuksen historiaan. Meillähän on tuotu esille käsitystä, että suomalaiset olisivat kolonialistiseen tapaan työntäneet saamelaisen asutuksen perimmäisille Pohjan perukoille eli nykyiselle saamelaisalueelle. Käsitys on kuitenkin yksipuolinen.
Lapin alueiden suomalaistumisen eräänä ilmiönä oli se, että varsin monet alueilla asuneet saamelaiset muun muassa Kemin Lapissa ja Sompiossa itse ryhtyivät ns. uudisasukkaiksi siten npeasti suomalaistuen. Kuningasvallan toimesta 1600-luvun lopulla edistettiin Lapin uudisasutusta erityisillä uudisasustusplakaateilla. Tarkoitus oli huolehtia siitä, ettei uudisasutus haittaisi saaamelaisten perinteisiä luontaiselinkeinoja.
Muistettakoon se, että ennen vuotta 1673 sai Lapinmaassa harjoittaa vain lappilaiselinkeinoja. Lapinmaa oli määritelty hallintorajalla ”Lapin ja lannan rajana” eikä uudistalonpojilla ei ollut ilman saamelaisten lupaa oikeutta luonnonvarojen käyttöön Lapissa.
Vuosien 1673 ja 1695 uudisasutusplakaateissa järjestettiin lappalaisen ja uudisasukkaan oikeudet erikseen kummankin talousmuodon mukaan. Uudisasukkaalla oli velvoite rakentaa tarpeelliset rakennukset, viljellä maataan ja hoitaa karjaa. Lappalaisen tuli taasen harjoittaa luontaiselinkeinoja eli kalastaa, metsästää ja hoitaa poroja. Kyse ei ollut etnisestä jaottelusta vaan elinkeinon harjoittamisen tavasta. Tuolloin uudisasutus mahdollistui. Kruunun intressi on liittynyt ilmeisemminkin maaverotukseen ja kirkolla on myös ollut omat intressinsä asemansa vakiinuttamisessa.
Huomioitta on jäänyt, kuten alussa huomautin, se, että Lapin uudisasukkaat eivät suinkaan kaikki olleet eteläisiltä alueilta tulleita vaan monet alueella jo asuneet saamelaiset itse ryhtyivät uudisasukkaiksi siirtyen maanviljelykseen ja karjanhoitoon hyläten aiemman elinkeinomallinsa. Saamelaiset suomalaistuvat; kyseessä oli kulttuurivaihto. Kulttuurivaihdon seurauksena oli suomen kielen omaksuminen ja ylipäätään suomalaisen kulttuurin omaksuminen. Keskeistä oli tietenkin tuo sitoutuminen maanviljelystä harjoittavan väestön pysyvään asumistapaan. Toki poronhoito, kalastus ja metsästys säilyivät suhteellisen merkittävinä elinkeinoina myös uudisasukkaiden toimesta.
Kaukaiset esi-isäni ja -äitini ovat näitä 1600-luvulla uudisasukkaiksi rekisteröityneitä ja nopeasti sen jälkeen suomalaistuneita saamelaisia.
Lapin alueiden suomalaistumisen eräänä ilmiönä oli se, että varsin monet alueilla asuneet saamelaiset muun muassa Kemin Lapissa ja Sompiossa itse ryhtyivät ns. uudisasukkaiksi siten npeasti suomalaistuen. Kuningasvallan toimesta 1600-luvun lopulla edistettiin Lapin uudisasutusta erityisillä uudisasustusplakaateilla. Tarkoitus oli huolehtia siitä, ettei uudisasutus haittaisi saaamelaisten perinteisiä luontaiselinkeinoja.
Muistettakoon se, että ennen vuotta 1673 sai Lapinmaassa harjoittaa vain lappilaiselinkeinoja. Lapinmaa oli määritelty hallintorajalla ”Lapin ja lannan rajana” eikä uudistalonpojilla ei ollut ilman saamelaisten lupaa oikeutta luonnonvarojen käyttöön Lapissa.
Vuosien 1673 ja 1695 uudisasutusplakaateissa järjestettiin lappalaisen ja uudisasukkaan oikeudet erikseen kummankin talousmuodon mukaan. Uudisasukkaalla oli velvoite rakentaa tarpeelliset rakennukset, viljellä maataan ja hoitaa karjaa. Lappalaisen tuli taasen harjoittaa luontaiselinkeinoja eli kalastaa, metsästää ja hoitaa poroja. Kyse ei ollut etnisestä jaottelusta vaan elinkeinon harjoittamisen tavasta. Tuolloin uudisasutus mahdollistui. Kruunun intressi on liittynyt ilmeisemminkin maaverotukseen ja kirkolla on myös ollut omat intressinsä asemansa vakiinuttamisessa.
Huomioitta on jäänyt, kuten alussa huomautin, se, että Lapin uudisasukkaat eivät suinkaan kaikki olleet eteläisiltä alueilta tulleita vaan monet alueella jo asuneet saamelaiset itse ryhtyivät uudisasukkaiksi siirtyen maanviljelykseen ja karjanhoitoon hyläten aiemman elinkeinomallinsa. Saamelaiset suomalaistuvat; kyseessä oli kulttuurivaihto. Kulttuurivaihdon seurauksena oli suomen kielen omaksuminen ja ylipäätään suomalaisen kulttuurin omaksuminen. Keskeistä oli tietenkin tuo sitoutuminen maanviljelystä harjoittavan väestön pysyvään asumistapaan. Toki poronhoito, kalastus ja metsästys säilyivät suhteellisen merkittävinä elinkeinoina myös uudisasukkaiden toimesta.
Kaukaiset esi-isäni ja -äitini ovat näitä 1600-luvulla uudisasukkaiksi rekisteröityneitä ja nopeasti sen jälkeen suomalaistuneita saamelaisia.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Olet varsin oikeassa. Kustaa Vaasako oli kunkkuna kun "Lapin raja" avattiin uudis- eli talonpoikais-asutukselle?
Minulle on kerrottu kuninkaan neuvonantajien varoittaneen, että "jos kaski-savolaiset päästetään Lapinmaahan, kruunu menettää turkiskaupan tulot sillä vain saamelaiset pystyvät huolehtimaan riistavaroista". Näinhän sitten kävi: Arvoriista loppui muutamassa vuodessa.
Syy Lapin talonpoikais-asutukseen oli sotilaallinen. Kuningas oli sen väärinkäsityksen vallassa, että saamelaiset "kiertelivät päämäärättömästi" Lapissa, joten heidän asutuksestaan ei syntynyt niin kiinteää sidettä maahan, kuin maanviljelys-talouksista. Lappi oli Venäjän, Norjan ja Svean valtakunnan tavoittelemaa kiista-aluetta, jonka omistus piti varmistaa.
Saamelaisten yhteiskunnallinen organisaatio oli 'lapinkylä' eli siita. "Siida", Siedde". Siitaan kuului tietty joukko perheitä, jotka eivät olleet välttämättä sukua toisilleen, vaan samaa sukua saattoi asua useassa siidassa. Siidasta toiseen myös muutettiin.
Siita hallitsi tiettyä maa-aluetta, josta siitakokous jakoi kullekin ruokakunnalle sille riittävän hyödyntämisalueen. Jos perhe kasvoi tai pieneni, reviiriä muutettiin sen mukaan yhteisellä päätöksellä.
Siita myös maksoi historiallisena aikana 'siitakassasta' verot jollekin valtiolle, johon oli veronalaisuus-suhde. Kassa kerättiin siten, että tietyt saaliseläimet tms. luonnontuotteet olivat siidan omaisuutta siinä mielessä, että pyytäjä luovutti osan saaliista -myöhemmin sen myyntihinnasta- siitakassaan.
Kassa maksoi myös hätäänjoutuneille avustusta ja muita yhteisiä kuluja. Suomessa kehittynyt 'birkkarl'-järjestelmä tarkoitti sitä, että jokin suomalainen mahtisuku tms. oli verotus- ja holhous-suhteessa johonkin siitaan. "Pirkkalaiset" asuivat Kainuunjoen, Tornionjoen, Kemijoen, jne. varsilla tai jopa Hämeessä. Ruotsinvallan aikana heistä tehtiin "lapinvouteja", jotka entisten tehtäviensä lisäksi keräsivät kruununverot.
Veroa maksoi siita, ei yksittäinen henkilö. Norja ja Venäjä hankkivat samanlaisia verotus- ja suojelusuhteita Lapin alueella "omiin" lapinkyliinsä silloin kun Lappi oli eri valtakuntien yhteismaata. Kukaan ei ollut kahden valtakunnan "alamainen".
Verottaja oli myös siidan puolustaja sotilaallisissa selkkauksissa, ja siita lähetti sotajoukon jos suojelija oli hädässä.
Eräs "viikinkipäällikkö" sai saagojen mukaan vastaansa "lappalaisten kuninkaan" Mutulluksen (nimi latinalaisessa muodossa lähteen mukaisesti) hiihtävän juosimies-armeijan, joka tuli avustamaan bjarmeja (permiläisiä).
Viikingit eivät pystyneet lyömään nopeasti liikkuvia ja sissitaktiikkaa käyttäviä lappalaisia, vaan joutuivat vetäytymään. Bjarmit siis olivat samanlaisessa suhteessa lappalaisiin, kuin "pirkkalaiset".
Toinen tunnettu Lapin "kuningas" oli Tengillus, latinalaistettu nimestä Tengil, jolla hänet tunnettiin Skandivaviassa. Tengil oli todennäköisesti siidan valitsema sotapäällikkö. Tengil soti norjalaisia vastaan saagojen mukaan.
Ainoa historiallinen ei-saagatieto saamelaisten sotilaallisesta esiintymisestä suomalaisia vastaan on maininta saamelaisten retkestä Lapinmaahan laittomasti asettuneita savolaisia tms. vastaan kruunun (Svea) asettaman lapinvoudin johdolla. Retekellä ei liene tapettu ketään, vaan voudin johtama aseellinen joukko kävi "rauhaan-pakottamassa" lainrikkojat kuriin.
'Lapinkylä' on Euroopassa jo jääkaudella käytetty yhteiskunnallinen organisaatio. Sana "siita/siedde" ja "hiisi" ovat samaa perua.
Lainaus:
======
"Hiiden" etymologiaa on siis tutkittu kauan ja hartaasti, eikä valmista ole tullut. Markku Kosken perusteellinen työ, Itämerensuomalaisten kielten hiisi-sanue, semanttinen tutkimus (1967, 1970 Turun Yliopisto), on laajin saatavilla oleva selvitys aiheesta, ja eräistä seikoista huolimatta suomalaisen hiisi-tutkimuksen perusteos.
Koski esittelee Suomen, Viron, Inkerin ja Karjalan hiisi-aineistoa ja myös aikaisempia käsityksiä hiisi-ilmiöstä.
Erittäin mielenkiintoista on omaperäisen hiisi-nimistön ja -tarinoiden puuttuminen Vepsästä, Liivistä ja myös Etelä-Virosta.
Tämä ajoittaisi hiisi-sanan itämerensuomen hajoamisen jälkeiseksi, tai kuten tiedeyhteisö meillä mielellään asiat ymmärtää, läntiseksi lainaksi. Kun hiisi-probleema ei ratkea kielihistoriallisesti, tarkastelemme lähemmin eräitä esitettyjä vaihtoehtoja:
Hiisi=Hitto
Mistä löytyy selleinen tieto että Pirkkalaisia asui jopa Hämeessä. Tämä nimittäin on täyttä pötyä.
Tampereen naapurikunta on "pirkkala", eli eiköhän se tulkinta siihen jotenkin liity ...
Pirkkala on selitetty johtuvan friisiläisestä sanasta birke, joka tarkoittaa kauppapaikkaa. Samanlainen kauppapaikka oli Ruotsin Birka. Sekä Birkassa että Pirkkalassa oletetaan käyneen friisiläisiä kauppiaita, joilla oli purjehduskelpoisia aluksia ainakin ennen 1000 lukua. Pirkkalaiset olivat siis kauppamiehiä. Birkarl.
Birk, björk, koivu... =>Birka, Koivisto...
Ennenkuin valtiot tai viranomaiset pystyivät suojaamaan rauhan ja järjestyksen kauppapaikoilla 'kaupparauha' perustui tapaan.
Suomen ja Itämeren rannikoilla oli saaria tms. satamia, joihin vieras saattoi tulla rauhassa, ainakin markkina-aikaan. Tämä paikat merkittiin koivunlehvä-seppeleillä ja köynnöksillä. Tämä jätti jälkensä paikannimistöönkin: Birka, Koivisto.
Mälär-järven Birkaan asettui myöhemmin käsityöläisiä ja kauppiaat saivat pitää siellä varastoja joten siitä kasvoi kaupunki, mutta yleensä nämä tapaoikeuden suojaamat kauppapaikat olivat avoimia rakentamattomia kenttiä.
Kauppapaikalla liikuttiin aseistettuina, kuten siihen aikaan yleensäkin, koska markkinapaikka oli liian lihava saalis rosvoille. Aseita ei saanut ilman em. ulkopuolista hyökkäystä ottaa esille ilman että aseenkalistajaa rangaistiin välittömästi ja ankarasti.
Koska kaikki laivat ja laivasaattueet olivat aseistettuja, ei niitä haluttu kylien omiin satamiin, vaan kauppapaikka oli sijoitettu niin, että sinne johtava väylä ei vie kylään. Kylä oli esim. seuraavan niemen takana.
"Rantaoikeus" tarkoitti sitä, että jokainen rannikkoa lähestyvä alus oli periaatteessa uhkaava vihollinen, ja sen sai tuhota tai ryöstää. Vain kauppasatamiin johtavat väylät olivat luvallisia. Näin siksi, että aika oli rauhatonta.
Birka-Koivistoihin purjehdittiin Baltiasta, Skandinaviasta, Venäjältä ja kauempaakin. Friisit Pohjanmereltä olivat ensimmäisiä, jotka toivat Itämerelle syvässä uivat "koggi" (kuggen) -alukset. Tämän takia useat kauppapaikkoja siirrettiin pois matalimmista lahdista. Friisit jättivät Suomeen paikannimiä: Friisilä, Friisinmäki.
Friisit uudistivat kaupankäytiä silläkin tavalla, että he perustivat paikallisten yhteisöjen ja mahtimiesten suostumuksella pysyviä kauppa-aittoja, joihin myyntitavarat tuotiin purjehdusajan lopulla Keski-Euroopasta ja joista sitä myytiin talvellä hankikelillä sisämaasta tulleille turkisten ym. myyjille.
Kun friisien poliittinen mahti heikkeni, saksalaiset ottivat homman hoitaakseen.
Kun kiinnostavia tavaroita tuovat ulkomaalaiset kyselivät omalla kielellään kauppapaikkaa, "birk?", sana jäi paikalliseen käyttöön mm. Birkassa ja Pirkkalassa.
"Kauppasaksa" ei myöhemmin tarkoittanut saksalaista, vaan suomalaista kaupustelijaa. "Pirkkalainen" lienee myös ollut kauppakeskuksista sisämaahan tuontitavaraa välittäneen suomalaisen nimike???
Lyhyesti voi sanoa, että sana Birk tarkoittaa erillisoikeutta, eli kauppapaikka oli kyseisen heimon oman oikeuden käytön ulkopuolella ja siellä oli oma oikeuskäytäntö.
Pirkkalainen tarkoittaa saman tulkinnan mukaan miestä jolla oli omat oikeudet, kuten veronkeruu oikeus tai verotusoikeus, kaupankäyntioikeus jne ...
Mielenkiintoista, mutta vaatii pieniä tarkennuksia ...
Lappi jos sillä tarkoitetaan nykyistä Lapin lääniä, niin ei ole ollut koskaan asumaton tai pelksätään Saamelaisten asuttama.
Suurten jokien varret Kemi, Tornio, Ounas ja muutamat muut joet on aina olleet "Suomalaisten halussa" ja alueella on ollut "talonpoikia" ainakin 2000 vuotta.
Näitä asukkaita on kutsuttu Kainulaisiksi, Pirkkalaisiksi tai Pohjalaisiksi, riippuen ajankohdasta ja kutsujasta ....
Alue liitettiin Ruotsiin 1595 ja aika pian sen jälkeen alueelle alettiin asuttamaan myös Savolaisia "kasken polttajia".
Lapin kylä on ollut veroyksikkö, ei etninen määritelmä.
Lapin kylällä tarkoitetaan eränkäynnistä elävää kylää, eli tavallaan ne on olleet erätalonpoikia.
Poronhoito paimennuksena on kehittynyt vasta 1800 luvulla, koska sitä ennen oli elinkienona peuranpyynti.
Kyseessä on metsäpeura.
Poronhoito perustuu tunturipeuran paimentamiseen ja on "tuntureilta" lähtöisin.
..."erätalonpoikia" sillä he eivät harjoittaneet maanviljelystä. 'Lapinkylä' oli 'lapin-elinkeinoa' eli vuotuiskiertoa ja metsästys-keräilyä harjoittavien yhteisömuoto ja kruunulle veroamaksava yksikkö.
Vähän vielä tarkensin.
Muutamalla sanalla täydennän tätä aihetta, jonka uskon hieman etäiseksi mutta on itsenäni huomattavan kiinnostavan ja sen kanssa olen paljona aikaa kuluttanut
Lapin uudisasutuksen historia ja saamelaisten kirjautuminen uudisasukkaiksi perustuu Kaarle XI:n suoritettuun maaverotuksen uudistukseen, jolloin maaverotuksessa siirryttiin talonpojan ”vakaiden” tulolähteiden, kuten peltojen niittyjen, metsien sekä kalavesien yms. verotukseen ja joissa huomioitiin erinäisiä talon syrjäiseen sijaintiin, peltojen laatuun tai hallanarkuuteen liittyviä muuttujia.
Lapin verotuksen uudistaminen ajoittuu samalle ajalla Vanha veron perintä oli sellainen, että Ruotsille veroa maksavissa kylissä oli kannettu vuotuisveroa ja kymmenyksiä. Porojen omistukseen ja lukumäärään perustuva verotus,, muuttui 1695 järjestelmäksi jolla, kullekin lapinkylälle asetettaisiin kiinteä rahamääräinen vero, joka määrältään vastaisi edellä mainittujen aikaisempien verojen yhteismäärää. Tämä järjestelmä voitiin ottaa käyttöön sekä niissä lapinkylissä, jotka maksoivat veroa vain Ruotsille että niissä, jotka maksoivat veroa sekä Ruotsille että Venäjälle. Tenolla, Inarissa ja Utsjoella maksettiin veroa myös Tanskalle (!)
Kyse oli vakaan verotulon saamisesta ja myös valtapolitiikasta eli oikeudesta Pohjoiskalotin alueisiin.
Se kuka perusti lapinmaalle uudistilan, sai nauttia vapautuksen 15 vuoden ajan kaikista veroista ja maksuista. Uudisasukkaalla oli pellonraivaus- ja rakentamisvelvoite sekä kielto kasketa liiallisesti.
"Suurten jokien varret Kemi, Tornio, Ounas ja muutamat muut joet on aina olleet "Suomalaisten halussa" ja alueella on ollut "talonpoikia" ainakin 2000 vuotta.
Näitä asukkaita on kutsuttu Kainulaisiksi, Pirkkalaisiksi tai Pohjalaisiksi, riippuen ajankohdasta ja kutsujasta"
Suomalaisasutus kutsutaan sitä millä nimellä tahansa - ei kuitenkaan Pirkkailaiseksi - sijaitsi vain jokien suistoissa ei jokivarsissa. Esim. Ounasjoen varsille levinnyt uudisasutus on hyvin myöhäistä perua (1500-1600 luvulla).
Mistä ihmeestä tuollaista tietoa olet saanut, Rovaniemi ja Pello on ollut asuttuna katkeamattomasti ainakin 800 luvulta, Ounasjoen varrella ylikylässä on ollut varsin suuri kylä jo 1000 luvulla.
Näissä kylissä on harrastettu maanviljelystä, vanhin ohran siitepölyanalyysi ylitorniolta osoittaa pronssikauden esiintymiin.
Toisinaan kuulee esitettävän sen väärin käsityksen, että ns. pirkkalaiset olisivat kotoisin jostain erityisestä paikasta, vaikkapa Pirkkalan pitäjästä.
Nimitys "pirkkalainen" ei viittaa lainkaan johonkin paikkakuntaan, vaan on ilmaus kruunun antamasta oikeudesta verottaa ja käydä kauppaa, jota on kuvattu sanalla "birk". Tämä nimitys tulee esille vaikkpa Mälaren-järven Birkan kauppapaikassa. Nämä legalisoidut kauppamiehet ovat antaneet nimensä sitä kautta Pirkkalan pitäjälle, jossa heidän tukipaikkojaan oli paljon. Pirkkalaisten asutus levisi myös keskeisiin Pohjanlahden keksuksiin Uumajaan, Piteåån, Kemiin ja Tornioon. Ohimennensanottuna Torniossa on paikanmimi nimeltä Pirkkiö. Näitä pirkkalaisia ei ole kovin paljoa ollut mutta ovat edustaneet sen aikaisen yhteiskunnan ehdotonta ylärakennetta.
Varhaisimmat kirjalliset merkinnät pirkkalaisista ovat 1300 luvulta, jolloin heidän perinnölliset erioikeudensa vahvistettiin lapinmaassa.
Mutta Markku on täysin oikeassa siinä, että Lapin suomalainen asuttaminen ei tapahtunut yksinomaan näiden pirkkalaisten toimin. Eräitä alueilta on tosin, joissa ns, pirkkalaisasutus on ollut laajempaa, kuten Tornion seutu ja Tpornionjoen jokivarsi hieman ylempääkin. Varsinainen Lapin erämaiden asutus on myöhäisempää perua ja liittyy Kaarle XI aikana annettuihin verovapauksiin ns. uudisasutusplaakaatteihin. Säännöllisen ja laajan kyläasutuksen syntyminen sille alueelle, jonka tunnemme Lappina on ollut varsin myöhäinen ilmiö. Tosin Tornion seudulla ja muuallakin Lapissa on arkeologissa kaivauksissa todettu jo kivikauden asutusta.
Mitä sitten tulee ns, kainulaisiin nimitys johtuu heidän asuinpaikasta, Kainuunmaasta, joksi on arveltu Pohjanlahden kummankin rannan puolelta kiertäen aluetta Skellefteåsta nykyiselle Etelä-Pohjanmaan alueelle. Kyseessä on ollut erillinen suomalainen (hämäläinen) heimo tai kansakunta, joka on tuolla alueella asunut. Kuitenkaan kainuulaisten asuttama alue ei ole käsittääkseni ulottunut kovin pitkälle pohjoiseen varsinaisen lapinmaan ollessa hyvin myöhään saamelaisten asuttamaa vielä ainakin Kustaa Vaasan aikoihin. Teen varsin rohkean yleistyksen kuitenkin väittäessäni, että kekseinen osa siitä Lapinmaan suomalaisesta asuttajakunnasta on näiden kainuulaisten jälkeläisiä. Perustan väitteni sille, että tuo asutus on ollut kuitenkin lähellä tuleviea uudisasutusalueita. Mutta, että selväsksi tulisi niin vielä kerran sanottakoon; kainuulaiset ovat kansanheimo ja pirkkalaiset taasen erioikeudet omaava rajoitettu ryhmä.
Mutta ettei menisi järin vakavaksi pohdiskeluksi siitä kuka on Lapin asuttanut, kerronpa jutu siitä kun Nätti-Jussi keskusteli savotalla siitä, kuka heistä lentojätkistä olisi ensin Lappiin tullut. Aikansa erilaisia kertomuksia kuunneltuaan Nätti tokaisi, että aikaisin ovat pojat Lappiin tulleet, mutteivat niin aikaisin kun hän. Nätti kertoi näet olleensa mukan taakottamassa Kemijoen linjaa. Tästä on enää hankala panna paremmaksi.Nätti-Jussi lienee Lapin ensimmäinen asuttaja!
Tulkintasi on todennäköisesti aika totuudenmukainen ...
Itse esittäisin asian lyhyesti näin, nämä niinsanotut "kainuulaiset" on alueella asunut heimo ( Lappi ), kuten itsekkin totesit.
Pirkkalaiset ovat perineet tämän heimon oikeudet ja aseman ja ovat todennäköisesti myös geneettisesti näiden Kainuulaisten jälkeläisiä.
"Pirkkalaisoikeuksilla" Kustaa Vaasa kytki tämän heimon oman valtakuntansa yhteyteen ja myöhemmin ( 1595 ) liitti koko alueen Ruotsiin.
Asutustoiminta joka on tapahtunut myöhemmin ( 1600 luvulla ), on ollut nimenomaan pyrkimystä lisätä alueen maanviljelijä väestön määrää.
Aivan oikein, erätalonpoika eli eränkäynnistä, ei maataloudesta.
Kemissä ei asunut pirkkalaisia. Se että heitä mainitaan Kemissäkin 1500-luvulla, johtui siitä että Kemin talopojat ostivat lapinverotusoikeuksia. Tämä lapinverotusoikeus ei tehnyt heistä pirkkalaisia vaan pirkkalaisuus oli peritty "sääty" siihen saakka jolloin Ruotsin kuningas kielsi pirkkalaisuuden periytyvyyden ja pirkkalasista tuli tavallisia porvareita eli kauppiaita.
"Lapin suomalainen asuttaminen ei tapahtunut yksinomaan näiden pirkkalaisten toimin". Pirkkalaiset eivät asuttaneet mitään alueita vaan asuivat itse Perämenen rannalla.
Nämä ns. pirkkalaisoikeudet tulevat vasta 1500 luvulla asiakirjoihin, eli koko määritelmä on luotu jälkikäteen olemassa olevan tilanteen legitimoimiseksi.
Onkin esitetty varsin uskottava väite, että Kuningas Juhana tarvitsi kyseisen kirjeen osoittaakseen venäjän tsaarille oikeutensa alueeseen. Eli kyseessä olisi silloin väärennöksellä saatu alue ja oikeus ...
Joka tapauksessa Karjalaisten paine oli niin kova, ettei alueen Kainulaisheimo kyennyt sitä yksin torjumaan ja oli pakotettu liittoutumaan Ruotsin kuninkaan kanssa.
Tosin tekiväthän Tornion pirkkalaiset vielä 1500 luvun lopulla oman erillisrauhan Nov Gorodin kanssa. ( löytyy rauhansopimus ).
Rovaniemellä oli vuonna 1540 30 talon asutus. Asutuksen arvellaan syntyneen pitkän ajan kuluessa ja asutuksen juuret 1000-luvun loppupuolelta. Vanhimmiltaan osiltaan asutuksen synty on ajankohdaltaan rinnakkainen Torniojokilaakson asutuksen synnylle. Niin pitänee mainita että puhutaan siis suomalaisesta asutuksesta. Näitä esim. Rovaniemen 30 savun taloa ympäröi ikimuistoinen saamelainen asutus. Sheila Hicksin tekemät siitepölytutkimukset ajoittaa Ylikylän ensimmäiset merkit maanviljelystä aikaan 1150-1250.
Voi olla noinkin, mutta kirkon kirjojen mukaan Rovaniemen kylässä oli 1500 luvun puolivälissä 58 taloa, elo veroa maksavaa maatilaa.
Tosin Rovaniemi poltettiin 1400 luvun lopulla, eli ehkä talojen ja tilojen määrä ei ollut ehtinyt 40 vuodessa palautua tai alentui tuon tuhotyön johdosta.
Joka tapauksessa maanviljelystä harjoitettiin koko joen varressa Rovaniemelle asti ( ainakin Jaatilassa ja Muurolassa oli suuret talot ) sekä siitäkin ylöspäin ...
Muistaakseni Tapion kylässä oli myös talo.
"Sheila Hicksin tekemät siitepölytutkimukset ajoittaa Ylikylän ensimmäiset merkit maanviljelystä aikaan 1150-1250."
Kerro lisää näistä tutkimuksista?
Onko kyseessä samat siitepöly-tutkimukset järvien ja soiden pohjalietteestä, jotka antavat niin vanhan ajoituksen Suomen maanviljelyn alkamiselle, ettei sitä voida julkaista svekomaanien pelossa???
Ko. siitepölytutkimukset liittyvät Rovaniemen Ylkikylän arkeologisiin kaivauksiin 1978,1979,1982. Ja tehtiin vanhoilta asuin paikoilta ei mistään pohjalietteistä. Siitepölyhän kulkeutuu hyvinkin pikiä matkoja ja Suomen järvien pohjalietteistä ja soista varmasti löytyy vanhempaa siitepölyä kuin on Suomen maanviljelys. Suomeenhan kulkeutuu joskus tuulten mukana esim. saharan hiekkaa mikä on aiheuttanut kysymyksiä voiko siitepölytutkimuksiin luottaa.
Näinhän se tahtoo olla, jos tutkimustulokset ei tue oletettua teoriaa niin on syytä epäillä tutkimusmenetelmiä, ei alkuperäistä teoriaa ...
Näinhän se täytyy olla.
...eikä niiden tuloksia epäillä muissa tapauksissa, kuin jos Suomen maanviljelys osoittautuu sopimattoman vanhaksi??
Jos siitepölyä "kulkeutuu", niin sitä pitäisi olla aivan kaikkialla. Kun ei ole. Yksikin siitepölytön pohjakerrostuma riittää kumoamaan höpinän "kaukokulkeutumasta". Eikä moista juttua kuule muualla kuin Suomen svekomaanisissa yliopistoissa??
Ettei väärää kuvaa asiasta tulisi, Kustaa Vaasa-kuningas (hallitsi 1523-1560) ei suinkaan perustanut pirkkalaisten erioikeuksia. Nämä pirkkalaisten s.o yksinoikeudet kauppaan ja verotukseen Lapinmaassa saattanevat olla peräisin jo 1200-luvulta kuningas Mauno Ladonlukon ajoilta, mutta ensimmäinen kirjallinen dokumentaatio pirkkalaisista on vuodelta 1328. Kuningas Erik Maununpojan aikana 1358 on vahvistettu pirkkalaisten perinnölliset oikeudet. Kustaa Vaasa sen sijaan uudisti 1554 lapinverotuksen perustamalla kruunun alaisten voutien virat. Tällä tavoin Lapinmaa kytkeytyi tiivimmin kruunun intresseihin.
Pirkkalaissukujen asema kruununvouteina hiiipui vähitellen ja Kustaa Vaasan kyseisen määräyksen tuolloin sisältämä pirkkalaisten monopoli lapinvoudin virkoihin lakkasi varsin pian muun muassa Kaarle-herttuan hallitessa maata. Pirkkalaisista suvuista tuli viimeistään 1600-luvun alkuun menessä asuttamiensa kaupunkien porvareita sekä maakauppiaita.
Kyseinen dokumentti on vain maininta myöhemmissä kirjeissä ja todennäköisesti väärennys ...
Dokumenttia ei alkuperäisenä ole olemassa.
Kustaa Vaasa tarvitsi jonkun dokumentin kun neuvotteli Venäjän Tsaarin kanssa aluevaatimuksista mitä se oli esittänyt Lappiin.
Eli on varsin todennäköistä että pirkkalaiset on olleet itsenäinen ryhmä jonka Kustaa myöhemmin näillä kirjeillä todisti osaksi Ruotsin valtajärjestelmää.
Kun Kustaa legitimoi Pirkkalaisten aseman alueella, niin vastaavasti Pirkkalaiset legitimoivat Kustaan aseman kuninkaana alueella ...
Joo tosin vaikka silloinen laki (1600 luvulla) kielsi suomalaisasutuksen ja nautintaoikeuden suomalaisilta Lapinmaassa sitä - kuten oikeuden pöytäkirjat todistavat - rikottiin jatkuvasti. esim. Kemijärven rannoille syntyi suomalaisasutusta jo vähintään 1600 luvun alussa ja alueen kalastuksesta riideltiin jatkuvasti ko. aikana.
Luonnollisesti suomalaisasutus tai suomalaiset eivät ajaneet Saamelaisia asuinalueiltaan vaan he sulautuivat suomalaisasutukseen ja alkoivat viljelemään maata ja vähintään tällöin myös risteytyivät suomalaisten kanssa.
Avauksessani toin esille tuon asutushistorian piirteen siitä, että saamelaiset suomalaistuivat ryhtymällä uudisasukkaiksi. Kyse oli elinkeinon harjoittamisen tavan muuttamisesta luontaiselinkeinoista kiinteämpään maatalouteen. Väite agressiivisesta saamelaisten pohjoiseen ajamisesta ei ole sitenvälttämättä paikkaansa pitävä.
Tosiasia on, että maatalous oli ja on yhäkin hyvin heikkotuottoista Lapissa.
Esim. 1700 luvulla ns. uudisasukkaat ryhtyivät yleensä "lappalaisiksi" ja siirtyivät erä talouden puolelle, koska siellä oli paremmat tulot.
Lappalaiseksi saattoi ryhtyä kuka hyvänsä alueen asukas, riippumatta siitä mikä oli etninen alkuperä.
Esim. sellainen suku kuin Valkeapää joka on kuuluisa Saamelaissuku, niin on alkuperältään kirkon kirjojen mukaan Karjalainen.
Viljanviljely ei Lapissa juuri menesty. Muistan varsin hyvin ne jokasyksyiset touhuilut ohrantäppeitä ryskätessä. 1930-luvun lämpiminä kesinä oli kylläkin jopa ruista viljelty, mutta kaiken kaikkiaan alue ei sovin viljan viljelyyn. Sen sijaan karjatalouden harjoittamiselle ei ole ollut vaikeutta, heinän viljely on onnistunut kyllä varsin pohjoisessakin ja aiemmin hyödynnettiin luonnonniittyjä.
Ei muuten pidä paikkaansa tuo väittämäsi Lapin Valkeapää-suvun alkuperästä. Sellaisia kirkonkirjoja ei ole etkä sinä eikä kukaan muu sellaisia kykene tästä syystä esittämään. Kyseessä on yksinkertaisesti virheellinen fakta. En tiedä sinun vaikuttimiasi, mutta sinä joko A tahallasi levität väärää tietoa tai B hyväuskoisena levität muiden esittämää väärää tietoa. Eräs peruskoulun käynyt "tutkija" näitä juttuja on kuulemma levitellyt. Ko. suvun juuria olen itse tutkinut hyvinkin pitkälle, eikä kyseessä taatusti ole mikään karjalaissuku. Tiedän jopa senkin, missä vaiheessa sukunimi Valkeapää otettiin Lapissa käyttöön, ja kenen toimesta, ja mihin sukuun tämä henkilö kuului.
Tiedän muutaman kaverin jotka ulkonäöltään ovat stereotyyppisiä saamelaisia. Suomalaisittain hyvin tumma pigmentti ja pituutta 160 sulkapäässä. Näistä tyypeistä toisella on lähi-historiassa saamelaista verta. Toisen kanssa asiasta juteltiin ja hän sanoi että kirkonkirjoista on plärätty aina 1800-luvun alkuun ja kaikki esi-vanhemmat ovat olleet "suomalaisia". Esittämäsi teoria kyllä selittäisi asian. Tosin eihän pohjois-kalotissa vieläkään pystytä sanomaan kuka on saamelainen ja kuka suomalainen , liikaa politiikkaa/taloutta mukana.
Pituus ei niinkään paljasta saamelaisista sukujuurista kuin tummuus ja ruskeasilmäisyys. Ei tiedetä olivatko nykyään suomalaisten asuttamien alueilla asuneiden saamelaisten pituus vähäisempi kuin suomalaisten. Nykyään Pohjois-Suomessa asuvien saamelaisten pienuus voi johtua vain sopeutumasta olosuhteisiin. Antti Tuisku ja Tomi Putaansuukaan (178cm) eivät ole mitään pienikokoisia joskaan eivät pitkiäkään.
Molemmat mainitsemasi herrasmiehet ovatkin suomalaisia. Eivät saamelaisia. Toki he ovat ns pohjois-kalotin mixiä mutta niin ovat kaikki sillä suunnalla sukupolvia asuneet muutenkin. Mielenkiintoista olisi tietää mikä on Komien vaikutus pohjois-kalotti mixiin.
Kun täällä on näin tietäväistä porukkaa, niin sopinee esittää kysymys, joka on jäänyt mielestäni pätevää selitystä vaille.
Mistä on sana lappi?
Eräs teoria jota on esitetty kertoo sanan olevan suomenkielestä. Suomesta se on siirtynyt ruotsiin ja muihin kieliin.
Mutta.
Mielestäni tuota migraatiota vastaan sotii eräs seikka:
Ruotsissa ja Norjassa, aivan etelässäkin, on paljon lappi-nimisiä paikkoja. Vaikea kuvitella että he olisivat nimittäneet paikat suomesta lainatulla sanalla.
Ruotsalaiset selittävät lappi-sanan merkineen kangastilkkua. Suomalaisille se on merkinnyt eräpaikkaa tai jotain sen tapaista.
Ja Ruotsin ja Norjan alueella sanotaan asuneet saamelaisia, mutta heiltä sanaa lappi eivät ruotsalaiset ole voineet saada, koska saamelaiset eivät käyttäneet itsestään lappi-sanaa.
Onko mahdollista, että sana lappi olisi ruotsissa asuneilta suomensukuisia kieliä puhuvilta lainattu ruotsiin ja norjaan. Tai jopa niin, että Ruotsin a Norjan lappi-nimisten paikan nimien syntyhistoria on sama kuin Suomessa. Suomenkielisten antama nimitys eräpaikoille.
Tuossa riimuja koskevassa säikeessä puhutaan riimujen kielestä, jota kuulemma voidaan tulkita suomen kielen avulla.
Ajatuksia tähän?
Saamelaista naista pantaessa kuuluu ääni: lap lap. Tämä johtuu siitä että saamelaisilla naisilla on tavara haarojen välissä poikittain. Siitä ääni ja Lappi -nimi.
Re:
Siinäpä ”tuhannen taalan” kysymys, johon ei ole vastausta vielä löytynyt, vaikka asialla on ollut useita kuukausia yhdysvaltalaisia,
englantilaisia, unkarilaisia ja suomalaisia tutkijoita penkoen koko Euroopan ylösalaisin aina paleoliittista Espanjaa ja Ranskaa myöten.
Vaihdoin jossakin mielipiteitä aikaisemmin ”Vaka Vanhan” kanssa asiasta, ja päädyimme (kenties yhdessä) suomalaisugrilaiseen protokieleen, koska sama arvoituksellinen sana esiintyy myös nykyisessäkin unkarinkielessä ja ns. linguistinen yhteinen nimittäjä löytynee PORON LAPALUUSTA.
Tuo alkaa jo liipaista läheltä, mutta menee mitä todennäköisimmin hyvin kauas ajassa taaksepäin; siis suomalaisugrilaiseen ikivanhaan versioon.
Välivaihe...tavallaan. Oikeilla jäljillä kuitenkin ollaan.
Nähdäkseni tuo poron lapaluu johtaa suomalais-ruotsalais-englantilais-unkarilais-baskilaisiin sanoihin: shoulder blade, lapa, lap, labana?(baski), knife, kniv, lapanen, lehti, sivu, blad, page, lapasorsa, lapasotka, lapikas, lappsko, lapplander’s boot, lappu, lapp, patch, lapio, spade (engl & ruotsi), lape, lappeellaan, knivbald, knife blade etc...
Valitettavasti tähän en voi liittää erinomaisesti valaisevaa eri värein laadittua kuvaa ko. ”yhteensattumasta”.
Odotin kuitenkin em. keskustelussa mainintaa saamelaisten mahdollisista baski-juurista. Wiikin kirjan ollessa painossa tuo oheinen linkki oli vielä julkaisematta, mutta oli kuitenkin Wiikin ”Suomalaisjuurien” lähdeluettelossa. Linkin takana luuraa melkoinen geneetiikan tutkijakaarti.
http://www.oxfordancestors.com/papers/mtDNA04 Saami.pdf
Tuokaan PDF ei ole viimeinen sana, sillä eräät ulkomaiset – ei-suomalaisugrilaiset - tutkijat ovat protestoineet rajuin ottein sitä vastaan.
Tuossakin on uudempaa tietoa kuin Wiikillä:
http://www.scs.uiuc.edu/~mcdonald/WorldHaplogroupsMaps.pdf
Vielä palatakseni tuohon aikaisempaan saamelaisten ja suomalaisten antropologiseen eroon, on todettava niiden eroavan toisistaan kuin yön ja päivän
- hiusten ja silmien vaaleus,
- pigmenttikertoimet,
- keskipituudet,
- mongolisuusindeksi,
- pään koko ja muoto,
- kasvojen muoto,
- somatologiset muuttujat,
- veriryhmän A frekvenssit etc..etc...
Suosittelen Wiikin sivuja 138-181/Suomalaiset juuret!
Sanan ”LAP & LAPP & LAPPI” alkuperä? Nostamme "maailmalla" nöyrästi hattua ja kumarramme syvään ko. ongelman ratkaisijalle.
Re:
Siinäpä ”tuhannen taalan” kysymys, johon ei ole vastausta vielä löytynyt, vaikka asialla on ollut useita kuukausia yhdysvaltalaisia,
englantilaisia, unkarilaisia ja suomalaisia tutkijoita penkoen koko Euroopan ylösalaisin aina paleoliittista Espanjaa
ja Ranskaa myöten.
Vaihdoin jossakin mielipiteitä ”Vaka Vanhan” kanssa asiasta, ja päädyimme (kenties yhdessä) suomalisugrilaiseen prrotokileen, koska sma arvoituksellinen sana esiintyy myös nykyään unkarinkielessä ja ns. linguistinen yhteinen nimittäjä löytyy PORON LAPALUUSTA.
Tuo alkaa jo liipata läheltä, mutta menee hyvin kauas ajassa taaksepäin. Siis suomalaisugrilaisesta ikivanhasta versiosta.
Välivaihe...tavallaan. Oikeilla jäljillä kuitenkin ollaan.
Nähdäkseni tuo poron lapaluu johtaa suomalais-ruotsalais-englantilais-unkarilais-baskilaisiin sanoihin: shoulder blade, lapa, lap, labana,knife, kniv, lapanen, lehti, sivu, blad, page, lapasorsa, lapasotka, lapikas, lappsko, lapplander’s boot, lappu, lapp, patch, lapio, spade (engl & ruotsi), lape, lappeellaan, knivbald. Knife bölade etc...Valittettavasti tähän en voi liittää erinomaisesti valaisevaa eri värein laadittua kuvaa ko. ”yhteensattumasta”.
Odotin kuitenkin kyseisessä keskustelussa mainintaa saamelaisten mahdollisista baski-juurista. Wiikin kirjan ollessa painossa tuo oheinen linkki oli vielä julkaisematta, mutta oli kuitenkin Wiikin ”Suomalaisjuurien” lähdeluettelossa. Linkin takana melkoinen geneetiikan tutkijakaarti..
http://www.oxfordancestors.com/papers/mtDNA04 Saami.pdf
Tuokaan PDF ei ole viimeinen sana, sillä eräät ulkomaiset – ei-suomalaisugrilaiset - tutkijat ovat protestoineet rajuin ottein sitä vastaan.
Kaiken lisäksi Wiikin kirjan jälkeen on tuoreampaa geneettistä tietoa:
http://www.scs.uiuc.edu/~mcdonald/WorldHaplogroupsMaps.pdf
Vielä palatakseni tuohon aikaisempaan saamelaisten ja suomalaisten antropologiseen eroon, on todettava niiden eroavan toisitaan kuin yön ja päivän:
- hiusten ja silmien vaaleus,
- pigmenttikertoimet,
- keskipituudet,
- mongolisuusindeksi,
- pään koko ja muoto,
- kasvojen muoto,
- somatologiset muuttujat,
- veriryhmän A frekvenssit etc..etc...
Suosittelen Wiikin sivuja 138-181/Suomalaiset juuret!
Sanan ”LAP & LAPP & LAPPI” alkuperä? Nostan nöyrästi hattua ja kumarran syvään ko. ongelman ratkaisijalle Uskoisin tuohon yhtyvän useampia henkilöitä.
Tarviiko sanojon aina merkitä mitään? Voi olla että lappi -sana ei ole johdanto mistään eikä ole merkinnyt koskaan mitään. Kielitieteilijät esittävät sanojen synnystä/lähteestä jne. joskus sellaisia versioita että paraskaan satusetä ei sellaista keksi. Suurin osa näistä selittelyistä on huuhaata ja myös esim. Kalevi Wiikin ajatukset ja kirjat ovat viihdettä.
Voi olla että Kalevin kirjat on viihdettä, mutta yhtä hepposilla argumenteilla ne toimii monet muutkin ...
Ensiksi kai pitäisi kumminkin miettiä sitä, että kun yritetään määritellä Suomalaisten alkuperä.
Niin mitä alkuperää oikein haetaan, haetaanko kielen alkuperää vai kansan alkuperää ...
Onko kysessä geneettinen vai kielellinen alkuperä, esim. nyky Irlantilaiset puhuvat Englantia.
Pitäisikö niiden määritellä alkuperänsä kielen vai oman kansansa mukaan ...
Ilman kielitiedettä mitään suomalais-ugrilaisia esim. ei olisi olemassakaan, sillä kielitiede määrittelee kielien sukulaisuudet. Eikä jotain vanhojen kirjoitusten tekstejä kyettäisi tulkitsemaan ilman kyseistä tieteenhaaraa.
Tällä palstalla esitetyt kansanetymologiat toki voi jättää omaan arvoonsa, mutta oikea lingvistiikka on erikseen.
Mitä tarkoittaa Tornio.
Sanan alkuperäinen tarkoitus on "keihäs", mikäli oikein muistan ...
Thor o eli Thorin jokea. Samoin kuin Pirkkiö, saari Torniojoki suulla on birk ö.
Empä oikein usko, että Germaanien jumala olisi vaikuttanut näin pohjoisessa noin aikaisin ...
Tornio on saanut nimensä Torniojoen mukaan, joki taas on ikivanha ja varmasti nimeltään yhtävanha kuin on esim. Saimaa ja Inarikin.
Eli hyvin vanhaa nimistöä ja se kansa joka nimesi nämä paikat ei taatusti ollut germaaninen.
En ole lukenut koko ketjua tai melkein ollenkaan,mutta täytyy todeta,että inhoan saamelaisia.
Syyt.
Alkeellinen kulttuuri
He ovat rumia ja todella paljon sekoittuneita mongoleihin.Tarkemmat syyt rumuuteen.
Heillä ei ole poskipäitä.
Leveät ja lyhyet kasvot
Mongoli silmät
Lautasmaisen tasainen naama
Lyhyijiä pituudeltaan.
Heidän äänensä on keskimääräistä korkeampi ja heidän puhetyylinsä ja "muka" sukulaiskielisyys suomenkieleen oksettaa.
He ovat niin ällöttäviä,että oksettaa.Onneksi ei tarvitse olla heidän kanssaan tekemisissä ja toivon,että heidät poistetaan Suomesta piakkoin.
Saamelaisilla ei ole genettistä sukulaisuutta mongoleihin kuten suomalaisilla.
Re/Markku:
Kalevi Wiikillä ei ole osaa eikä arpaa poron lapaluuteoriassa.
Re/Markku:
Markku, todista ihmeellä täysin perustelematon väitteesi !....vai oliko taas pelkää sananhelinää?
Re/Markku:
Ranskan ja Espanjan paleoliittisten poron lapaluulöytöjen mukaan sen alkuperä on selvä ja siinä merkityksessä se edelleen on unkarinkielessäkin ja jopa ruotsin- ja norjankielessäkin.
Sattuu olemaan täyttä faktaa ettei saamelaisilla ole mongoloidisia tai itäisiä geenejä. Euroopan kansoista ainoastaa saamelaisilla ja baskeilla ei ole itäisiä geenejä mutta vastoin Wiikin tulkintoja genetikot eivät pidä saamelaisia ja baskeja geneettisinä sukulaisina. Suomalaisilla on 1/4 geeneistä itäisiä mm. mongoloidisia geenejä.
RE/Markku: "Sattuu olemaan täyttä faktaa ettei saamelaisilla ole mongoloidisia tai itäisiä geenejä."
ISKE siis faktasi ujostelematta pöytään!
Tutkija/asiakirja/mitä/missä/milloin?
Ilman dokumentteja siis turhaa ja perätöntä paskanjauhamista!
Markku:
"Suomalaisilla on 1/4 geeneistä itäisiä mm. mongoloidisia geenejä."
Tuota väittämää ei ole koskaan perusteltu tieteen piirissä millään tavalla. Se on pelkkää höpinää, jolla on kielipoliittinen tavoite.
Höpöhöpö ja höpöhöpö ....
Saamelaisilla on poskipäät ja hyvin selkeät kuten Suomalaisillakin muihin Eurooppalaisiin verrattuna.
Saamelaisista on noin 30 %:tia vaaleita, onko se seurausta sekoittumisesta muihin kansoihin vai onko alunperinkin Saamelaisten parissa ollut vaaleita, onko kai tulkitsijasta kiinni ....
Kulttuuri on sepeutumista ankariin oloihin kuten on Eskimoillakin, voidaan väittää perustellusti että kyseessä on Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti olemassa oleva kulttuuri.
"Suomalaisilla on 1/4 geeneistä itäisiä mm. mongoloidisia geenejä."
Sanotaan että suomalais-ugrilaisille tyypillisiä geenejä on siperialaisilla ja mogoleilla eikä toisin päin. Suomalais-ugrilaisille yleinen isälinjan haploryhmä on N. Sama haploryhmä on tavallinen myös Siperian alkuperäiskansoilla ja mongoleilla.
Genetiikasta ja kansojen leviämisestä lisää National Geographicin sivuilla.
https://www3.nationalgeographic.com/genographic/atlas.html
Sieltä voi myös testata omat isälinjan geeninsä.
Viimeisimpien geenitutkimusten perusteella N-haploryhmä on levinnyt lännestä itään eli Euroopasta Aasiaan.
N-haploryhmästä lisää:
http://www.familytreedna.com/(3ircswq55xctvynhbwjd1ged)/public/N Y-DNA Project/index.aspx?fixed_columns=on
Sivulle tietonsa ilmoittaneiden joukko asettuu Itämeren ympärille ja Brittein saarille. Amerikkalaiset ovat tietenkin siirtolaisia.
Suomalaiset ovat maailman vaaleimpia.
Mongolit ovat ovat taas mustahiuksisia ja tummasilmäisiä.
Avaajan mieltä lämmittää keskustelijoiden vilkas innokkuus tästä aiheesta. Keskustelu rönsyili vasrin laajalle ja sai osin rudbeckiläisiä piirteitä, miltä ei nykyjään välty vanhemmasta historiastamme keskusteltaessa.
Mutta sinne Lappiin menen nyt juhannnukseksi - kauaksi internetistä.
Mikä on rudbeckiläinen piirre?
arvostan kovasti vaivannäköäsi työsi eteen...olet tehnyt hienoa työtä!
Ihminen ei voi koskaan tietää tulevaisuuttaan, jos ei tiedä menneisyyttään...
T. toivottavasti tuleva oikeushistorian opiskelija