Pian eletään keskikesän syvintä aikaa, kohta on Juhannus. On siis aika kaivaa kauneimmat Juhannusrunot esiin, joko omat tai lainatut.
Pikkuhiljaahan sitä pitää kaikkeen hyvään valmistautua, aloittakaamme Juhannuksen odotus, pikkuhiljaa?
Juhannuksena tanssimme
kipinöiden kanssa kilpaa
nousemme taivaisiin
yöttömään yöhön
kukkaset poimin sun silmiesi tähden
unessa haaveilin
kaivon vesi lähteeksi muuttui
Pikkuhiljaahan sitä pitää kaikkeen hyvään valmistautua, aloittakaamme Juhannuksen odotus, pikkuhiljaa?
Juhannuksena tanssimme
kipinöiden kanssa kilpaa
nousemme taivaisiin
yöttömään yöhön
kukkaset poimin sun silmiesi tähden
unessa haaveilin
kaivon vesi lähteeksi muuttui
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kaste hiipii metsänreunasta aaltoillen,
hyttyset hyökkäävät janoten verta.
Saunan terassille tippuu vesipisaroita,
ihosta nouseva höyry kietoo viittaansa.
Silmissä sumua, melkein kuin kyyneliä.
Kyyneliä, melkein kuin sumua.
Varpaat kipristävät kuistin lattiaa,
märät hiukset liimautuvat selkään.
Kuusikosta kuuluu käen kukunta,
märkä pyyhe mytyssä kuistilla.
Uumaa myöten niittykukkia ja heinää,
Heinää ja niittykukkia uumaa hyväillen.
Tuoksu ja hetki huumaa , vangitsee,
kaipaus polttaa möykkynä rinnassa.
Askeleet ja vahvat käsivarret,
kiljaisu vaimenee, vaihtuu ilon tyrskyihin.
Vartalo vasten vartaloa, ympärillä taikojen kirjo.
Taikojen kirjo, vartalot vastakkain.
Olet nero!
*niiaa ja punastuu*
nuoruusmuistoja vain *hämillään*, kunhan puin sanojen viittaan, kiitos:)
...ei voi olla koskaan liian tunteellinen, ja runosi oli hieno :)
*wau edelleen*
otatko huikan tai jotain*panikoi*
Oiskohan tämmöiselle keski-ikäiselle olemassa jotain omia johannestaikoja, nimittäin ajattelin nykyitseäni vaappumassa niityllä:D
Täytyy muuttaa tyyliä, käyttää esim. ryömimis-tai kierimistekniikkaa ;D, ja tietysti täytyy toivoa, että kaurapellossa on jo pitkä korsi...
Voipi olla...hmm, piileskelyä pellossa, taitais kyllä kylillä ruveta kiertämään villit huhut:D
Nämä runot, runoelmat ja novellit: ne ovat sitä kaffeen aatelia. Olen aina pitänyt sanan käytöstäsi, etkä nytkään pettymystä tuottanut. Mulle tuli ihan nostalginen ja kaipaava olo. Kertakaikkisen upeaa.
Laitetaan sarvet päähän ja huudellaan *ammuuuuu*, tai jos haluat olla koira, niin häntä pystyyn ja *hau hau*
Ei vaiskaan, rohkeesti vaan keskiyön aurinkoon ruskettumaan!
ja kiitti:)
Kunhan nyt jotain rustasin.Laitahan sinäkin runoa ruutuun:)
jättää ammuut ja hauhaut väliin...Naapurin sonnipojjaat tai paimenkoira voi innostua:)
Menen marjapensaisiin aurinkoa ottamaan ja iltasella kenties terassille...tuli mitä tuli, kestän:)
jälleen kerran MerliNi.
Vangitset tunnelmat sanoihin loistavasti.
Musta tuntuu, että osa tunnelmasta tulee lukijalta itseltään, tarinoissa ja runoissa:)
Ohikiitävä hetki menneisyydestä, tuoksun tuulahdus, mielikuvituksen loihtima näkymä tai sana jonkun asian yhteydessä.
aina lukija ammentaa osan itseään lukemaansa, lukijan aivothan niitä sanoja käsittelevät. Vaan kyllä kirjoittaja sen lähtökohdan tarjoaa maalaamalla sanat ruudulle/paperille.
Minullakin on tässä nyt mietintämyssyn alla eräs juhannusaihe, kun vain osaisi sen runonmuotoon asetella. :/
meinasin jo napata oman runoni pois, möllöttää tuossa yksinään:)
Mulla on tapana kirjotella sen kummemmin miettimättä, jälkeenpäin löytäis paljonkin korjaamista:(
Vähän sama asia kun jutellessa, puhetta tulee sen kummemmin ajattelematta:)
..välittyy runostasi tuntuen ihossa kihelmöiden.
Taitavasti rytmitetty ja kiva tuo lauseiden kääntäminen,kuin vastapäivään kertauksena.
Juhannuksen makuinen runo.
en oikein itsekkään tiedä, mistä tuo kääntäminen putkahti:)
mitkä ovat laulun niittykukkia sanat ?
Keskikesän yötön yö yksinäistä syö
kulkee… etsii… tekee taikaa
saada takaisin ei voi nuoruuden aikaa
jos takaisin kelata vuosia vois
pahat asiat pyyhkiä mielestä pois
niin luottaen voisi elämää jatkaa
kulkea pelotta uutta matkaa
ilman taakkaa uuden rakkauden pelon
jos voisi antaa tunteiden itsensä voittaa
antaa sydämensä uudelleen koittaa
jos juhannustaiat tien uuden näyttää voivat
niin tuhannet sävelet sielussani soivat
avaan sydämeni uuden rakkauden tulla
sillä onhan siihen oikeus myöskin mulla....kait?
ikävän sanoman.Surullisen kaunista.
Juhannus on eräs sellainen aika, jolloin toiveet, muistot ja odotukset ryöpsähtelevät esiin.
Nostalgiaa, haikeutta ja ajatuksia mitä olisi voinut ehkä tehdä toisin.
Kun antaa tunteille tilaa ja muistaa että on just senikäinen kuin haluaa olla(vuosista viis)sekä uskoo pahojen kokemusten vain vahvistaneen ja kasvattaneen niin se on siinä:)
Voisikohan runo olla romanttisempi?
:D
*kiittää niiaten kirjoittajaa*
Juhannusruusu valkoinen
pienessä kädessä
Silmissä loiste
uskomaton
Katseensa kertoo
aito oon
Kuusivuotias
Juhannusruusu valkoinen
kädessä toisessa
työtä tehneessä
Sinne sen suikkasi
pienempi käsi
Sanansa saateli kukkaa
Mitäs me tytöt.
Juhannustytöt.
Mummo, otatko piikin
sormesta pois?
lukijamäärät?
Juhannus vain kerran vuodessa!