Mitä mieltä olette tällaisista sisaruksista?
Toinen yläetuhampaani kolahti pahasti 15-vuotiaana, ja päätti alkaa kuolemaan 25-vuotiaana. Särky kroonistui pahaksi, hammasta juurihoidettiin puoli vuotta. Olin sairaan kipeä, enkä pystynyt puhumaan edes aina. Hammas oli kaksi kuukautta jopa musta jossain vaiheessa.
Puolen vuoden taistelun jälkeen sain hammaslääkärin suostumaan hampaan repimiseen. Olin vaan huojentunut, että sain säryn pois suusta. Sain tilalle väliaikaisen irtoproteesin, ja olin siihenkin täysin tyytyväinen.
Nyt kuulin, kuinka siskoni ja veljeni olivat naureskelleet sukujuhlissa kaikkien kuullen, kuinka hassulta ja tekarilta minun hampaani näyttää.
Itse en edes ajatellut koko asiaa, ennen kuin kuulin tästä. Tuntuu sairaan pahalta, sillä sisarukseni tiesivät kuinka kipeä olin puolen vuoden ajan (kuumetta 37 astetta koko ajan, jne). Nyt tuntuu, että en ole ollenkaan sujut sen asian kanssa. Saan luultavasti implantin vasta maalis-huhtikuussa, koska luuta oli hävinnyt niin paljon.
Nyt on vaan vainoharhainen olo siitä, että kaikki huomaavat tekohampaan, ja että kaikki kiinnittävät ulkonäössäni ensimmäisenä huomiota hampaaseeni.
miten selviäisin tästä? Hassuinta on, että en itse koskaan tuijota sillä tavalla ihmisten ulkänäköä.
Kiva sinkkukesä tulossa.
Toinen yläetuhampaani kolahti pahasti 15-vuotiaana, ja päätti alkaa kuolemaan 25-vuotiaana. Särky kroonistui pahaksi, hammasta juurihoidettiin puoli vuotta. Olin sairaan kipeä, enkä pystynyt puhumaan edes aina. Hammas oli kaksi kuukautta jopa musta jossain vaiheessa.
Puolen vuoden taistelun jälkeen sain hammaslääkärin suostumaan hampaan repimiseen. Olin vaan huojentunut, että sain säryn pois suusta. Sain tilalle väliaikaisen irtoproteesin, ja olin siihenkin täysin tyytyväinen.
Nyt kuulin, kuinka siskoni ja veljeni olivat naureskelleet sukujuhlissa kaikkien kuullen, kuinka hassulta ja tekarilta minun hampaani näyttää.
Itse en edes ajatellut koko asiaa, ennen kuin kuulin tästä. Tuntuu sairaan pahalta, sillä sisarukseni tiesivät kuinka kipeä olin puolen vuoden ajan (kuumetta 37 astetta koko ajan, jne). Nyt tuntuu, että en ole ollenkaan sujut sen asian kanssa. Saan luultavasti implantin vasta maalis-huhtikuussa, koska luuta oli hävinnyt niin paljon.
Nyt on vaan vainoharhainen olo siitä, että kaikki huomaavat tekohampaan, ja että kaikki kiinnittävät ulkonäössäni ensimmäisenä huomiota hampaaseeni.
miten selviäisin tästä? Hassuinta on, että en itse koskaan tuijota sillä tavalla ihmisten ulkänäköä.
Kiva sinkkukesä tulossa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tyhjenmmästäkin asiasta on naurettu päininaamaa,joten otahan iisisti ja anna nauraa,josniin helpolla saavat helpotusta elämään.
No aika ajattelemattomia ne sun sisaruksesi. Sano niille suoraan, että "Pitäisikö tässä muka kuumeessa ja tulehduskierteessä elää??"
Aika lapsellisilta kuulostaa noi sun sisaruksesi. No kaipa ne joku päivä kasvaa aikuisiksi.
Siskoni seurasi vierestä, kuinka kipeä ja masentunut olin koko tulehduksen ajan. Itkin myös tottakai nuorena naisena ulkonäköseikkoja, miten pystyn elämään proteesin kanssa lähes vuoden, joka on näkyvällä paikalla.
Kaverini ovat koko ajan olleet kannustavia ja ihania, onneksi. mutta tuntuu niin pahalta, että yksi ainoa lausahdus saattaa murentaa koko itsetunnon. Harva tietää millaista on käydä henkisesti nuorena naisena tällainen prosessi läpi. Kuulostaa pieneltä, mutta tuntuu suurelta.
Tunnen vain syvää inhoa siskoani kohtaan tällä hetkellä.
No siis, en todellakaan tajua sitä sun siskoasi.
Älä välitä. Kyllä se myöhemmin laitettava implantti varmaan onnistuu ihan hyvin.
Hohooo! Johan on juttu! Toinenihminen nyt pilkkaa vaikka ei olisi mitään pilkattavaakaan. Etkös ole joskus ollut pikkutyttö tai poika. Samanlaista höpötystä, ja kyllä aikuisetkinovat ukäytökseltään kuin lapsia. Kuunteletyöpaikalla kahvipöydän juttuja tai opiskelijoiden höpinöitä, gvaika ovat aikuisia, niin aina pilkataan, joko näkyvästi tai sitten selän takana. Ihmiselämä on tällaista!
ensin sitä huomas tummumisena (se on etuhammas), kylläpäs lähiomaiset kyselivät vaikkei mitään paha tarkoittaneet. No hammas piti juurihoitaa ja menihän se ihan hyvin. Mutta ensin olin ihan kauhuissani ja päätin jäädä erakoksi saarelle asumaan. No tulinhan pois sieltä, mutta kylläpä loukkasi aina jos päivitteli minun tummunutta hammastani. Yksi silloin rakas poikaystävä päättikin jättää minut sen vuoksi (ei kannattanut itkeä perään).
No sitten ystävällinen hammaslääkäri päällisti hampaan muovilla, eikä sitä nyt erityisesti huomaa. Eli kyllä ymmärrän että loukkaa kun joku kommentoi pahasti jopa loukkaavasti ulkonäköä. Mutta aika kuluu nopeasti ja heti ensi vuoden puolella sinulla on vissiin se uusi hieno hammas, ja silloin kukaan ei huomaa mitään.
Johan sulla on tyhmiä sisaruksia. Älä välitä heistä. Ovatko nämä naureskelevat ressukat vielä edes täysi-ikäisiä (18v) - ainakin henkisesti ovat täysin keskenkasvuisia ?
Yritä ottaa näihin typeryksiin etäisyyttä ja huolehdi vaan reippaasti omista asioistasi. Ajattele sitä päivää (tulevaisuudessa), jolloin saat hampaasi implantteineen aivan loistokuntoon ja sitten ei muuta kuin porskutat elämässä eteenpäin.
Toivottavasti sinulla on muut osa-alueet elämästä hallinnassa, tarkoitan työtä tai opiskelua. Kenties on mukavia harrastuksiakin.
Yritä ikäänkuin asettua sisatustesi yläpuolelle ja mietipä, että "sitä sanaa ei sanota, mikä ei tiellä vastaan tule" ts. saattaa sitä sattua vielä sisaruksillekin jotain ei-toivottavaa.
Nyt vaan pontevasti hoidat itseäsi ja mielessäsi näytä ns. pitkää nenää näille niljakkeille.
Ihan tuli mieleen asiaa sivuten, että olen lukenut monien hammaslääkärien ja -hoitajien naureskelevan päiväkahvipöydässä meille (tyhmille) asiakkailleen, jotka emme tunne hammaslääketieteen vaikeahkoa terminologiaa,
erilaisia toimenpiteitä, pelkäävät kipua ja puudutusta, kyselevät tyhmiä ja narisevat korkeista taksoista.
No ei se näköjään sysämensivistys ja ymmärrys riipu koulutuksesta sitten vähimmässäkään määrin. Kannattaahan sitä pilkata potilaitaan,jotka tuovat leivän hammaslääkärinkin pöytään ? Ei se siis aina järjenvalo näillä hammasalan ammattilaisillakaan kovin kirkkaasti valaise sitä päivittäistä työtä. Jo vain - aina hauskaa olla pittää, vaikka potilaan kustannuksella.
Nyt vaan itsetunto kuntoon ja elämässä eteenpäin.
liian paljon ulkonäkö...
Jääkiekkoilijat menettävät hampaitansa tuon tuostakin ja heillä on proteeseja, koska ei kannata laitattaa implantteja. Tulisivat kuulemma liian kalliiksi, koska he joutuisivat uusimaan niitä liian usein (kiekon osuttua niihin tai muun sellaisen takia). Enkä minä ainakaan huomaa mitään eroa heidän hampaissaan...
Turhaan huolehdit. Tunnen niin monta miestä ja naista, jotka eivät välitä moisista asioista. He ovat kaikki alle kolmekymppisiä, joten nauti sinä vaan kesästäsi ja elämästäsi, äläkä mieti hampaitasi.
Elämäniloon ihmiset kiinnittävät eniten huomiota, eivät hampaisiin =)
No joo, todellakin kannattaa jättää omaan arvoonsa. Sitä paitsi nykyaikana on tosi yleistä kaikenlainen pieni muokkaus. Esim. monella Hollywood tähdellä ei ole omat hampaat, vaan tehdyt "paremmat" versiot, puhumattakaan urheilijoista joilla on esim. jääkiekossa mennyt hampaita. Ei sitä hammasta kukaan katso, tai erota onko se aito vai ei.