determinismi

Epätarkkuusperiaatehan siinä tulee vastaan. Mutta siksipä laitoinkin periaatteessa heittomerkkeihin. Eli kyse on siitä uskooko 'epätarkkuuden' olevan vain ilmaus tietomme puutteellisuudesta vai onko se todellisuuden (indeterministinen) ominaisuus.

absurdisti kirjoitti:

Epätarkkuusperiaatehan siinä tulee vastaan. Mutta siksipä laitoinkin periaatteessa heittomerkkeihin. Eli kyse on siitä uskooko 'epätarkkuuden' olevan vain ilmaus tietomme puutteellisuudesta vai onko se todellisuuden (indeterministinen) ominaisuus.

Lue lisää

Kiitos tarkennuksesta. Tämän tiedon pohjalta uskon epätarkkuuden olevan todellinen ominaisuus. Tietenkään minun on vähän turha antaa kovin syvällisiä mielipiteitä fysiikasta kahden lukiossa käydyn kurssin ja Ajan lyhyt historia -kirjan pohjalta.

Toisaalta mistä tietää että tahto on vapaa? Periaatteessa, loogisempi vaihtoehto minusta on että vapaata tahtoa ei ole; ainoastaan illuusio siitä, joka muodostuu eri mielihalujen takia. Elikä koska haluat syödä jäätelöä, ja siksi teet niin, syntyy illuusio että valitsit, vaikka todellisuudessa saatoit juuri nähdä mainoksen kyseisestä jäätelöstä ja se laittoi sinut syömään sitä.

Jokaisen elämä on täynnä asioita, jotka ovat olemassa jonkun vaikutuksen takia. En näe oikein mitään syytä miksei kaikki asiat elämässemme olisi jonkunn syy-seurauksen saelemia.

Agneisti kirjoitti:

Toisaalta mistä tietää että tahto on vapaa? Periaatteessa, loogisempi vaihtoehto minusta on että vapaata tahtoa ei ole; ainoastaan illuusio siitä, joka muodostuu eri mielihalujen takia. Elikä koska haluat syödä jäätelöä, ja siksi teet niin, syntyy illuusio että valitsit, vaikka todellisuudessa saatoit juuri nähdä mainoksen kyseisestä jäätelöstä ja se laittoi sinut syömään sitä.

Jokaisen elämä on täynnä asioita, jotka ovat olemassa jonkun vaikutuksen takia. En näe oikein mitään syytä miksei kaikki asiat elämässemme olisi jonkunn syy-seurauksen saelemia.

Lue lisää

Otetaan mukaan sattuma. Sattumalta mieleen juolahtaa että lähdenkin ulkoilemaan.

Ulkoillessani tapaan sattumalta samoissa aatoksissa olevan toisen ihmisen ja saatamme sanoa jotakin.

Sattumaa on monessa paikassa mutta toiset näkevät sattuman johdatuksena , toiset näkevät sen onnettomuutena ja toiset ennustivat sen.

Toisaalta on mahdollista puhua asioista niin aukinaisin käsittein että kyseessä oleva ennustus käy toteen tahtosit sitä tai et.

On myös olemassa selitys jossa se mitä etsimme harvoin poikkeaa siitä mitä löydämme.

Enneuni voi herättää tietynlaiset tunteet jo ennakkoon mutta mikään ei ole missään nimessä varmaa.

Ajatukset juoksevat/virtaavat mutta kuitenkin voimme vaikuttaa hyvin voimakkaasti siihen miltä kannalta asiaa tutkimme.

Minä sinä hän , me te he...

Agneisti kirjoitti:

Toisaalta mistä tietää että tahto on vapaa? Periaatteessa, loogisempi vaihtoehto minusta on että vapaata tahtoa ei ole; ainoastaan illuusio siitä, joka muodostuu eri mielihalujen takia. Elikä koska haluat syödä jäätelöä, ja siksi teet niin, syntyy illuusio että valitsit, vaikka todellisuudessa saatoit juuri nähdä mainoksen kyseisestä jäätelöstä ja se laittoi sinut syömään sitä.

Jokaisen elämä on täynnä asioita, jotka ovat olemassa jonkun vaikutuksen takia. En näe oikein mitään syytä miksei kaikki asiat elämässemme olisi jonkunn syy-seurauksen saelemia.

Lue lisää

Jos olisi tuolin "illuusio"

jos ajatellaan että tuo "illuusio" on käsin kosketeltava, sen päällä voi istua mukavasti ja se sopii hyvin kalustukseen. NIIN EIKÖ SE ILUUSIO PERSKELES VIE OLE TUOLI!!

Näin olen taas ratkaissut yhden mysteerin jota muu ihmiskunta on miettinyt vuosi satoja.

E.K kirjoitti:

Jos olisi tuolin "illuusio"

jos ajatellaan että tuo "illuusio" on käsin kosketeltava, sen päällä voi istua mukavasti ja se sopii hyvin kalustukseen. NIIN EIKÖ SE ILUUSIO PERSKELES VIE OLE TUOLI!!

Näin olen taas ratkaissut yhden mysteerin jota muu ihmiskunta on miettinyt vuosi satoja.

Lue lisää

"jos ajatellaan että tuo "illuusio" on käsin kosketeltava, sen päällä voi istua mukavasti ja se sopii hyvin kalustukseen. NIIN EIKÖ SE ILUUSIO PERSKELES VIE OLE TUOLI!!"

En nyt aivan ymmärtänyt pointtiasi, eli oletan ettet sinäkään minun.

Se mitä tarkoitin oli että koska kaikella on syynsä ja seurauksensa (ellei sitten usko toisin. Henk koht. en näe mitään syytä miksi uskoa toisin) silloin vapaa tahtokin on vain illuusio, koska aikaisemmat tapahtumat määräävät seuraavat. Nämä tapahtumat tietenkin koostuvat miljardeista ja taas miljardeista osasista, ja siksi ne on hyvin vaikeita jäljittää. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö näitä ketjuaj olsii olemassa.

Agneisti kirjoitti:

"jos ajatellaan että tuo "illuusio" on käsin kosketeltava, sen päällä voi istua mukavasti ja se sopii hyvin kalustukseen. NIIN EIKÖ SE ILUUSIO PERSKELES VIE OLE TUOLI!!"

En nyt aivan ymmärtänyt pointtiasi, eli oletan ettet sinäkään minun.

Se mitä tarkoitin oli että koska kaikella on syynsä ja seurauksensa (ellei sitten usko toisin. Henk koht. en näe mitään syytä miksi uskoa toisin) silloin vapaa tahtokin on vain illuusio, koska aikaisemmat tapahtumat määräävät seuraavat. Nämä tapahtumat tietenkin koostuvat miljardeista ja taas miljardeista osasista, ja siksi ne on hyvin vaikeita jäljittää. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö näitä ketjuaj olsii olemassa.

Lue lisää

"silloin vapaa tahtokin on vain illuusio, koska aikaisemmat tapahtumat määräävät seuraavat. Nämä tapahtumat tietenkin koostuvat miljardeista ja taas miljardeista osasista, ja siksi ne on hyvin vaikeita jäljittää"

Mitäpä sitä jäljitelemään vapaan tahdon toiminta perusteita. Olet nyt vänhän niin kuin katsonut neliöpinoa, jossa neliöt on niin kuin maattuskat, että niiden sisältä löytyy lisää neliöitä. Sitten alkanut yhtäkkiä väittämään, että neliöpino ei ole neliöpino koska voit ottaa yhden neliön siitä pois, tai tässä tapauksessahan et voi edes tehdä sitä vain todeta että neliöpino johtuu neljöistä. Mutta huomaa, että vaikka asia olisi miten asprakti niin se pysyy sinä miksi se on määritelty vaikka sen jakaisi kuinka moneen osaan. Tuoli ei muutu tuolin iluusioksi vaikka sanoisit että siinä on alumiini jalat ja puinen istuin.

Tarkoitan yksin kertaisesti sitä, että vapaatahto pysyy vapaana tahtona eikä muutu iluusioksi vaikka sitä miten vatvoisi. Tiedän, että tämä minun "neliöpinoni" neliöt on sitä mitä ennemmin tapahtui, mutta yhdessä neliöt ovat silti "neliöpino" ei sen iluusio.

Agneisti kirjoitti:

Toisaalta mistä tietää että tahto on vapaa? Periaatteessa, loogisempi vaihtoehto minusta on että vapaata tahtoa ei ole; ainoastaan illuusio siitä, joka muodostuu eri mielihalujen takia. Elikä koska haluat syödä jäätelöä, ja siksi teet niin, syntyy illuusio että valitsit, vaikka todellisuudessa saatoit juuri nähdä mainoksen kyseisestä jäätelöstä ja se laittoi sinut syömään sitä.

Jokaisen elämä on täynnä asioita, jotka ovat olemassa jonkun vaikutuksen takia. En näe oikein mitään syytä miksei kaikki asiat elämässemme olisi jonkunn syy-seurauksen saelemia.

Lue lisää

Samoilla linjoilla melkein...Itse tosin varoisin tuota illuusio sanaa, koska se saa monilla karvat pystyyn.

Melkein kannattaa lähteä miettimään, että mitä on "vapaatahto". Onko vapaatahto sitä kun saa itse päättää vaihtoehdoista tai saa itse päättää kuinka jossain tilanteessa toimii jne..

Jos tuo edellä mainittu on vapaatatahtoa, niin kuinka moni palstalainen on tehnyt päätöksensä ilman että se päätös johtuisi jostain? Kuinka tuo päätös syntyi? Eikö päätökselle ole perusteita?

plää plää kirjoitti:

Samoilla linjoilla melkein...Itse tosin varoisin tuota illuusio sanaa, koska se saa monilla karvat pystyyn.

Melkein kannattaa lähteä miettimään, että mitä on "vapaatahto". Onko vapaatahto sitä kun saa itse päättää vaihtoehdoista tai saa itse päättää kuinka jossain tilanteessa toimii jne..

Jos tuo edellä mainittu on vapaatatahtoa, niin kuinka moni palstalainen on tehnyt päätöksensä ilman että se päätös johtuisi jostain? Kuinka tuo päätös syntyi? Eikö päätökselle ole perusteita?

Lue lisää

"Eikö päätökselle ole perusteita?"

Tuon voisi ajatella alkuna ja loppuna. Itse en usko, että jokin voi loppua, jos ei se ole alkanutkaan. Eli perusteet lopulle on.

Alku ja loppu on, oli sitten kyse pienien tai suurien etäisyyksien tapahtumien kuvaamisesta. Kuinka hyvin ihminen ymmärtää noita pienten etäisyyksien tulkintaa (kvanttitaso) on sitten jo hoosee kamaa ainaki mulle...

Agneisti kirjoitti:

"jos ajatellaan että tuo "illuusio" on käsin kosketeltava, sen päällä voi istua mukavasti ja se sopii hyvin kalustukseen. NIIN EIKÖ SE ILUUSIO PERSKELES VIE OLE TUOLI!!"

En nyt aivan ymmärtänyt pointtiasi, eli oletan ettet sinäkään minun.

Se mitä tarkoitin oli että koska kaikella on syynsä ja seurauksensa (ellei sitten usko toisin. Henk koht. en näe mitään syytä miksi uskoa toisin) silloin vapaa tahtokin on vain illuusio, koska aikaisemmat tapahtumat määräävät seuraavat. Nämä tapahtumat tietenkin koostuvat miljardeista ja taas miljardeista osasista, ja siksi ne on hyvin vaikeita jäljittää. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö näitä ketjuaj olsii olemassa.

Lue lisää

'Se mitä tarkoitin oli että koska kaikella on syynsä ja seurauksensa'

Syyt eivät välttämättä ole determinisitisiä ja kokeellinen tutkimus viittaa vahvasti juuri siihen etteivät ole.

Agneisti kirjoitti:

"jos ajatellaan että tuo "illuusio" on käsin kosketeltava, sen päällä voi istua mukavasti ja se sopii hyvin kalustukseen. NIIN EIKÖ SE ILUUSIO PERSKELES VIE OLE TUOLI!!"

En nyt aivan ymmärtänyt pointtiasi, eli oletan ettet sinäkään minun.

Se mitä tarkoitin oli että koska kaikella on syynsä ja seurauksensa (ellei sitten usko toisin. Henk koht. en näe mitään syytä miksi uskoa toisin) silloin vapaa tahtokin on vain illuusio, koska aikaisemmat tapahtumat määräävät seuraavat. Nämä tapahtumat tietenkin koostuvat miljardeista ja taas miljardeista osasista, ja siksi ne on hyvin vaikeita jäljittää. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö näitä ketjuaj olsii olemassa.

Lue lisää

'Se mitä tarkoitin oli että koska kaikella on syynsä ja seurauksensa'

Syyt eivät välttämättä ole determinisitisiä ja kokeellinen tutkimus viittaa vahvasti juuri siihen etteivät ole.

absurdisti kirjoitti:

'Se mitä tarkoitin oli että koska kaikella on syynsä ja seurauksensa'

Syyt eivät välttämättä ole determinisitisiä ja kokeellinen tutkimus viittaa vahvasti juuri siihen etteivät ole.

Lue lisää

Uskon kyllä monessa asiassa nykytieteen olevan oikeassa mutta omia päätelmiä on myös terveellistä tehdä. Minun oma päätelmäni on että tiede ei vieä ole havainnut niitä tekijöitä jotka aiheuttavat näitä sattumanvaraisilta näyttäviä asioita.

Ja tyhmä kun olen, en vieläkään ole tajunnut kuinka tiedemiehet ovat muka pystyneet suorittamaan TÄYSIN saman kokeen useaan kertaan. Luulisi että koe on aina hieman erilainen ja siksi tuloskin. Ei mahdu minun kallooni ei.

Agneisti kirjoitti:

Uskon kyllä monessa asiassa nykytieteen olevan oikeassa mutta omia päätelmiä on myös terveellistä tehdä. Minun oma päätelmäni on että tiede ei vieä ole havainnut niitä tekijöitä jotka aiheuttavat näitä sattumanvaraisilta näyttäviä asioita.

Ja tyhmä kun olen, en vieläkään ole tajunnut kuinka tiedemiehet ovat muka pystyneet suorittamaan TÄYSIN saman kokeen useaan kertaan. Luulisi että koe on aina hieman erilainen ja siksi tuloskin. Ei mahdu minun kallooni ei.

Lue lisää

'Minun oma päätelmäni on että tiede ei vieä ole havainnut niitä tekijöitä jotka aiheuttavat näitä sattumanvaraisilta näyttäviä asioita.'

Tiedemiehet ovat yrittäneet kehittää myös piilomuuttujateorioita, jotka perustuivat juuri tuollaiselle uskolle. Eli että atomeilla ja hiukkasillakin on determinisisesti (tarkasti) määräytyvät ominaisuudet, jotka aiheuttavat vastaavasti tarkan seurauksen. Kokeellinen tutkimus on todistanut kaikki lokaalit piilomuuttujateoriat mahdottomiksi. (mm Aspect'n jälkivalintakoe)

absurdisti kirjoitti:

'Minun oma päätelmäni on että tiede ei vieä ole havainnut niitä tekijöitä jotka aiheuttavat näitä sattumanvaraisilta näyttäviä asioita.'

Tiedemiehet ovat yrittäneet kehittää myös piilomuuttujateorioita, jotka perustuivat juuri tuollaiselle uskolle. Eli että atomeilla ja hiukkasillakin on determinisisesti (tarkasti) määräytyvät ominaisuudet, jotka aiheuttavat vastaavasti tarkan seurauksen. Kokeellinen tutkimus on todistanut kaikki lokaalit piilomuuttujateoriat mahdottomiksi. (mm Aspect'n jälkivalintakoe)

Lue lisää

"Kokeellinen tutkimus on todistanut kaikki lokaalit piilomuuttujateoriat mahdottomiksi. (mm Aspect'n jälkivalintakoe)"

Tuohon on kyllä erittäin vaikea uskoa. Ei pysty ymmärtämään kuinka piilomuuttujan(siis muuttujan jonka olomuodosta ei välttämättä tiedetä mitään. Ei edes välttämättä tiedetä kuinka tätä muuttujaa voitaisiin havaita, aivan kuin keskiajalle ei tiedetty kuinka sähköä voidaan havaita) olemassa olo voidaan todistaa mahdottomaksi.

Sen ymmärrän että tieteelle asia jota ei havaita, ei ole olemassa, mutta sitä en käsitä että kumotaan suoraan sen mahdollisuus että ihminen ei vielä tiedä ihan kaikkea maailmankaikkeuden olemuksesta. Ehkä jossain vaiheessa ihminen löytää esim. "voiman" , star warsin tpaan. Ei ikinä tiedä.

Tarkoittaako mielestäsi 'emme voi sanoa' sitä että emme voi sanoa, vai sitä että tapahtumiin liittyy 'aidosti' jotain joka ei ole determinististä, eli tarkasti määritetty aiempien tapahtumien perusteella?

..tiedämme, että kvanttimekaaniset prosessit ovat aina todennäköisyyksiä, niin miten voidaan todistaa, ettei satunnaiseen tulokseen, jolle on jokin todennäköisyys, liity syy?

Tietysti fysiikkaankin liittyy metafysiikkaa, en mitään tälläistä väittänytkään. Enkä väittänyt että tuo olisi nykyisen fysiikan 'kanta' (ei ole).

absurdisti kirjoitti:

Tietysti fysiikkaankin liittyy metafysiikkaa, en mitään tälläistä väittänytkään. Enkä väittänyt että tuo olisi nykyisen fysiikan 'kanta' (ei ole).

"Tietysti fysiikkaankin liittyy metafysiikkaa, en mitään tälläistä väittänytkään."

Eikö tämän myöntäminen juuri avaa mahdollisuuden siihen, että kysymys on siinä mielessä absurdi, että on loppujen lopuksi kiinni metafyysisistä uskomuksista, näemmekö determinismin vai sattuman hallitsevan maailmankaikkeutta?

Eli toisin sanoen, luonnontieteellisin metodein (johon kuuluu myös fysiikka) kysymystä ei voida ratkaista. Parhaimmillaan fysiikka voi vain toistaa teorioita ja esittää näistä hypoteeseja, mutta itse asiassa väittämät niistä eteenpäin riippuvat tieteen tekijästä.

"Enkä väittänyt että tuo olisi nykyisen fysiikan 'kanta' (ei ole)."

Enkä olettanutkaan sinun väittävän, vaan juuri siksi kysyinkin, että ehkäpä kysymys olisikin väärä.

herra kirjoitti:

"Tietysti fysiikkaankin liittyy metafysiikkaa, en mitään tälläistä väittänytkään."

Eikö tämän myöntäminen juuri avaa mahdollisuuden siihen, että kysymys on siinä mielessä absurdi, että on loppujen lopuksi kiinni metafyysisistä uskomuksista, näemmekö determinismin vai sattuman hallitsevan maailmankaikkeutta?

Eli toisin sanoen, luonnontieteellisin metodein (johon kuuluu myös fysiikka) kysymystä ei voida ratkaista. Parhaimmillaan fysiikka voi vain toistaa teorioita ja esittää näistä hypoteeseja, mutta itse asiassa väittämät niistä eteenpäin riippuvat tieteen tekijästä.

"Enkä väittänyt että tuo olisi nykyisen fysiikan 'kanta' (ei ole)."

Enkä olettanutkaan sinun väittävän, vaan juuri siksi kysyinkin, että ehkäpä kysymys olisikin väärä.

Lue lisää

Aloitus kysymys oli että uskotko determinismiin. En ymmärrä miten kysymys oli 'väärä'.

metafyysinen??

Filosofian hienous piilee siinä, että se kulkee "harmaalla" alueella. Voitaisiko tuota harmaata aluetta tulkita "metafyysiseksi" ?

Mielestäni filosofia on edellä kävijä.."se menee ekana ja muut tulee perässä"..mikäli ne muut kykenee.

"(ehkäpä kysymys on siis väärä, ehkäpä kysymykseen ei ole vastausta, tai ehkäpä ihmisellä ei ole tiedollisia kykyjä ratkaista kysymystä)."

Väärää kysymystä ei olekkaan. Kysymykseen on aina vastaus, sen vastauksen oikeellisuudesta väännetäänkin sitten kättä eritahoilla.

plää plää kirjoitti:

metafyysinen??

Filosofian hienous piilee siinä, että se kulkee "harmaalla" alueella. Voitaisiko tuota harmaata aluetta tulkita "metafyysiseksi" ?

Mielestäni filosofia on edellä kävijä.."se menee ekana ja muut tulee perässä"..mikäli ne muut kykenee.

"(ehkäpä kysymys on siis väärä, ehkäpä kysymykseen ei ole vastausta, tai ehkäpä ihmisellä ei ole tiedollisia kykyjä ratkaista kysymystä)."

Väärää kysymystä ei olekkaan. Kysymykseen on aina vastaus, sen vastauksen oikeellisuudesta väännetäänkin sitten kättä eritahoilla.

Lue lisää

"metafyysinen??"

Kyllä, alue, josta on tiedollisten kykyjemme rajoissa mahdoton saada tietoa, kuten jo käsite itsensäkin ilmaisee, "ennen fysiikkaa".

"Filosofian hienous piilee siinä, että se kulkee "harmaalla" alueella. Voitaisiko tuota harmaata aluetta tulkita "metafyysiseksi" ?"

Voisi ja ei voisi, sillä filosofiaan kuuluu kyllä metafysiikka (siis metafysiikka on filosofiaa, mutta filosofia ei ole (ainoastaan) metafysiikkaa), mutta mainitsemallasi harmaalla alueella liikkuminen ei välttämättä vaadi metafysiikkaa.

"Mielestäni filosofia on edellä kävijä.."se menee ekana ja muut tulee perässä"..mikäli ne muut kykenee."

Niin, karkeasti ilmaistuna kyllä.

"Väärää kysymystä ei olekkaan. Kysymykseen on aina vastaus, sen vastauksen oikeellisuudesta väännetäänkin sitten kättä eritahoilla."

Tässä olen eri mieltä, sillä onko esimerkiksi kysymykseen "millaisia tontut ovat" vastausta? Koska kysymys olettaa jo tonttujen olemassaolon, ja jos kysymyksen ottaa tosissaan, on kysymys väärä, sillä yllättäen on mieletöntä kysyä tonttujen piirteitä, koska näitä ei ole olemassa.

Jos halut väittää, että emme voi tietää onko tonttuja olemassa, kysyn edelleenkin, eikö kysymys ole silloinkin myös väärä?

herra kirjoitti:

"metafyysinen??"

Kyllä, alue, josta on tiedollisten kykyjemme rajoissa mahdoton saada tietoa, kuten jo käsite itsensäkin ilmaisee, "ennen fysiikkaa".

"Filosofian hienous piilee siinä, että se kulkee "harmaalla" alueella. Voitaisiko tuota harmaata aluetta tulkita "metafyysiseksi" ?"

Voisi ja ei voisi, sillä filosofiaan kuuluu kyllä metafysiikka (siis metafysiikka on filosofiaa, mutta filosofia ei ole (ainoastaan) metafysiikkaa), mutta mainitsemallasi harmaalla alueella liikkuminen ei välttämättä vaadi metafysiikkaa.

"Mielestäni filosofia on edellä kävijä.."se menee ekana ja muut tulee perässä"..mikäli ne muut kykenee."

Niin, karkeasti ilmaistuna kyllä.

"Väärää kysymystä ei olekkaan. Kysymykseen on aina vastaus, sen vastauksen oikeellisuudesta väännetäänkin sitten kättä eritahoilla."

Tässä olen eri mieltä, sillä onko esimerkiksi kysymykseen "millaisia tontut ovat" vastausta? Koska kysymys olettaa jo tonttujen olemassaolon, ja jos kysymyksen ottaa tosissaan, on kysymys väärä, sillä yllättäen on mieletöntä kysyä tonttujen piirteitä, koska näitä ei ole olemassa.

Jos halut väittää, että emme voi tietää onko tonttuja olemassa, kysyn edelleenkin, eikö kysymys ole silloinkin myös väärä?

Lue lisää

onkin hyvä siirtyä vastaavanlaisten jumalolentoja koskevien kysymysten mielekkyyteen.

absurdisti kirjoitti:

Aloitus kysymys oli että uskotko determinismiin. En ymmärrä miten kysymys oli 'väärä'.

"Aloitus kysymys oli että uskotko determinismiin. En ymmärrä miten kysymys oli 'väärä'."

Olisiko mahdollista, että todellista asiaintilaa ei kuvaa niin sattuma kuin determinismikään? Mutta totta, kysyit kyllä "uskotko", joten eihän kysymys siis sinänsä ole suoranaisesti "väärä", koska kyse on juuri mielipiteestä, mutta lähinnä sen kysyminen, kumpi on maailmaa hallitseva voima, determinismi vai sattuma, saattaa mielestäni olla väärä kysymys.

herra kirjoitti:

"Aloitus kysymys oli että uskotko determinismiin. En ymmärrä miten kysymys oli 'väärä'."

Olisiko mahdollista, että todellista asiaintilaa ei kuvaa niin sattuma kuin determinismikään? Mutta totta, kysyit kyllä "uskotko", joten eihän kysymys siis sinänsä ole suoranaisesti "väärä", koska kyse on juuri mielipiteestä, mutta lähinnä sen kysyminen, kumpi on maailmaa hallitseva voima, determinismi vai sattuma, saattaa mielestäni olla väärä kysymys.

Lue lisää

saattaa kuin saattaakin olla niin, ettei todellista asiaintilaa kuvaa sattuma eikä determinismi. En kuitenkaan vielä ole viitsinyt ruveta uskomaan siihen, enkä myöskään sattumaan, enkä determinismiin.

Tyydyn tähän satuolentojen kieltelyyn.

Tietenkin teorian matemaattinen formalismi viittaa johonkin todellisuuden piirteeseen. Kvanttimekaniikka nyt sattuu olemaan indeterminististä. Fyysikko voi pitää tätä vain matemaattisena formalismina tai todellisuuden piirteenä.

Aivan kuten keskiajalla aurinkokeskisyyttä käytettiin aluksi vain matemaattisena formalismina...;)

absurdisti kirjoitti:

Tietenkin teorian matemaattinen formalismi viittaa johonkin todellisuuden piirteeseen. Kvanttimekaniikka nyt sattuu olemaan indeterminististä. Fyysikko voi pitää tätä vain matemaattisena formalismina tai todellisuuden piirteenä.

Aivan kuten keskiajalla aurinkokeskisyyttä käytettiin aluksi vain matemaattisena formalismina...;)

Lue lisää

.., ei se, että olemme huomanneet kvanttimekaanisten tapahtumien toimivan todennäköisyyksillä, kerro, että näillä todennäköisyyksillä ei olisi syytä. Tuota kun on ja tulee varmasti olemaan mahdotonta todentaa. Ellei nyt sitten löydy jotain kaiken mullistavaa, esim. GUT ja päästä perille siitä, miten aika-avaruus ja kvanttimekaniikka ovat kytköksissä ja edelleen, mistä koko hiukkasissa on kysymys.

Ankea loppuvertaus xD