Tämä palsta on viimeaikoina korostanut entisten Jehovan todistajien kokemaa väkivaltaa.
Useampi kuin yksi entisistä Jehovan todistajista on kertonut omakohtaisia kokemuksia äidiltään
ja isältään saamastaan väkivaltaisesta kohtelusta kasvatuksen muodossa.
Palstalla on myös puheenvuorossa esitetty huolestuttava tieto, että 70% aikuisista valitsee
omakohtaisen kokemuksensa mukaisen kasvatustavan kasvattaa myös omat lapsensa.
Tämä tarkoittaisi sitä, että seitsemän kymmenestä väkivaltaisen lapsuuden eläneestä
entisestä Jehovan todistajasta valitsee kasvatustatavaksi lapselleen väkivaltaisen lapsuuden.
Voidaanko väkivallan kierrettä mitenkään katkaista?
Joku voisi ehdottaa, että väkivallan kierre lapsenkasvatuksessa katkeaa eroamalla jostain
uskonnosta, aivan kuin vanhemmilta opitut ja omaksutut tavat olisivat ihmisen ulkopuolisia
vaikuttajia, kuin selkäreppu, jonka voi pudottaa halutessaan selästään. Järkevä ihminen
ymmärtää, että opitut ja omaksutut tavat ovat "selkäydinjatkeessa" refleksinomaisesti käytössä.
Joku voisi ehdottaa julkista keskustelua ongelman ja sen omaavan ehdoitta. Ratkaisuko olisi
siinä, että ongelmainen yksilö tai ongelmaiset ryhmänä nostetaan kuin kissat pöydälle?
Olisiko tuolloin kuitenki vaarana, että keskustelu tyrehtyisi, sillä toista osapuolta ei asian
arkuuden johdosta " minäkö väkivaltainen lapseni pahoinpitelijä" kovin helposti saada
vapaaehtoisesti ja tuskin pakottamallakaan saman pöydän ääreen julkiseen keskusteluun.
Ryhmäterapiaistunnot psykologien valvonnassa? Ajatusten vaihtoa samat opitut ja
omaksutut kokemukset - ryhmän hengessä?
Odotan asiallisia kommentteja. Odotan myös, että aikuisten tavoin keskustelu pysyy
tämän aloituksen teemassa.
Useampi kuin yksi entisistä Jehovan todistajista on kertonut omakohtaisia kokemuksia äidiltään
ja isältään saamastaan väkivaltaisesta kohtelusta kasvatuksen muodossa.
Palstalla on myös puheenvuorossa esitetty huolestuttava tieto, että 70% aikuisista valitsee
omakohtaisen kokemuksensa mukaisen kasvatustavan kasvattaa myös omat lapsensa.
Tämä tarkoittaisi sitä, että seitsemän kymmenestä väkivaltaisen lapsuuden eläneestä
entisestä Jehovan todistajasta valitsee kasvatustatavaksi lapselleen väkivaltaisen lapsuuden.
Voidaanko väkivallan kierrettä mitenkään katkaista?
Joku voisi ehdottaa, että väkivallan kierre lapsenkasvatuksessa katkeaa eroamalla jostain
uskonnosta, aivan kuin vanhemmilta opitut ja omaksutut tavat olisivat ihmisen ulkopuolisia
vaikuttajia, kuin selkäreppu, jonka voi pudottaa halutessaan selästään. Järkevä ihminen
ymmärtää, että opitut ja omaksutut tavat ovat "selkäydinjatkeessa" refleksinomaisesti käytössä.
Joku voisi ehdottaa julkista keskustelua ongelman ja sen omaavan ehdoitta. Ratkaisuko olisi
siinä, että ongelmainen yksilö tai ongelmaiset ryhmänä nostetaan kuin kissat pöydälle?
Olisiko tuolloin kuitenki vaarana, että keskustelu tyrehtyisi, sillä toista osapuolta ei asian
arkuuden johdosta " minäkö väkivaltainen lapseni pahoinpitelijä" kovin helposti saada
vapaaehtoisesti ja tuskin pakottamallakaan saman pöydän ääreen julkiseen keskusteluun.
Ryhmäterapiaistunnot psykologien valvonnassa? Ajatusten vaihtoa samat opitut ja
omaksutut kokemukset - ryhmän hengessä?
Odotan asiallisia kommentteja. Odotan myös, että aikuisten tavoin keskustelu pysyy
tämän aloituksen teemassa.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Asiallinen aloitus ja varmaan ajankohtainen. Ihmettelinkin, miten ex-JT:n keskuudessa ei ongelmaa lainkaan olisi. Se on exillä joko niin piilotajuntaista tai arka asia, että sitä yritetään siksi peitellä osoittamalla muut syyllisiksi.
On se kummallista, että exät TAAS tukki silmässään yrittävät kurkotella rikkaa Jt veljiensä silmästä. Tuleeko heikko itsetunto pönkitetyksi tuolla, että omista vioistaan syyttää aina muita, eikä yritäkään tehdä itselleen mitään?. Vai onko tuo vain exien kapina niitä vanhempiaan vastaan, jotka ovat vielä Jt:ia? Jospa nämä selviää tämän keskustelun aikana.
Pahoinpitely ja kurittaminen on kaksi eri asiaa,minulla on 4 lasta kun he olivat pieniä annoin heille korkeintaan "tukkapöllyä" ja yritin keskustella heidään kanssaan asioista, Vartiotorniseura opettaa nimenomaan että lasta ei saa pahoinpidellä, täällä yritetään tuoda esille se että pahoinpitely JT keskuudessa olisi yleisenpää kuin yleisesti yhteiskunnassa, mutta se on väärin,tämän väitteen takana on jokin muu syy.
>>minulla on 4 lasta kun he olivat pieniä annoin heille korkeintaan "tukkapöllyä"
Lapseni eivät koskaan ole moittineet minua siittää että saivat "tukkapöllyä" mitä sitten ns. "vapaa kasvatus" on saanut aikaan täällä Ruotsissa? Lapset on kuin "seinästä revittyjä" hajoittavat kaiken mitä eteen tulee, sotkevat ja hajoittavat paikallisjunat ja Metrojunat ym. se on sitä vapaata kasvatusta!
Vapaa kasvatus on minusta aivan eri asia, kuin
väkivallaton kasvatus.
Minulle ei ole koskaan tuotettu fyysistä kipua
vanhempien toimesta, mutta oli kotona silti säännöt,
joiden mukaan toimittiin. Oli kotiintuloajat, nukkumaanmenoajat
yms., joiden mukaan toimittiin.
Homma toimi, koska vanhemmat osasivat keskustella
kanssamme ja perustella sääntönsä. Jos ei totellut,
oli muita tapoja kuin tukkapölly.
Omasta ystäväpiiristä kyllä huomaa, ketä on kuritettu
fyysisesti ja ketä ei. Fyysistä kuritusta kokeneet
sortuvat itsekin helpommin käyttämään fyysistä
voimaa. Itse en ole koskaan ollut väkivaltainen,
koska olen nähnyt ettei sitä tarvita, eikä siitä
seuraa mitään hyvää.
>>>Minulle ei ole koskaan tuotettu fyysistä kipua
vanhempien toimesta, mutta oli kotona silti säännöt,
joiden mukaan toimittiin. Oli kotiintuloajat, nukkumaanmenoajat
yms., joiden mukaan toimittiin.
Kurittamalla kasvattaminen ja kasvattamisen kokonaan laiminlyöminen eivät ole ainoita vaihtoehtoja.
Vapaan kasvatuksen syyttäminen monisyisistä yhteiskunnallisista ongelmista on myös hyvin kaukaa haettua, sillä fyysisen kurittamisen ollaan päinvastoin todettu lisäävän väkivaltaista ja rikollista käyttäytymistä.
>>Kumpi mielestäsi oli parempi tapauksessani? Mahdollisesti puhuttu hukkunut vai rangaistuksella peloteltu elävä?
No olisihan tietysti voitu ostaa pelastusliivit, mutta se ei estä rusentumasta lauttojen väliin.
Olisiko sinulla noita vaihtoehtoja esittää.
Jopa kiinniottaminen luokitellaan pahoinpitelyksi, mainitsee perheväkivaltaa informoiva taho.
Tämä tarkoittaa sitä, että kuritustoimenpiteenä lapseen ei saa ottaa kiinni.
Karrikoiden: lapsen äiti kieltää lastaan ylittämästä ruuhkaista katua suojatietä käyttäen liikenneopasteen punaisen valon palaessa. Lapsen niskuroidessa äitiään vastaan oman tahtonsa läpisaamiseksi, äidillä ei ole annettu oikeutta ottaa lapsestaan kiinni, mikäli kiinniottaminen tapahtuu kuritustoimenpiteenä.
Takaraivon hiusnipusta, ja pienestä sellaisesta, ylöspäin nostaminen, pienessäkin määrin, sopivasti säikäytti ja sai pysymään ruodussa.
>>Karrikoiden: lapsen äiti kieltää lastaan ylittämästä ruuhkaista katua suojatietä käyttäen liikenneopasteen punaisen valon palaessa. Lapsen niskuroidessa äitiään vastaan oman tahtonsa läpisaamiseksi, äidillä ei ole annettu oikeutta ottaa lapsestaan kiinni, mikäli kiinniottaminen tapahtuu kuritustoimenpiteenä.
Miten olisi vaikkapa lasten tekemisten valvominen? Mikäli lapset osoittavat ansaitsevansa luottamusta, niin he saisivat enemmän vapautta, mutta jos ei niin sitten lähdetään ulos vain vanhempien valvonnan alla.
"Lapsen kiinnipitäminen kuritustilanteessa voisi olla verrattavissa vaarattoman ihmisen pakottamiseen lepositeisiin tai pakkopaitaan. Ei kovin mukaavaa, luulisin..."
Tarkoitat varmaan, että kiinnipitäminen kuritustarkoituksessa ei ole ei niskuroivan lapsen mielestä mukavaa, kun kiinnipidettynä ei enää pääse tekemään mielipuuhiaan.
Tukistaminen tuomitaan kaikissa lastenkasvatukseen liittyvissä kirjoissa,olen lukenut.
Silti luulen että kaikkia lapsia on kuritettu tällä tavoin. Olen minäkin saanut usein "tukkapöllyä" ja "luunappeja" lapsena ja nuorena, enkä sitä pahalla kuitenkaan muista.
Osasin olla itsekin aika kamala.Suuttuessani hajotin usein kalliita lasiastioita ja heittelin esineitä. Joten en ihmettele vaikka vanhemmilla joskus tiukkaa tekikin.
Puhuminen ja tilanteen rauhoittaminen ovat kaikista tärkeimmät, fyysisen kurituksen suhteen on oltava tosi varovainen, otteet voivat olla liian kovat kun menettää "hermonsa".
Kuvittele itsesi sellaiseen tilanteeseen, missä sinut laitetaan väkisin lepositeisiin tai pakkopaitaan, etkä oiken tiedä miksi tai se tuntuu muuten epäoikeutetulta. Voisitko kuvitella tuntevasi tuollaisessa tilanteessa kenties pelkoa, ahdistusta tai vihaa? Tuntuisiko tuollaisen toimen vastustaminen pielekkäältä vaihtoehdolta?
Enkä nyt tarkoita sellaista tilannetta missä olet välittömäksi vaaraksi itsellesi tai muille ihmisille.
Eikö se ole rajoittavaa? Tuollaisen vankielämän suunnittelu on mielestäni ahdistavaa. Siinä pitäisi hakea ja saatta joka paikkaan. Ei taida onnistua. Ethän sinä sitten lopuksi tiedä mitä sillä ansaitulla luottamuksella tehdään.
>> Kuvittele itsesi sellaiseen tilanteeseen, missä sinut laitetaan väkisin lepositeisiin tai pakkopaitaan, >>
Saanen huomauttaa, että kiinnipitäminen on eri asia kuin sitominen.
Eiköhän aikuisen läsnäolo ja osallistuminen luo päinvastoin turvallisuuden tunnetta. Edellyttäen tietysti ettei aikuisen läsnäollessa täydy pelätä fyysistä kuritusta.
Helpompaa on tietysti antaa lasten touhuta valvomatta ja kurittaa sitten kun siltä sitten tuntuu.
>>Saanen huomauttaa, että kiinnipitäminen on eri asia kuin sitominen.
KIINNIPITÄMINEN EI SOVELLU KURITUSMUODOKSI
Erään lapsiin kohdistuvan väkivallan ilmenemismuodoista informoivan laitoksen mukaan
lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ilmenee kolmessa eri muodossa; väkivalta kohdistuu suoraan
lapseen, lapsi joutuu seuramaan tai kuulemaan väkivaltatapahtumia, tai lasta käytetään
väkivallan välineenä toista vanhempaa vastaan.
Suoraan lapseen kohdistuvan väkivallan muodot ovat teot, joissa toisen fyysistä koskemattomuutta
rikotaan, vaikka näkyviä vammoja ei syntyisikään. Esimerkkeinä mainitaan lyöminen, töniminen,
potkiminen, hiuksista repiminen, kiinnipitäminen ja aseiden käyttäminen. Henkisen väkivallan
esimerkkeinä laitos mainitsee nimittelyn, vähättelyn, kontrolloinnin, uhkailun, uhkailun esimerkiksi
itsemurhalla, tavaroiden rikkomisen ja seiniin lyömisen. Henkistä väkivaltaa voi olla myös rahankäytön
kontrolloiminen. Lisäyksenä ovat lasten ruumiillinen kuritus, hoidon laiminlyönti ja erityisesti
pienten vauvojen ravistelu. Lapsiin kohdistuvat seksuaaliset teot ovat aina rikoksia.
:_____________________________________________________________
> tiedotteessa kerrotaan, että "väkivallassa on
- kyse vallankäytöstä ja kontrollista, jonka avulla
***yritetään saada toinen ihminen toimimaan oman tahdon mukaisesti."
Lasten vanhemmat, jotka yrittävät saada toisen ihmisen ts. oman lapsensa toimimaan oman
tahdon mukaisesti, syyllistyvät väkivaltaan...
______________________________________________________________
> informaation mukaan, "lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ilmenee
kolmessa eri muodossa;
*** väkivalta kohdistuu suoraan lapseen, lapsi joutuu seuramaan tai
*** kuulemaan väkivaltatapahtumia, tai
*** lasta käytetään väkivallan välineenä toista vanhempaa vastaan.
_______________________________________________________________
> Laitos jatkaa, " lapsiin kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa ovat teot,
- joissa toisen fyysistä koskemattomuutta rikotaan,
****vaikka näkyviä vammoja ei syntyisikään
Fyysisen koskemattomuuden rikkomisena mainitaan mm.
*** lyöminen
*** töniminen
*** potkiminen
*** hiuksista repiminen
*** kiinnipitäminen
Armeijassa pressalinnaa vartioidessa on pysyttävä paikoillaan kuin nukke.... ja se on vasta kurjaa
>>> tiedotteessa kerrotaan, että "väkivallassa on
- kyse vallankäytöstä ja kontrollista, jonka avulla
***yritetään saada toinen ihminen toimimaan oman tahdon mukaisesti."
Lasten vanhemmat, jotka yrittävät saada toisen ihmisen ts. oman lapsensa toimimaan oman
tahdon mukaisesti, syyllistyvät väkivaltaan..>>
eli lasta ei saa komentaa äänenpainollaankaan, vaan kaiken pitää tapahtua suostutteluin tai lahjomisin.
Lasten ruumiillinen kuritus on kielletty. Kiinnipitäminen ruumiillisena kurituksena on väkivaltaa,
jossa toisen fyysistä koskemattomuutta rikotaan, vaikka näkyviä vammoja ei syntyisikään.
kun luekelen tätä kurittamisesta käytävää keskustelua niin itsekin kuria saaneeena ihmettelen mihin nämä väitteet "lapsiin kohdistuvasta väkivallasta" perustuvat ?
Onko olemassa siis todellisia tutkittuja faktoja vai onko koko keskustelu syntynyt siksi koska JT:ia vastustavat järjestöstä eronneet/erotetut ovat päättäneet ottaa sen mielenosoituksensa teemaksi ?
Eli vähän niinkuin, että mitä suurempi valhe sitä helpommin se uskotaan . . .
>>>>>>>>>Eli vähän niinkuin, että mitä suurempi valhe sitä helpommin se uskotaan . . .
JT:ien lastenkasvatusta kritisoivat ovat monasti niitä, jotka eivät hyväksy raamatullisia kasvatusmenetelmiä vaan luulevat tietäväsä paremmin kuin Raamattu, miten lapsia kasvatetaan.
Onnistunut lastenkasvatus edellyttää Raamatun opetuksen seuraamista. Ellei JT seuraa Raamattua lastenkasvatuksessaan, hän ei voi onnistua. Jos joku ei-JT seuraa Raamatun ohjeita, hän onnistuu paremmin kuin sellainen JT, joka seuraa Raamattua vähemmän.
Monet epäonnistuvat lastenkasvatuksessaan, koska menevät avioliittoon liian nuorina, jolloin itsekin ovat vielä aikuisuuteen kasvamassa.
Ensimmäinen vakava unohdus on sopivan kurituksen puute. Eikä kuritus merkitse suinkaan ilman muuta ruumiillista kuritusta vaan usein vain sanallista ojennusta.
Tässä JT:ien artikkeli lastenkasvatuksesta:
http://www.jehovantodistajat.fi/languages/finnish/library/w/2004/6/15/article_02.htm
Miksi muuten vain JT:ia arvostellaan lasten kurittamisesta? Miksei myös esivanhempiamme, jotka tulivat tähän tulokseen: "Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee"?
"Lapset kasvaisivat hyvin, ellei aikuisilta puuttuisi kasvatusta" (Goethe). Parhaiten lapsiin tehoaa omien vanhempien käyttäytymisen esimerkki.
Tässä kirjoitelma siitä, kuinka aikuiset voivat kasvattavat itseään:
http://www.jehovantodistajat.fi/languages/finnish/library/w/2005/3/15a/article_01.htm
Muistutettakoon vielä siitä, että ´parhaita lastenkasvattajia ovat ne, joilla ei itsellään ole lapsia´ :-) ja ettei kukaan onnistu lastenkasvatuksessaan paremmin kuin Raamattua seuraava
Ellei luota Raamattuun
>> JT:ien lastenkasvatusta kritisoivat ovat monasti niitä, jotka eivät hyväksy raamatullisia kasvatusmenetelmiä vaan luulevat tietäväsä paremmin kuin Raamattu, miten lapsia kasvatetaan.
Olisiko sinulla tutkimustuloksia kuinka haitallista lievä rangaistus, kuten esim. tukistaminen on? Oletan nyt, että ko. toimi kuuluu noihin 5-20 päiväsakon piiriin. Siis nyt haluan vain sellaisia tutkimuksia, jotka luokitellaan tuohon kategoriaan.
Onko siitä mitään käytännön konsteja selvitä eteenpäin? Onko yleensäkään mahdollista elää jatkossa suhtkoht normaalia eämää?
"Ruumiillista kuritusta käsittelevä tutkimus voidaan summata lyhyesti: kurituksesta ja väkivallasta on lapselle pelkkää haittaa. Kurituksella ei saavuteta mitään kasvatuksellista hyötyä, ja sen avulla saadaan vain joko silmänpalvontaa tai sokeaa tottelevaisuutta ilman omaa harkintakykyä. Väkivalta traumatisoi, lisää nuoruus- ja aikuisiän aggressiivisuutta, ja haitat ulottuvat aikuisikään saakka[1][3][4]. Esimerkiksi suomalaisessa Lea Pulkkisen tutkimusryhmän pitkittäistutkimuksessa on tullut esiin, että myönteistä kehitystä tukeviksi kasvuolojen piirteiksi todettiin vanhempien hyvä keskinäinen suhde, lapsen hyvä suhde isäänsä, äidin huolehtivuus ja kannustavuus sekä vanhempien kielteinen suhtautuminen ruumiilliseen kuritukseen. Kurituksen vahingollisuus on tutkimuksellisesti hyvin selkeä."
Lähteet mainittu linkin alareunassa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuritus
Ilmankon nykyään ei lapsilla ole ongelmia, onhan laki ollut voimassa jo vuodesta -84.
Selvästi on tutkimus oikeassa. Tukistamisesta ne kaikki ennenvanhaan koetut ongelmat olivat peräisin.
>>Lainsäädäntö lähtee siitä, että lapsilla on samat oikeudet tulla suojelluksi väkivallalta kuin aikuisilla. Lapsiin kohdistuva väkivalta, myös ruumiillinen kuritus, ovat rikoslain mukaan pahoinpitelyä. Suomella on pitkät ja kunniakkaat perinteet väkivallattomien kasvatusmenetelmien käyttöönotossa. Ruumiillinen kuritus kiellettiin valtion kouluissa jo vuonna 1914. Kokonaan ruumiillisen kurituksen käyttö kiellettiin 1984 alusta. Alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistunut pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos. Tämä merkitsee sitä, että virallinen syyttäjä voi vaatia tekijän tuomitsemista rangaistukseen, vaikkei pahoinpitelyn uhri sitä vaatisikaan. Lastensuojelulain mukaan jokaisella valtion, kunnan ja seurakunnan työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa ilmeisessä lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta kunnan lastensuojeluun.>>
Lähde: Lastensuojelun keskusliitto
"Lapseen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa
* lapsen ravistelua (esim. vauvan ravistelu (engl. shaken baby), vauvan paiskominen (engl. shaken impact)
* lapseen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa (esim. vauvan/lapsen lyöminen, potkiminen, töniminen, kuristaminen, tukistaminen, polttaminen kuumilla esineillä (esim tupakka tai vedellä))
* lapsen kemiallista pahoinpitelyä (esim. alkoholi, huumeet, lääkkeet)
* fyysinen kurittaminen (ollut kiellettyä vuodesta 1984) (esim. lyöminen, tukistaminen, läpsiminen tai repiminen).
* lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa (mitätöinti, emotionaalinen ja moraalinen turmeleminen ja -kaltoinkohtelu)
* uhkaileminen (esim. väkivallalla, toisen vanhemman menettämisellä tai itsemurhalla)
* uhkaileminen (esim. selkäsaunalla tai hylkäämisellä)
* nöyryyttäminen (esim. nimittely, alistaminen, järjestelmällinen loukkaaminen)
* mitätöinti (esim. nimittely, julkinen halventaminen, haukkuminen, kiusaaminen)
* eristäminen (esim. sukulaisista, ystävistä)
* uskonnollinen fanatismi (esim. ehdottomat uskonnolliset toimintavaatimukset, vertaa Munchausen Syndrome by Proxy)
* lapsen täydellinen kontrollointi (esim. ja/tai USKONNOLLINEN fanatismi)
* mustasukkaisuus (esim. mustasukkaisuus lasta kohtaan tai lapsen saamaa hoivaa kohtaan)
* taloudellinen laiminlyönti (esim. lapsen elatukseen tarkoitettujen etuuksien ja rahavarojen vastuuton käyttö omiin tarkoituksiin, lapsen omaisuuden myyminen tai varastaminen)
****************
Kaltoinkohteleville vanhemmille voi olla ominaista ominaista vuorovaikutustilanteessa lapsen kanssa muun muassa seuraavantyyppiset seikat[14][15]
* äidin/isän ja ammattilaisen käsitykset lapsen hyvinvoinnista ja mahdolliset huolet lapsesta eroavat oleellisesti toisistaan
* aiti/isä ei pidä ongelmallista tilannetta ongelmallisena
* äiti/isä on vihamielinen, syyttelevä tai loukkaava lasta kohtaan
* äiti/isä on väkivallan kohteena parisuhteessaan
* lapselle ei anneta tilaa
* äiti/isä ei "näe" tai "kuule" lasta
* äiti/isä ei pysty lohduttamaan lasta
* äiti/isä ei osaa käsitellä lasta
* äidin/isän suuttuminen viranomaisille voi olla suurempaa kuin huoli lapsesta
* äidin/isän voi toisaalta käyttäytyä myös ylitsevuotavan oloisesti "valheellinen positiivisuus" lasta kohtaan peittääkseen mahdollista kaltoinkohtelua.
Lapsiaan kaltoinkohtelevia ja pahoinpiteleviä vanhempia luonnehtii usein se, että he ovat joko valmistautumattomia tai joissain tapauksissa myös varsin kykenemättömiä vanhemmuuteen, he eivät ymmärrä lapsen kehitykseen liittyviä vaikeuksia ja rajoituksia eri ikävaiheissa eivätkä he tiedä, miten suhtautua tai kasvattaa lapsia ilman esimerkiksi kurituksen nimellä kulkevaa lapsen pahoinpitelyä tai väkivallalla uhkailua. Vanhemmalla voi olla puutteellinen kyky ja joskus myös halu ymmärtää realistisesti lapsen tarpeita tai kykyjä huolehtia itsestään. Puutteellinen vanhemmuus tarkoittaa usimmiten myös empatian puutetta ja kyvyttömyyttä asettaa lapsen tarpeita omien tarpeidensa edelle sekä kyvyttömyyttä positiiviseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Tyypillisesti lapseen puretaan itselle sietämättömiä tunteita ja lapsi paitsi kärsii tästä toiminnasta niin usein oppii toimimaan myös vastaavalla tavalla omassa elämässään puhutaan ns. väkivallan kierteestä ks. perheväkivalta).
************
Lähde: Wikipedia
* uhkaileminen *
Aijai, tuotain kuulee niin usein käytettävän.
"Jos et tottele, niin saat mennä huoneeseesi 10 minuutiksi."
Kuitenkin on kysymys 5-20 päiväsakon pahoinoitetylstä.
Uhkailun ja eristämisen sijaan pitäisi palaveerata, jakaa puheenvuoroja, mieluimmin lapsi voisi olla puheenjohtaja, näin hän saisi vastuuta ja ei tuntisi itseään epävarmaksi häntä koskevissa asioissa. :D
Vastauksesi on samaa tasoa, kuin raamatuntulkintasi. Irrotetaan sana/jae erilleen asiayhteydestään ja keksitään oma tulkinta.
" * uhkaileminen (esim. väkivallalla, toisen vanhemman menettämisellä tai itsemurhalla)
* uhkaileminen (esim. selkäsaunalla tai hylkäämisellä)"
Rinnastat siis omassa huoneessa rauhoittumisen väkivaltaan (esim. suosimasi tukistaminen), vanhemman menettämiseen, itsemurhaan, selkäsaunaan ja hylkäämiseen.
Etkö parempaa keksi?
*********
Eikös juuri valtakunnansalolla ole käytössä selkäsaunalla ja tukistamisella uhkaaminen?
VAI ...??? Kuritatko ruumiillisesti, tukistatko yms. ilman varoitusta (uhkailua)?
Onko niin, että JOPA ensiksi uhkaat väkivallalla ja sen jälkeen kohtelet lasta väkivaltaisesti?
Mitä teille on sanottu neuvolassa, kun olette kertoneet tukistavanne lapsianne? vai jätittekö kertomatta???
Mitä sitä kaunistelemaan, uhkailu kuin uhkailu. Jotkut suosivat materialla kiristämistä, "pukki ei tule.." Asiat piti poteron mukaan selvitä puhumalla, no puhumistahan kiristäminenkin on.
Todella huvittavaa lukea näitä vastauksia tänne. Miksi kaikki ottavat heti sellaisen kannan, että entiset todistajat väittäisivät että kaikki Jehovan todistajat pahoinpitelisivät lapsiaan? Tällaista väitettä en ole itse kyllä huomannut. Mustavalkoista ajattelua on selvästikin ilmassa koska lapsien hakkaaminen ja vapaa kasvatus ovat useiden mielestä ainoita vaihtoehtoja. Esimerkiksi mielenosoituksen teema on fyysistä ja HENKISTÄ väkivaltaa vastaan. Mielestäni Jehovan todistajien keskuudessa juuri tämä henkinen väkivalta on paljon suurempi ongelma kuin fyysinen, vaikka toki fyysistä väkivaltaakin tapahtuu ja tästä on olemassa useita kokemuksia. Kukaan ei väitä että jokainen Jehovan todistajalapsi kokee samaa. Useat entiset Jehovan todistajat ovat kokeneet henkistä ja fyysistä väkivaltaa ja tämän takia haluavat kiinnittää siihen huomiota, kyse on kaikkien eduista. Jos henkinen ja fyysinen väkivalta saadaan pois Jehovan todistajien keskuudesta, ei tähän ongelmaan enää voida kiinnittää huomiota. Tämä tarkoittaa myös sitä, että olosuhteet järjestön sisällä ovat parantuneet.
Tiedän kyllä omastakin kokemuksesta että henkistä väkivaltaa joutuu kärsimään, joten mielestäni siihen täytyy kiinnittää huomiota, asiallisesti.
Muuta nimimerkkiäsi! koska et ole enää JT etkä lehtiveli, jos olet siinä tehtävässä joskus ollut.
..mistä tiedät "lähimmäinen" kenen alueveli hän on ja mitä aluetta hän palvelee! Kenekäs lähimmäinen sinä muuten olet..
Lehtiveli ja Alueveli eivät siis ole yksi ja sama henkilö vaikka saattavatkin sekoittua keskenään....
Nimimerkin muutos ei ole tarpeen, koska tarvitaanhan seurakunnan ulkopuolellakin lehtiveljiä ja alueveljiä ja muita vapaaehtoiseen palvelukseen osallistuvia ;)
Olen myös lehtiveli, koska luen JT-lehdet säännöllisesti ja teen niistä muistiinpanoja. Tutkin myös tutkittavat kirjoitukset ja pyrin auttamaan lähimmäisiäni, jopa sinuakin, Lähimmäinen.
lisäys vielä edelliseen: Ja olen edelleenkin JT kunnes minut erotetaan :)
.. teidät.. mutta ärsyynnyin kun todistajat luulevat että vain heillä on ihmiset "veljiä keskenään".. Minä ilmottaudun muuten "takarivin siskoksi" ;-)
Meillä sisaretkin saa osallistua muuhunkin kuin kenttätyöhön ja siivoukseen ;)
.. vakavissani.. Jos olisin sellainen "nöyrätakarivinsisko", en olisi täällä, samoin kuin ette tekään arvon alue ja lehti -veli. Olemme oppineet ajattelemaan ihan ikiomilla aivoillamme. Ja tässä ajattelussa ei ole sijaa sille onko nainen vai mies. Tosin jos olisin jt-piireissä, asialla olisi suuri merkitys. Nainen siellä seurakunnassa vaietkoon.
se omilla aivoilla ajattelu onkin minun elämäni suola. Jokainen nauttikoon eri asioista, minä nautin ajatuksen ja ilmaisun vapaudesta. :)
YHTEENVEDOT TUTKIMUKSESTA: "EROTTAMINEN & KARTTAMINEN"
Erottaminen&Karttaminen
Kirjoittanut: loppu lähellä 21.6.2006 klo 19.52
"KOMMENTAATTORI:
Tarkkasilmäinen lukija huomaa sueraavia seikkoja:
- "Tornin" keskustelun avaus on teemaltaan: "Topic: Varjokonventin eli mielenosoituksen suunnittelua 2.6."
- Mielenosoituksen taustajoukolla ei ole mielessään mitään valmista "probleemaa", jota vastaan osoittaa
tavoitteellisesti mieltään. Todetaan vain, että "Hyviä ideoita siis kaivataan tälle vuodelle". Aatteellisten
yhteisöjen, olkoonpa rekisreröimättömiä tai ry-tunnuksella varustettuja, jäsenillä on yhteinen tavoite,
josta heidät tunnistetaan. Tämän joukon yhteinen tavoite tulee esiin tutkimusaineistoon tarkemmin
tutustuttaessa, mutta siltä ei ole julkisena teemana tuotu mukaan mielenosoitukseen.
- Joukko noudattaa jo perinteeksi muodostunutta yhteenkokoontumistaan kesän konventtien aikaan
mielenosoituksen muodossa nimetyllä "varjokonventillaan"."
"KOMMENTAATTORI:
Tarkkasilmäinen lukija huomaa seuraavien asioiden nousseen käydyssä, keskustelun omaisessa,
alustuksessa esiin:
- "Tornin" ,teemaltaan: "Varjokonventin eli mielenosoituksen suunnittelua 2.6." avaamassa,
mielenosoituksen suunnittelukokouksen alustuksessa nousee huomattavaan asemaan, keskustelu:
erottamisesta ja karttamisesta.
- Käydyn keskustelun pohjalta "Torni" alustuksen avaajana esittää, näkemystään korjanneena,
mielenosoituskylttien teksteiksi:
"Älä osallistu erotettujen karttamiseen - sinä saatat olla seuraava kartettava!"
"Karttaminen oikeuskomiteat (mutta ei jäsenyydestä poistaminen) = väkivaltaa""
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000017347790