Onko ruohonjuuritason ekumenia nyt ohi katolilaisten ja luterilaisten välillä? Jos näin on, niin kiitos siitä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle.
Ainakin minä katolisen kirkon rivijäsen olen päättänyt boikotoida kaikkia luterilaisen kirkon järjestämiä ekumeenisia tilaisuuksia yllä olevan srk-yhtymän tempauksen takia.
Uskon, että en ole yksin, kts. katolilaisuus palstalla otsikon alla "ekumenian aika ohi" olevia viestejä.
Ainakin minä katolisen kirkon rivijäsen olen päättänyt boikotoida kaikkia luterilaisen kirkon järjestämiä ekumeenisia tilaisuuksia yllä olevan srk-yhtymän tempauksen takia.
Uskon, että en ole yksin, kts. katolilaisuus palstalla otsikon alla "ekumenian aika ohi" olevia viestejä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ekumenian pyrkimys on Jumalan sanasta riisuttuun kaikkien uskontojen yhteyteen paavin johdolla.
Seurakunta taas ON yksi - on ollut aina, ymmärsimme sitä tai ei. Seurakunnan jäsenluettelo on Karitsan elämänkirja. Kirkonkirjojen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Luterilaisuus ei päässyt koskaan kokonaan irti katolisuudesta. Kasvava hinku pyhäinjäännösten, pyhimysten ja muun sellaisen perään on eräs ekumenian seuraus. Jumala kutsuu omiaan ulos tästä sirkuksesta.
Lähtekää siitä ulos, te minun kansani,
ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi
ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.
on yksi, mutta eihän tämä ole este ekumenian harjoittamiselle vaan päinvastoin velvoittaa siihen. Se voi myös vapauttaa ennakkoluuloista. Katolinen kirkko seuraa sanaa ihan kohtuudella, jopa haastaa siihen luterilaisia.
lahkolaiset hiljaa.
Ei jeesus neuvo eroamaan mistään kirkosta ja tekemään tilalle toista.
Jumala kutsuu ulos lahkolaisuudesta ja harhoista, ei se meinaa mitään fyysistä eroamista.
Onhan katolaisessa kirkossa paljon opillista potaskaa, siitä huolimatta Jumala kutsuu sieltäkin kenet hän tahtoo.
Olet okeassa. Seurakunnan ykseys ei edisty sillä, että kirkosta erottua liitytään toiseen tai perustetaan taas uusi kirkko. Mutta et näy ymmärtävän seurakunta-asiaa. Luterilainen tai mikään muukaan kirkko ei ole seurakunta. Raamattua mukaellen voisi kysyä: "Ei kaiketi Luther ole ristiinnaulittu teidän edestänne? Vai oletteko te kastetut Lutherin nimeen?" Mieti, miten tämä raamatunkohta koskettaa nykypäivää. Onko ongelmasta päästy, vai ollaanko kenties pahemmassa jamassa?
Koska Kristuksen ruumis on yksi ja jakamaton, ovat kaikki tästä ykseydestä jollain tapaa eroon pyrkivät lahkoja. Niinpä Jumalan pyhien ei tule perustaa taas uutta kirkkoa, vaan heidän tulee alkaa toimimaan yhdessä, Herransa Jeesuksen nimessä kirkkojen ulkopuolella. Eikö ole nurinkurista, että varsinkin valtakirkkojen jäsenistä suurin osa ei ole uskovia? Raamattu kysyy, "mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?" Lahkoihin kuulumattomuus ei ole lahkolaisuutta.
Seurakunta on yksi, mutta se elää hajaannuksessa. Esikuva, juutalainen kansakin on yksi, vaikka asui vuosisadat hajotettuna kaikkien kansojen sekaan. Jumala kutsuu myös hengellistä Israelia pois hajaannuksesta. Raamattu todistaa, että katolisessa äitikirkossa (kuten myös sen tyttärissä) on Jumalan kansaa. Kaikkia heitä koskee tämä kutsu:
Lähtekää siitä ulos, te minun kansani,
ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi
ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.
Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti,
ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.
Kirkot erottavat uskovat toisistaan. Mikä ihmeen henki saa Jeesukseen uskovan ajattelemaan olevansa uskovien yhteydessä ja raamatullisessa seurakunnassa, vaikka on uskomattomien keskellä. Mikä henki saa hänet kutsumaan toiseen samanlaiseen eriseuraan kuuluvaa veljeään lahkolaiseksi? Mikä henki saa uskovat tukemaan ihmisten rakentamia epärääamatullisia raja-aitoja?
Ekumenia ei poista näitä keinotekoisia rajoja, vaan se opettaa hyväksymään ne "rikkautena". Ekumenia ei etsi totuutta, vaan se vesittää Jumalan sanan yleishumaaniksi julistukseksi, jonka voi allekirjoittaa niin vakaumuksellinen hindu kuin muslimikin.
Kirkkolaitos syntyi, kun antiikin pakanauskontojen menoihin yhdistettiin Rooman keisarin johdolla joitakin kristillisiä teemoja. Ekumenia taas on paavijohtoinen eksytys, jonka päämääränä on yhdistää kaikki uskonnot yhdeksi paavin johtamaksi maailmanuskonnoksi. Historia toistaa itseään.
"Kirkkolaitos syntyi, kun antiikin pakanauskontojen menoihin yhdistettiin Rooman keisarin johdolla"
Olikos lähteesi joku ateistien nettisivusto? Mielenkiintoista että uskovana itseään esittelevä käyttää argumentteina ateistien propagandaa. Siellä samalla sivulla oli että helluntailaisuus syntyi haitilaisen woodoo perinteen sotkeutuessa kristinuskoon.
"Eikö ole nurinkurista, että varsinkin valtakirkkojen jäsenistä suurin osa ei ole uskovia?"
Millä perustelet tuota väitettäsi? Millaiset ihmiset ovat sinun mielestäsi uskovia?
"Kirkkolaitos syntyi, kun antiikin pakanauskontojen menoihin yhdistettiin Rooman keisarin johdolla JOITAKIN KRISTILLISIÄ TEEMOJA."
Kärjistetty, mutta ei mitenkään tuulesta temmattu väite. Jos usko on rakennettu kirkon perustuksille, sortuu se kirkon mukana. Vain Kristus-perustus voi kestää. Vähäisinkin kerros hiekkaa kallion ja rakennuksen välissä tekee perustuksesta epävakaan:
Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen
järkeisopilla ja tyhjällä petoksella,
pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin
ja maailman alkeisvoimiin
eikä Kristukseen. (Kol.2:8)
Joitakin linkkejä:
http://kotisivu.dnainternet.fi/poeysti/historia.htm
http://koti.phnet.fi/petripaavola/Kirkkojenopetukset
Väite:
"valtakirkkojen jäsenistä suurin osa ei ole uskovia"
Todistus:
Mene torille. Kysy vastaantulevilta
a) onko hän uskovainen?
b) kuuluuko hän johonkin kirkkoon?
c) jos, niin mihin?
Tästä materiaalista saa varsin yksinkertaisilla tilastollisilla menetelmillä jonkinlaisen arvion. Koska tulos perustuu vain vastaajan omaan mielipiteeseen, ei se ole ihan luotettava, mutta ainakaan kukaan ei voi väittää että häntä tulkittiin väärin.
Voi olla, että suurin osa uskoo Jumalaan, tavallaan. Se ei vielä merkitse, että he olisivat Jumalan pyhiä - "Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat."
Todistus: Mene torille. Kysy vastaantulevilta a) onko hän uskovainen? b ) kuuluuko hän johonkin kirkkoon? c ) jos, niin mihin?"
Huono todistus. En usko, että monetkaan ihmiset ryhtyvät torilla käydessään tai yleensäkään vastaamaan tuikituntemattoman kyselyihin henkilökohtaisesta uskostaan, ainakaan tosissaan. Ei henkilökohtainen usko ole mikään torikyselyiden aihe. Jos sinulla ei ole tuon parempia väitettäsi tukevia argumentteja, niin voit unohtaa koko väitteesi.
Myös heilläkin väitetään olevan samallainen henkioppiperusta, sieltä samalta ateistisaitilta kopioitu kuin sinunkin väitteesi on. Onko mukavaa olla woodoo-uskovainen Rintti?
Monenkaan ei tule aktiivisesti todistettua Jeesuksesta. Vähintä olisi, että edes kysyttäessä tunnustauduttaisiin Jeesuksen opetuslapseksi. Uskomatonkin voi väittää olevansa uskovainen, mutta on mahdotonta kieltää uskonsa ja olla otollinen.
Varma on tämä sana; sillä:
jos olemme kuolleet yhdessä hänen kanssaan,
saamme myös hänen kanssaan elää;
jos kärsimme yhdessä, saamme hänen kanssaan myös hallita;
jos kiellämme hänet, on hänkin kieltävä meidät;
jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena;
sillä itseänsä kieltää hän ei saata. (2Tim.2:11-13)
>>
Myös heilläkin väitetään olevan samallainen henkioppiperusta, sieltä samalta ateistisaitilta kopioitu kuin sinunkin väitteesi on. Onko mukavaa olla woodoo-uskovainen Rintti?
Annoit linkin Petri Paavolan sivuille, joilla hän sanoo mm. näin: " Ja Suomessa ainakin selkeästi yli 90% kirkon jäsenistä on julkijumalattomia." - "Luterilainen kirkko on todella sekottunut ruumis, koska se on sekoittanut valheen ja totuuden keskenään." - "Ekumenia on siis eksytystä, jonka kautta saatana yrittää eksyttää uskovat sekä uskomattomat uskomaan, jotta ekumenia on Jumalan työtä, jossa hän yhdistää kaikki yhdeksi."
Miksi noin pitäisi ajatella? Siksikö, koska Petri Paavola noin sanoo? Kuka muuten on Petri Paavola? Noin pikalukemalla huomasin vain, että hän kertoo olevansa naimisissa maailman kauneimman naisen kanssa ( ! ) ja että hänellä on kolme ihanaa lasta.
Älä tuijota prosenttilukja. Tuo oli hänen arvionsa. "Julkijumalaton" ei ole missään oikein virallisesti määritelty. Jollekin se tarkoittaa Jumalan kieltäjää ja pilkkaajaa. Toiselle taas mukamas uskova, joka elämän valinnoillaan kieltää uskonsa on "julkijumalaton". Tosiasia on, että vähemmistö kirkon jäsenistä on kristittyjä. Mitä kertoo esimerkiksi konfirmaatio? Tilaisuudessa kaikki konfirmoitavat vannoivat kuorossa uskoaan, mutts vain ani harva oli tosissaan. Uskovainen pappi saattoi surkutella, ettei kukaan tullut uskoon. Mutta ei hänkään haistanut käytännössä mitään väärää. Sehän on perinne.
Luterilainen kirkko laitoksena on kiinnostunut vain jäsenmääränsä säilyttämisestä, ei sielujen pelastuksesta. Tietenkin on sitten tämän "kymeneen prosenttiin" kuuluvia yksilöitä. Monissa vapaissa suunnissakin on havaittavissa samoja laitosmaisia oireita.
Ekumenia
Tämän maailman viisaat jumaluusoppineet väsäävät ympäripyöreitä julkilausumia. Seurakunnan jakautuminen lahkoiksi käsitetään rikkautena. "Jokainen tulee uskollaan autuaaksi". Kristitty on inflaation kokenut sana. Aikoinaan se oli pilkkanimi, jonka kantajan henki saattoi olla löysällä. Nykyisin kristittyjä on pilvin pimein - tilastoissa. Ihmisiä jotka eivät edes kysyttäessä tunnusta uskoaan Jeesukseen.
Tiesitkö, että katolisilla ja luterilaisilla on nykyään yhteinen vahurskauttamisoppi? Aikoinaan vanhurskauttamisoppi oli yksi niitä totuuksia, josta kiinni pitäminen toi paavin kirouksen Lutherin päälle. Kumpi on tarkistanut kantaansa? Tässä erään luterilaisen arvioita siitä:
http://kotisivu.mtv3.fi/valoaristilta/jutut/julistus.html
Tässä katolinen kirkko hivuttaa lonkeroitaan toisaalle:
http://www.deceptioninthechurch.com/popekiss.html
Sinun pitäisi pitää erillään kaksi asiaa ekumenia ja kristittyjen yhteys. Kristityt ovat yhtä. Ei siihen tarvita komiteamietintöjä. Vaikka änkyräinen lahkohenki tekeekin kaikkensa tehdäkseen tämän tyhjäksi. Voisivatko kristityt - siis merkityksessä Jumalan pyhät - luopua kirkkojensa kahleista ja alkaa kokoontumaan vain Herransa Jeesuksen nimessä?
Ajattelu
En painosta ajatteluasi tiettyyn muottiin, vaan tahtoisin sen pois muotista. Oudosta kirjoittajasta on vaikea sanoa yhtään mitään, ennen kuin on lukenut hänen tekstiään. Tämä teksti voi poiketa tai olla yhtäpitävä oman aiemman ajattelun kanssa. Tässä kohdin on kait enempi niitä poikkeamia, joita jo tänne esittelitkin. Sen takia kehoittaisinkin lukemaan niitä huolella, rukouksella ja ajan kanssa. Ole avoimin mielin ja varovainen sillä kirkollinen perinne ja tottumus aiheuttavat sanasokeutta.
Selitykseni on yhtä päteviä kuin ateistisivustoilla esitetyt väitteet.
Myöskään sinun yleistävät väitteet eivät sovellu kristitylle, vaikka haluatkin vääntää asioista.
Jeesuksen aikana fariseukset toitottivat uskoaan kaduilla ja toreilla sekä pitivät huolta toistenkin puolesta heidän syntisyyden julistamisesta.
Miten Jeesus suhtautui tähän tosiuskovaisen farisealaisten joukkoon? Onko mielestäsi Jeesus väärässä kun ei aikanaan arvostanut sikäläisiä rinttejä?
Ymmärrätkö mikä ero on tekopyhyydellä ja kehoituksella parannukseen? Onko oikein vaieta vääryydestä ja väärin tuoda se julki? Jos tämä on keskustelupalsta asioista keskustelemista varten, miksi emme sitten keskustelisi? Ihminen ei pelastu omilla teoillaan, mutta ei sen takia kuulu tottelematon olla - "Tehkää pahaa, että siitä tulisi hyvää!" Eikö sellainen ole armon halpana pitämistä?
Pietari sortui tekopyhyyteen ja se koitui muillekin lankeemukseksi. Olisiko Paavalin pitänyt olla hiljaa ja seurata, moniko vielä lankeaa? Noita Simon lankesi kohta uskoon tultuaan. Häntäkin nuhdeltiin kovin sanoin. Alkoiko hän änkyröimään vastaan - "mitä sinäkin siinä luulet olevasi muita parempi...". Ei, hänkin otti nöyränä ojennuksesta vaarin. Jos kerran meistä jokainen on syntinen ja monessa kohden kaikki hairahdumme, niin miksi jonkin käytännön osoittautuminen epäraamatulliseksi on niin kova paikka, ettei siitä voi edes keskustella?
Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta
ja hänet joku palauttaa,
niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen
hänen eksymyksensä tieltä,
se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta
ja peittää syntien paljouden. (Jaak.5:19,20)
Jos katsot minun olevan pahasti väärässä, olisi sinulla ollut monet kerrat tilaisuus osoittaa se. Miksi sen sijaan viet keskustelun henkilökohtaisuuksiin osoittamatta kuitenkaan mitään konkreettista? Käsittääkseni sinua vain kismittää se, että kyseenalaistan vanhinten perinnäissääntöjä.
Katolilaisena yhdyn edellisen kirjoittajan puheenvuoroon ja tulen omassa kirkossani vaatimaan/edistämään KAIKKIEN ekumeenisten suhteiden katkaisemista toistaiseksi Suomen ev.-lut. kirkkoon.
Pyhän Henrikin reliikin törkeä poisvieminen katolilaisilta on ekumenian tietoista vahingoittamista asialla, joka ei ole koskaan ollut eikä ole luterilaisille tärkeä. Sama reliikki lojui Museoviraston kellarissa yli 80 vuotta, mutta kun katolilaiset ottivat sen liturgiseen käyttöön, heti alkoivat valitukset, oikeusjupakat ja kantelut.
Mahdolliset valitukset tapahtuneesta voitte osoittaa Rauno Heikolalle ja Jukka Paarmalle.