kuka voi olla tällainen.

Narsistiset ominaisuudet eri asteisina ovat hyvin yleisiä, mutta pskopatia (=narsismin ääripää) on harvinaisempaa.

Narsistisia ominaisuuksia ovat tyypilliseti mm. itsekeskeisyys, ylimielisyys ja epärehellisyys.

Eräitä narsistisia ominaisuuksia ja -piirteitä: 1. Itsekeskeinen. Hänen tarpeensa ovat kaikkein tärkeimmät.
2. Projisoi vikansa toisiin ihmisiin tai muihin itselleen sopiviin kohteisiin.
3. Omatunto vajavainen - tai olematon.
4. Epäherkkä toisten tarpeille ja tunteille.
5. Järkiperäistää asioita. Vääntää keskustelun mielelään omaksi edukseen toisen kustannuksella ja tosiasioista välittämättä (vetoaa esimerkiksi auktoriteetteihin). Mikäli joutuu ansaan, jatkaa puhumista, vaihtaa aihetta tai suuttuu.
6. Ei todellisia arvoja. Opportunisti(=oman edun tavoittelija). Arvot vaihtuvat tilanteen ja oman edun ja omien tarpeiden mukaan.
7. Antaa itsestään empaattisen, miellyttävän ja ymmärtäväisen kuvan ja vaikutelman, jotta voisi manipuloida toisia.
8. Ei kykene näkemään omaa osuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Puolustautuu nuhdeltaessa (ei koskaan hänen vikansa), eikä tunnusta avoimesti esimerkiksi virheitään.
9. Voi näyttää herkältä ja kyynelehtiä. Tämä on kuitenkin näyttelemistä tai turhautumista - ei surua.
10. Ystävällinen vain mikäli saa sinulta sen mitä tahtoo.
11. Ei puhu avoimesti, rehellisesti ja suoraan. 12. Tunnet olosi kurjaksi hänen lähellään. Hän kuluttaa sinua.
13. Ei kuuntele (aidosti) koska ei välitä.

Narsismiin sopinee seuraavakin määritelmä:
"Puolueellinen- ja puolueellisesti valikoiva mieli näkee tosiasiat enemmän tai vähemmän heikosti ja mm. asenteidensa ja vaikutelmien lävitse. Se ei koe tosiasioita, todellisuutta ja oikeudenmukaisuutta ensisijaisen tärkeäksi, vaan pyrkii saavuttamaan itselleen aineellista- tai muuta hyötyä ja etua (puolustaa esim. omia asenteitaan ja käsityksiään tosiasioista välittämättä)."

Mistä narsismi johtuu?

jotain: kirjoitti:

Narsistiset ominaisuudet eri asteisina ovat hyvin yleisiä, mutta pskopatia (=narsismin ääripää) on harvinaisempaa.

Narsistisia ominaisuuksia ovat tyypilliseti mm. itsekeskeisyys, ylimielisyys ja epärehellisyys.

Eräitä narsistisia ominaisuuksia ja -piirteitä: 1. Itsekeskeinen. Hänen tarpeensa ovat kaikkein tärkeimmät.
2. Projisoi vikansa toisiin ihmisiin tai muihin itselleen sopiviin kohteisiin.
3. Omatunto vajavainen - tai olematon.
4. Epäherkkä toisten tarpeille ja tunteille.
5. Järkiperäistää asioita. Vääntää keskustelun mielelään omaksi edukseen toisen kustannuksella ja tosiasioista välittämättä (vetoaa esimerkiksi auktoriteetteihin). Mikäli joutuu ansaan, jatkaa puhumista, vaihtaa aihetta tai suuttuu.
6. Ei todellisia arvoja. Opportunisti(=oman edun tavoittelija). Arvot vaihtuvat tilanteen ja oman edun ja omien tarpeiden mukaan.
7. Antaa itsestään empaattisen, miellyttävän ja ymmärtäväisen kuvan ja vaikutelman, jotta voisi manipuloida toisia.
8. Ei kykene näkemään omaa osuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Puolustautuu nuhdeltaessa (ei koskaan hänen vikansa), eikä tunnusta avoimesti esimerkiksi virheitään.
9. Voi näyttää herkältä ja kyynelehtiä. Tämä on kuitenkin näyttelemistä tai turhautumista - ei surua.
10. Ystävällinen vain mikäli saa sinulta sen mitä tahtoo.
11. Ei puhu avoimesti, rehellisesti ja suoraan. 12. Tunnet olosi kurjaksi hänen lähellään. Hän kuluttaa sinua.
13. Ei kuuntele (aidosti) koska ei välitä.

Narsismiin sopinee seuraavakin määritelmä:
"Puolueellinen- ja puolueellisesti valikoiva mieli näkee tosiasiat enemmän tai vähemmän heikosti ja mm. asenteidensa ja vaikutelmien lävitse. Se ei koe tosiasioita, todellisuutta ja oikeudenmukaisuutta ensisijaisen tärkeäksi, vaan pyrkii saavuttamaan itselleen aineellista- tai muuta hyötyä ja etua (puolustaa esim. omia asenteitaan ja käsityksiään tosiasioista välittämättä)."

Mistä narsismi johtuu?

Ateismi määritellään yleensä seuraavasti:
Ateisti ei usko Jumalan- tai jumalien olemassaoloon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi

Olisiko niin, että kun ajatusrakennelmasta (esimerkiksi uskonnollinen tai ei-uskonnollinen) on tullut kiinteä osa henkilön persoonallisuus/ minärakennelmaa ja maailmankuvaa, niin sen jälkeen saattaa olla vaikea hyväksyä (tosi-)asioita, jotka horjuttavat tuota kuvaa, koska samalla jotuu horjuttamaan omaa mielenrauhaansa ja minäkuvaansa - eikä itsetunto sitä ehkä kestä.

Terveen itsetunnon omaavalle ei yleensä tuottane vaikeuksia tosiasioiden tunnustaminen silloinkaan kun ne ovat ristiriidassa hänen aiemmin omaamiensa käsitysten kanssa. Hän kykenee tunnustamaan myös virheensä ja erehdyksensä, koska totuus ja oikeudenmukaisuus ovat hänelle korkeimmat arvot.

Terve itsetunto lienee hieman eri asia kuin hyvä itsetunto, joka on usein vain näennäistä, ja jota narsistisuuteen taipuvaiset henkilöt korostavat, koska narsistisuudessa "heikkoutta" ei suvaita (narsistit eivät ole rehellisiä ja aitoja).

Terveen itsetunnon omaavalla ei ole yleensä jyrkkiä mustavalkoisia asenteita, koska hän näkee, että mustavalkoasetelmat ovat usein keinotekoisia (esim. ateismi vs. jumalausko, evoluutio vs.kreationismi jne). Ehdotonta totuuttahan ei välttämättä löydy "kolikon" kummaltakaan puolelta.

Esimerkiksi ns.yliluonnollisista ilmiöistä jotkut ovat kiistatta todellisia, mutta siitä huolimatta
skeptikot inttävät omia vastaväitteitään ja monet ateistitkin (henkisen todellisuuden olemassaolon kieltäminen on monille ateisteille tärkeää).
Terve kriittisyys lienee aina paikallaan, mutta skeptisyydessä ja ateismissa on kyse usein ihan
jostain muusta. Pelkäävätkö skeptikot ja ateistit
sitä, että Henkinen Todellisuus - ja esimerkiksi Ufot - ovatkin totisinta totta, ja he joutuvat tunnustamaan rajoittuneet käsityksensä vääriksi ja "minä-rakennelma" sortuu ja itsetunto kärsii?
(Usein kysymys on varmasti myös taloudellisista- ja omaan vaikutusvaltaan liittyvistä peloista mm tiedemaailman edustajilla).

Monet rehelliset ja aidot uskovat tiedostavat henkisen todellisuuden omalla tavallaan (ovat kokeneet jotain "yliluonnollista" ,johdatusta
tms). On tietysti olemassa uskonnollisuudesta
riippumatontakin ajattelua ja totuudenetsintää.

Monet ateisteiksi tunnustautuvatkin ovat kokeneet
telepatiaa tai vastaavaa, mutta sekään ei heidän asenteisiinsa aina vaikuta.

Mistä sitten pohjimmiltaan on kysymys tavallisten skeptikoiden ja ateistien asenteessa?
Ehkäpä ahdasmielisyydestä ja epärehellisyydestä, jota asianomainen ei halua tai kykene itsessään näkemään - ja PELOSTA, johon henkilöllä ei ole kosketusta tietoisella tasolla siten, että hän
voisi hyväksyä sen luonnollisena osana itseään.

Mieleltään avoimille ja ennakkoluulottomille ihmisille Henkisen Todellisuuden olemassaolon tunnustaminen ei tuota yleensä ongelmia.

Täys skitso. Todellisuus ja mielikuvitus menneet sekaisin.