Ihmettelen suuresti, että tulli ei ole ottanut käyttöön todellista faktatietoa autojen markkinahinnoista.
Lunastustapauksissa vakuutusyhtiöt ostavat aina ajoneuvot "päivän" hintaan joka on aina oikea.
Siitä on turha alkaa valittamaan, vaikka hinta olisi mitenpaljon tahansa jonkun liikkeen pyyntihintaa halvempi.
Samoin on kaikkien lisävarusteiden laita. Hinta löytyy aina.
Tässä jos missä olisi aukotonta faktatietoa tullille verotuksen perusteeksi, koska kaikilta vakuutusyhtiöiltä löytyy aukottomat tilastot ja hinnastot käyvästä hinnasta läpi koko Suomen autokannan. Ja ellei hintaa löydy, voisi asiantuntemuksessa käyttää vahinkotarkastajia, koska heillä tuntuu olevan aina oikea hinta tiedossa.
Lunastustapauksissa vakuutusyhtiöt ostavat aina ajoneuvot "päivän" hintaan joka on aina oikea.
Siitä on turha alkaa valittamaan, vaikka hinta olisi mitenpaljon tahansa jonkun liikkeen pyyntihintaa halvempi.
Samoin on kaikkien lisävarusteiden laita. Hinta löytyy aina.
Tässä jos missä olisi aukotonta faktatietoa tullille verotuksen perusteeksi, koska kaikilta vakuutusyhtiöiltä löytyy aukottomat tilastot ja hinnastot käyvästä hinnasta läpi koko Suomen autokannan. Ja ellei hintaa löydy, voisi asiantuntemuksessa käyttää vahinkotarkastajia, koska heillä tuntuu olevan aina oikea hinta tiedossa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vakuutusyhtiön tarjoamista lunastushinnoista voi neuvotella. Ensimmäistä hintaa ei kannata hyväksyä, sillä pelivaraa on. Jos ei hinnasta pääse sopuun vakuutusyhtiön kanssa, voi ottaa puheeksi toisen vaihtoehdon: Vakuutusyhtiö ostaa vahingon kärsineelle täysin samanlaisen auton tilalle. Sellainen vaihtoehto mainitaan vakuutussopimuksissakin. Siihen vakuutusyhtiöt eivät lähde, joten sinun vastatarjouksesi otetaan tämän jälkeen vakavasti. Tämä on testattu, vakuutusyhtiön ensimmäinen tarjous oli 45 tmk. ja vastaavan hankkimisen ehdottamisen jälkeen lopullinen korvaus oli vaaditut 50 tmk. Faktaa vaan pöytään ja liikkeen pyyntihintoja esille vastaavista autoista niin neuvottelulla on pohjaa.