Tänään 25.6. on kulunut 130 vuotta siitä kun everstiluutnantti George Custer ja 260 ratsuväkisotilastaan tulivat teurastetuiksi Little Big Hornin taistelussa 1876.
Voittaneita cheyenne- ja dakotaintiaaneja johtivat suuret sotapäälliköt Sappi, Hullu Hevonen ja kaikkein maineikkaimpana Istuva Härkä. Hyvät nimet kaikilla, mistähän tuo Sappi tulee?
Juttua aiheesta on täällä:
http://www.tunturisusi.com/wildwest/intiaanisodat.htm
130 v sitten Little Big Horn
sikspäk
26
3891
Vastaukset
- osoitti tehokkuutensa
sotakoneiston käytössä.
Suosittelen kaikille aiheesta kiinnostuneille kirjaa
nimeltä "Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen". Tarinaa eurooppalaisten/amerikkalaisten etenemisestä
kohti Yhdysvaltojen länsirannikkoa intiaanien näkökulmasta.- jr80
Wounded .... kirjoitti:
http://www.dickshovel.com/WKmasscre.html
The Ghost Dance
http://www.lastoftheindependents.com/wounded.htm
Map
http://www.eyewitnesstohistory.com/knee.htmAiheesta erittäin hyvä minisarja, joka ei alennu mihinkään hollywood-iso arska-toimintahömpötykseen.
In to the west, nimellä alkaa uudisraivaajista ja jatkuu intiaanien näkökulmasta ja loppuu wounded kneehen, aika kipeä loppu, viimeisen jakson katsottuaan alkaa aina vituttamaan tyly kohtalo. Suosittelen. - Hoka-Hey
jr80 kirjoitti:
Aiheesta erittäin hyvä minisarja, joka ei alennu mihinkään hollywood-iso arska-toimintahömpötykseen.
In to the west, nimellä alkaa uudisraivaajista ja jatkuu intiaanien näkökulmasta ja loppuu wounded kneehen, aika kipeä loppu, viimeisen jakson katsottuaan alkaa aina vituttamaan tyly kohtalo. Suosittelen.In to the West-sarjaa en ole nähnyt mutta sen pitäisi jossain vaiheessa näkyä Suomenkin televisiosta.
Itse suosittelen kaksi osaista elokuvaa Son of the Morning Star. Tuli aikoinaan televisiosta ja siinä on kerrottu Custerin ja Crazy Horsen tarina ja paras näkemäni kuvaus Little Big Hornin taistelusta. Harmi ettei ko. lättyä ole DVD:nä.
- Tonka Wakan
Olen aina ihmetellyt, miksi intiaaneista käytetään hölmöjä nimiä, jotka on kömpelösti käännetty. Miksi "intiaaninimen" pitäisi tarkoittaa aina jotain? Ja miksi omakielinen nimi pitää kääntää englanniksi. Jopa intiaanit itse tekevät niin. Eivät kyllä osaa vastata kysymykseen "miksi et käytä oikeaa nimeäsi" (eli alkuperäistä intiaanikielistä).
Kaamea meteli nostetaan siitä, että joku käyttää sanaa "indian" kun pitäisi poliittisesti korrektisti käyttää termiä "native american", mutta noihin virheellisiin nimiin ja äidinkielisen nimen käyttöön ei kiinnitetä mitään huomiota.
Tiesittekö muuten että ihmisoikeuksien esitaistelijana ja demokratian puolustajana jne. jne. jne. toimiva Amerikan yhdysvallat antoi intiaaniasukkailleen täydet kansalaisoikeudet vasta vuonna 1924.
Ai niin. Little Big Hornissa ei teurastettu ketään vaan kyseessä oli taistelu, jossa oli kaksi osapuolta. Eläimiä teurastetaan. Ne eivät ammu takaisin.- sikspäk
"Little Big Hornissa ei teurastettu ketään vaan kyseessä oli taistelu, jossa oli kaksi osapuolta."
Tarkoitin vain viitata Custerin joukkojen totaaliseen tappioon ja hieman myös siihenkin että joukkojen voimasuhteet olivat aika epätasaiset. Sanavalinta oli silti huono.
Mustien täydet kansalaisoikeuden toteutuivat vasta 1960-luvulla, miten intiaanien? - jakelija
Amerikan yhdysvallat antoi intiaaniasukkailleen täydet kansalaisoikeudet vasta vuonna 1924.
-----
Oletko varma, että vuosi on oikea. - Vaka Vanha
jakelija kirjoitti:
Amerikan yhdysvallat antoi intiaaniasukkailleen täydet kansalaisoikeudet vasta vuonna 1924.
-----
Oletko varma, että vuosi on oikea.Kyllä, kyllä ja mustat sai oikeuden tehdä ammattimiesten töitä ammattimiesten palkalla vasta toisen maailmansodan jälkeen, sekä oikeuden käyttää samoja yleisiä kulkuneuvoja ja muita tiloja vasta 1960 luvulla kun Martin Luther kingi ne ajoi läpi.
Mies ammuttiin sen jälkeen. - Tonka Wakan
jakelija kirjoitti:
Amerikan yhdysvallat antoi intiaaniasukkailleen täydet kansalaisoikeudet vasta vuonna 1924.
-----
Oletko varma, että vuosi on oikea.The Indian Citizenship Act of 1924 proclaimed --
"BE IT ENACTED by the Senate and house of Representatives of the United States of America in Congress assembled, That all non citizen Indians born within the territorial limits of the United States be, and they are hereby, declared to be citizens of the United States: Provided That the granting of such citizenship shall not in any manner impair or otherwise affect the right of any Indian to tribal or other property. (Approved June 2, 1924)" - meikämie
Tonka Wakan kirjoitti:
The Indian Citizenship Act of 1924 proclaimed --
"BE IT ENACTED by the Senate and house of Representatives of the United States of America in Congress assembled, That all non citizen Indians born within the territorial limits of the United States be, and they are hereby, declared to be citizens of the United States: Provided That the granting of such citizenship shall not in any manner impair or otherwise affect the right of any Indian to tribal or other property. (Approved June 2, 1924)"Se, että muodollisesti annettiin kansalaisoikeudet(mustille jo sisällissodan jälkeen!), ei muuta miksikään sortoa käytännön tasalla. Tätähän tässä edustivat nämä, jotka huomauttivat, etät mustat eivät saaneet istua bussissa.
Puhutte eri asiasta...
- Vaka Vanha
Kyseinen tappio menee kyllä Custerin omaan piikkiin, Custer eteni oman ratsuväkiosastonsa kanssa ja hyökkäsi ilman pääjoukkojen tukea.
Koska halusi kaiken kunnian itselle tästä taistelusta.
Kunnian Custer kyllä saikin, tosin siltä meni henki tässä tappiollisessa taistelussa.
Intiaanit ei ole olleet koskaan mikään yhtenäinen ryhmä, joka olisi taistellut valkosia vastaan.
Eri heimot on aina olleet eri puolilla, osa oli Ranskan liittolaisia osa Englannin, myös silloin kun USA julistautui itsenäiseksi niin mm. cherokeet taisteli Englannin puolella USA:ta vastaan.
Intiaanit tulivat myös aika varhain valkoisista riippuvaisiksi, veitset, metalliesineet, tuliaseet, jne... maksettiin turkiksilla.
Samoin hevoset muuttivat preerioiden voimatasapainon.
Ne intiaaniheimot jotka oli olleet ennemmin tekemisissä valkoisten kanssa ja hankkineet hevosia ja aseita olivat ylivertaisia muihin heimoihin nähden.
Sekä hallitsivat preerioita yli sadan vuoden ajan, ennen valkoisten tuloa.
Eli valkoiset työnsivät useita kymmeniä heimoja edellään kohti länttä, jotka taasen työnsivät muita heimoja syrjään alueella. - aikamoinen...
...sankari se oli
- Nojatuolikenraali
Custerin legenda on aika hauska. Osoitus lehdistön ja Legendan mahdista.
Hän oli uskomaton PR-mies ja hänen taitonsa lehdistön kanssa olisi saanut Bushin nykyhallituksen kateudesta vihreäksi.
Ikävä kyllä 'Kenraali' George Armstrong Custerin sotilaalliset taidot loppuvat kokolailla siihen. Hänellä oli vain yksi sotilas manouveeri, Rynnäkkö ja hänen sotilaalliset ansionsa muutoinkin vähäisiä.
Custerin legenda voidaan tiivistää seuraaviin kohtiin:
-Sisällisodan Sankari, West Pointin (USA:n sotilasakatemia) käynyt ratsuväen Kenraaliluuntannti, joka myöhemmin hyväksyi arvonalennuksen kapteeniksi, jotta pysyisi ratsuväessä.
-Intiaanisotien sankari, joka kerta toisensa jälkeen ajoi villit pakoon.
-Piti puoliaan nuolia ammuskelevia villejä vastaan vaaleat, pitkät hiukset hulmuten kuuluissassa 'Last Standissä Little Big Hornissa'.
Ja kaikki tämä on noukittu 1800-luvun lehdistä. Totuus oli toinen.
-Custer valmistui West Pointista 1861 kurssinsa viimeisenä ja vain ja ainoastaan sen takia, että sisällisota pakotti keräämään kaikki upseerit, joita armeija vain löysi. Mukaan lukien Custerin, joka olisi potkittu pois vain vuotta aiemmin (siltä kurssilta ei yksikään upseeri joutunut lopettamaan).
-Sisällisodan aikana hän ei osoittanut mitenkään huomattavia kykyjä, paitsi kahdella alueella;
Yksi oli PR-kyvyt. Hän piti jatkuvasti yhteyttä lehdistöön ja oli ensimmäisiä sotilaskomentajia jolla oli lehdistötilaisuuksia. Hänen kommenttinsa esim. eräästä onnistuneesta, joskin varsin tavanomaisesta rynnäkötä (niitäkin sattui) oli "Uskompa, ettei ihmiskunnan historiassa ole suoritettu loistavampaa ratsuväkirynnäkköä".
Lisäksi hän onnistui saamaan Kenraaliluutnantin arvon. Ei toki yhdysvaltain armeijalta, joka ei koskaan antanut hänelle Everstiluutnanttia kummempaa arvoa vaan hänen onnistui taivutella eräs paikallinen kaupunki nostattamaan vapaaehtoisrykmentti 1863 ja asettamaan hänet itsensä sen johtoon, arvolla 'Lieutenant General of Volunteers' ja sai myöhemmin jopa 'ylennyksen' paikalliselta kauppahuoneelta arvoon 'Major General of Volunteers'. Hän suunnitteli itselleen jopa uniformun, joka usein näkyy ajan kuvissa. Se on täynnä kultapunosta ja siinä on isommat tähdet, kuin edes Kenraali Grantin puvussa.
Toinen seikka, josta Custer tuli kuuluisaksi jo sisällisodan aikana, oli hänen kyvyttömyytensä totella käskyjä. Yksinkertaisesti hänen mukaansa "Käskyjen seuraaminen kuluu häntä 'vähäisemmille' miehille." Hän joutui tästä myöhemmin sotaoikeuteen 1867. Tämä episodi on myös haudattu, sillä Custer onnistui taivuttamaan lehdistön taas puolelleen.
-Sodan jälkeen Custerin onnistui pysytellä armeijassa ja sai jopa ylennyksen takaisin Everstiluutnantiksi. Hänet lähetettiin intiaanisotiin. Ja jälleen hän osoittautui ylivoimaiseksi PR-mieheksi. Hyökättyään (rynnäköllä tottakai) asistautumattomaan intiaanikylään ja tapettuaan kaikki asukkaat (ei mitenkään tavaton tapahtuma intiaanisodissa, kumpikin osapuoli syyllistyi näihin enemmän tai vähemmän säännöllisesti), hän onnistui julistautumaan erääksi intiaanisotien sankariksi lehdistössä.
Suurimman osan varsinaisista taisteluista voitti 7:s ratsuväkiprikaati. Timantin kova veteraaniyksikkö, joka oli täynnä ammattisotilaita ja jolla oli paljon kokemusta intiaanisodista ja eräät sodan parhaista intiaanioppaista. Se pelasti rykmentin mm. 27 marraskuuta 1868, kun Custerin olisi suunnitelman mukaan pitänyt odotella kenraali Sheridanin kahta muuta osastoa saatuaan kosketuksen Mustan Kattilan Comancheja vastaan. Eipä odottanut. Custer tapansa mukaan sai vihollisen näkyviin ja määräsi rynnäkön. Vain Custerin miesten toiminta pelasti hänet tuholta.
Koko Custerin ura oli täynnä vastaavaa. Oliko sitten ihme, että Custerista ei juurikaan pidetty, sen enempää muiden upseerien, kuin hänen alaistensakaan keskuudessa.
-Little Big Horn oli taas Custeria itseään. Hän sai käskyn tunnustella intiaanien asemia Little Big Hornin aluetta, etsiä kapinoivat intiaanit ja selvittää määrät ja sitten odottaa Kenraali Gibbonin joukkoja sulkemaan laakson toinen pää.
Custer 700 sotilaan johdossa lähti matkaan jättäen taakseen 1000 7:n rykmentin sotilasta ja kuormaston, jossa oli muualla Intiaanisodissa menestyksekkäästi käytettyjä Gatling-konekivääreitä ja tykistöä, jotka Custer jätti taakseen 'koska ne eivät sovi ratsuväelle'. Eli niitä ei voinut käyttää rynnäkössä.
24 kesäkuuta 1876 Custerin tiedustelijat, Comancheja ja Navajoja, huomasivat Siouxien leirin. Se että tiedustelijat sanoivat leirin tulien riittävän ainakin 5000:lle intiaanille, ei hätkäyttänyt Custeria vähääkään, vaan seuraavana aamuna hän lähestyi ja vieläpä jakoi joukkonsa kolmeen pienempään osastoon, jotka hyökkäisivät eri suunnista. Custer itse oli 263 miehen johdossa ja muiden oli tarkoitus hyökätä eri puolilta.
Nyt tilanne alkoi mennä vikaan. Majuri Renon johtama noin 250 miehen pataljoona huomattiin leiristä ensin ja intiaanit nousivat ratsaille ja ryntäsivät takaa-ajoon Istuvan Härän ja Hullun Hevosen johdolla (syy miksi nimet käännetään on siinä, että wah-achia-chiaeciaha on hankala ääntää ja sekaantuu helposti muiden vokaalivoittoisten intiaanisanojen kanssa).
Majuri Renolla ei ollut vaihtoehtoja, hän lähetti lähetin viemään viestiä tilanteesta Custerille ja kääntyi pakoon, vieden miehensä kukkuloille. Sama toistui hetkeä myöhemmin Kapteeni Benteenin osastolle, kun se melkein törmäsi Hullun Hevosen joukooon. Kaksi osastoa oli pulassa, mutta apu oli tulossa tunaroivan Custerin muodossa.
Custer oli saanut intiaanien leirin näkyviinsä ja ryntäsi välittömästi hyökkäykseen. Hän pääsi joelle asti.
Intiaanien leirin huomattua Custerin, se oli lähettänyt juoksijan Hullun Hevosen ja Istuvan Härän luokse ja nämä vastasivat välittömästi. Muutamat soturit jäivät pitämään Majuri Renoa ja Kapteeni Benteeniä aloillaan, näiden jäätyä tukalaan tilanteeseen kalliosilla kukkuloiden laeilla Little Big Hornista etelään.
Custer sai intiaanien osaston näkyviinsä vain hetkeä ennenkuin hänen oli tarkoitus aloittaa hyökkäys kylään. Hänen tarkoituksensa näytää sitten oleen nousu Little Big Hornin kukkuloille ja rynnäkkö vihollisen niskaan, mutta Siouxit olivat ehtineet liian lähelle.
Seuraavat tapahtumat on sittemmin rekonstroitu käyttäen hylsyjä, kartoitettuja kuolinpaikkoja ja vähiä silminäkijä havaintoja.
Custerin miehet järjestäytyivät linjaan kukkulan laelle Little Big Hornissa. He joutuivat välittömästi Intiaanien tulen alle. Ei nuolia, paikalta ei löydy nuolenkärkiä, mutta suunnaton määrä Spencer- Henry- ym. kiväärien hylsyjä.
Spencer oli 7:n standardi ase, ratsuväkikarbiini. Kertalaukauksinen takaaladattava, mutta sillä oli etunaan kantama ja teho. Intiaanien aseet, Henryt ja muut (paljon eri hylsyjä) olivat vipulukkoisia. Pistoolikalipeerisia, mutta niillä oli etuna suurempi lipaskapasiteetti.
Eteläinen linja on murtunut ensin, hylsyistä päätellen. Intiaanien aseiden hylsyt johtavat pitkin luonnollisia uomia kohti kukkulan lakea ja vastaansa paljon vähäisemmän määrän laukausia, mutta kuitenkin yhdestä kohtaa (paljon hylsyjä yhdessä kohtaa). Intiaanit olivat siis jalkautuneita ja oikeastaan paremmin aseistautuneita, kuin ratsuväen miehet.
Linjan murruttua Spencer hylsyt jatkavat seuraavalle kukkulan harjalle hajanaisina. Täällä on taas keskittymiä. Luultavasti linja muodostettiin uudelleen toiseen puolustettavaan kohtaan. Intiaanien aseiden hylsyt seuraavat perässä pitkin kukkulan harjaa ja tämäkin linja murtuu. Nyt Spencer-hylsyjä löytyy yhä vähenevässä määrin ja ne vetäytyvät kohti puron uomaa kukkulan pohjois puolella, jossa on viimeinen ruumiin löytöpaikka.
Kyseessä ei ole 'Last Stand'. Todisteet puhuvat selvää kieltään. Intiaanit mursivat linjan etelässä ja vyoryttivät kukkulan yhdeltä sivulta ajaen ratsuväkirykmentin miehiä edellään.
Intiaaneilla oli myös tarkoitukseen paremmin soveltuva aseistus, ylivoima ja parempi maaston käyttö.
Vielä viimeinen legenda. Custerilla ei enää ollut 'pitkiä vaaleita hiuksia' Little Big Hornissa. Hän oli lyhentänyt ne komentajan määräyksestä.
Yksi asia, mitä Custer ei ollut, on pelkuri. Hän johti aina rynnäkköjään edestä ja menetti sisällisodan aikana 12 hevosta altaan.
Custer oli kunniaa ja kuuluisuutta jahtaava mies, jonka sotilaalliset taidot olivat vähäiset. Hän oli rohkea, mutta typerä ja hän on Legenda.
Revi siitä.- Hoka-hey
Black Kettle oli cheyenne eikä comanche. Custerilla oli crow ja arikara tiedustelijoita, ei comancheja tai navajoja.
Custerin moka washitassa v.1868 oli se, että lähetti majuri? Elliotin 19 miehen kera pakenevien cheyennien perään, mutta ei piitannut näiden kohtalosta. Elliotin miehet tapettiin viimeiseen mieheen. - Nojatuolikenraali
Hoka-hey kirjoitti:
Black Kettle oli cheyenne eikä comanche. Custerilla oli crow ja arikara tiedustelijoita, ei comancheja tai navajoja.
Custerin moka washitassa v.1868 oli se, että lähetti majuri? Elliotin 19 miehen kera pakenevien cheyennien perään, mutta ei piitannut näiden kohtalosta. Elliotin miehet tapettiin viimeiseen mieheen.Kiitos korjauksesta, Intiaani heimot ovat muistista kirjoittaessa ilmeisesti päässeet unohtumaan.
Johtuu varmaan siitä, että itseäni on aina kiinnostanut enemmän Custerin hahmo joka on aika uskomaton. - normaali hevonen
Intiaanit muuten suhtautuivat yllättävän kunnioittavasti Custeriin. He käyttivät Custerista nimeä Pahuska eli Kettu. He pitivät Custeria ovelana. Little Big Hornin tapahtumien jälkeen mukana olleet intiaanit antoivat kunnioittavia lausuntoja, siis intiaanien suusta kuultuna kunnioittavia. Intiaanit kun arvostivat hieman eri asioita kuin valkoiset. He sanoivat että ratsuväen miehet "ampuivat paljon ja huusivat vähän". Intiaanien sanomana tämä on suuri kehu. He eivät arvostaneet turhaa metelöintiä. Joku sanoi myös ettei "koskaan ole nähnyt miesten taistelevan niin kovasti". Kaikki sankaruus oli kuitenkin turhaa, kunnianhimossaan Custer oli haukannut liian ison palan.
- sikspäk
normaali hevonen kirjoitti:
Intiaanit muuten suhtautuivat yllättävän kunnioittavasti Custeriin. He käyttivät Custerista nimeä Pahuska eli Kettu. He pitivät Custeria ovelana. Little Big Hornin tapahtumien jälkeen mukana olleet intiaanit antoivat kunnioittavia lausuntoja, siis intiaanien suusta kuultuna kunnioittavia. Intiaanit kun arvostivat hieman eri asioita kuin valkoiset. He sanoivat että ratsuväen miehet "ampuivat paljon ja huusivat vähän". Intiaanien sanomana tämä on suuri kehu. He eivät arvostaneet turhaa metelöintiä. Joku sanoi myös ettei "koskaan ole nähnyt miesten taistelevan niin kovasti". Kaikki sankaruus oli kuitenkin turhaa, kunnianhimossaan Custer oli haukannut liian ison palan.
"Intiaanit muuten suhtautuivat yllättävän kunnioittavasti Custeriin."
Olisiko syynä sellainen "kunniantunto"? En ole todellakaan mikään intiaanikulttuurien asiantuntija, mutta joskus olen saanut sellaisen vaikutelman ikäänkuin intiaaneilla ns kunniakäsitys olisi ollut hyvin korostunut. Maineen menetys oli hyvin paha asia.
"Kenraali" Custer edusti vastapuolen kukkoilevaa pomoa, jota kunnioitettiin hänen asemansa ja korskean käytöksensä vuoksi. Oli mies itse sitten vaikka tolvana. Voisko olla näin? - Hoka-Hey
normaali hevonen kirjoitti:
Intiaanit muuten suhtautuivat yllättävän kunnioittavasti Custeriin. He käyttivät Custerista nimeä Pahuska eli Kettu. He pitivät Custeria ovelana. Little Big Hornin tapahtumien jälkeen mukana olleet intiaanit antoivat kunnioittavia lausuntoja, siis intiaanien suusta kuultuna kunnioittavia. Intiaanit kun arvostivat hieman eri asioita kuin valkoiset. He sanoivat että ratsuväen miehet "ampuivat paljon ja huusivat vähän". Intiaanien sanomana tämä on suuri kehu. He eivät arvostaneet turhaa metelöintiä. Joku sanoi myös ettei "koskaan ole nähnyt miesten taistelevan niin kovasti". Kaikki sankaruus oli kuitenkin turhaa, kunnianhimossaan Custer oli haukannut liian ison palan.
Intiaanien keskuudessa oli varmaan monenlaisia mielipiteitä Custerista riippuen siitä kysyikö asiaa cheyenneltä tai arikaralta. Washita-joen taistelun jälkeen todennäköisesti moni cheyenne vihasi tätä.
Little Big Hornin jenkkien taistelutahdosta eivät kaikki kommentit olleet kovin kehuttuja. Custerin joukossa oli paljon nuoria, ensikertalaisia joiden taistelukyky ei tosiaankaan voinut olla kokeneiden intiaanisotureiden tasoa.
Sanotaan, että cheyennet olivat aikaisemmin varoittaneet Custerista tulemasta alueilleen. Mutta kun ei kaveri varoituksia kuunnellut, cheyenne naiset puhkaisivat kuolleen Custerin korvat jotta tuonpuoleisessa kuulisi neuvot paremmin. - normaali hevonen
Hoka-Hey kirjoitti:
Intiaanien keskuudessa oli varmaan monenlaisia mielipiteitä Custerista riippuen siitä kysyikö asiaa cheyenneltä tai arikaralta. Washita-joen taistelun jälkeen todennäköisesti moni cheyenne vihasi tätä.
Little Big Hornin jenkkien taistelutahdosta eivät kaikki kommentit olleet kovin kehuttuja. Custerin joukossa oli paljon nuoria, ensikertalaisia joiden taistelukyky ei tosiaankaan voinut olla kokeneiden intiaanisotureiden tasoa.
Sanotaan, että cheyennet olivat aikaisemmin varoittaneet Custerista tulemasta alueilleen. Mutta kun ei kaveri varoituksia kuunnellut, cheyenne naiset puhkaisivat kuolleen Custerin korvat jotta tuonpuoleisessa kuulisi neuvot paremmin.Kyllä, Washita-joen tapahtumat eivät olleet kunniaksi Custerille. Jossain kerrottiin että hyökkäykseen ja teurastukseen osallistuneet miehet olivat humalassa. Tapauksen jälkeen intiaanit vihasivat syvästi Custeria. Little Big Hornissa taistelun jälkeen intiaanit huomasivat myös että Custer oli leikannut tukkansa. Intiaanien kulttuurissa tukan leikkaaminen merkitsee pelkoa ja kunnioitusta. Intiaanit tulkitsivat asian että Custer oli pelännyt. Aihetta olisi kyllä ollutkin, Little Big Hornissa taisi olla tasankointiaanien suurin tapaaminen koko pohjoisamerikan historiassa. Custerista oli tosiaan monia mielipiteitä. Toiset palvoivat, toiset hymähtivät.
- normaali hevonen
sikspäk kirjoitti:
"Intiaanit muuten suhtautuivat yllättävän kunnioittavasti Custeriin."
Olisiko syynä sellainen "kunniantunto"? En ole todellakaan mikään intiaanikulttuurien asiantuntija, mutta joskus olen saanut sellaisen vaikutelman ikäänkuin intiaaneilla ns kunniakäsitys olisi ollut hyvin korostunut. Maineen menetys oli hyvin paha asia.
"Kenraali" Custer edusti vastapuolen kukkoilevaa pomoa, jota kunnioitettiin hänen asemansa ja korskean käytöksensä vuoksi. Oli mies itse sitten vaikka tolvana. Voisko olla näin?Ei olla asiantuntijoita täälläkään. Mutta kunnia oli intiaaneille HYVIN tärkeä asia. Intiaanit tapasivat Custerin yleensä vain taistelussa. Ehkäpä Custerin tapa noudattaa omaa ohjesääntöä aiheutti vaikutelman oveluudesta. Muut riviupseerit noudattivat armeijan sääntöjä joihin intiaanit olivat jo tottuneet. Ne olivat ennustettavissa. Custerilta saattoi odottaa mitä vain. Tuskin hän täysi tolvana oli, pitkä kokemus sodankäynnistä väkisinkin opettaa jotain. Mutta ylpeä ja kunnianhimoinen varmasti.
- Nojatuolikenraali
normaali hevonen kirjoitti:
Intiaanit muuten suhtautuivat yllättävän kunnioittavasti Custeriin. He käyttivät Custerista nimeä Pahuska eli Kettu. He pitivät Custeria ovelana. Little Big Hornin tapahtumien jälkeen mukana olleet intiaanit antoivat kunnioittavia lausuntoja, siis intiaanien suusta kuultuna kunnioittavia. Intiaanit kun arvostivat hieman eri asioita kuin valkoiset. He sanoivat että ratsuväen miehet "ampuivat paljon ja huusivat vähän". Intiaanien sanomana tämä on suuri kehu. He eivät arvostaneet turhaa metelöintiä. Joku sanoi myös ettei "koskaan ole nähnyt miesten taistelevan niin kovasti". Kaikki sankaruus oli kuitenkin turhaa, kunnianhimossaan Custer oli haukannut liian ison palan.
Eivät he Custeria arvostaneet. Naistentappajaksi hänet olivat ristineet niin Comanchet, kuin Siouxitkin ja se ei ollut kehu vaan halveksuntaa.
Intiaanit arvostivat 7. Ratsuväkirykmentin ammattisotilaita, jotka olivat rohkeita ja kykeneviä miehiä. Custeria itseään he eivät arvostaneet.
Mitä tulee ruumiiden silpomiseen, niin käsittääkseni Intiaanit uskoivat voivansa tavata entisiä vihollisia tuonpuoleisessa ja silloin oli parempi, jos heiltä puuttui jotain sodankäynnille tärkeää, jotteivat pääseet kostamaan. Tai sellaisen teorian olen lukenut. Tosin kirja ei käsitellyt niinkään intiaaneja, vaan Custerin legendaa. - Hoka-Hey
Nojatuolikenraali kirjoitti:
Eivät he Custeria arvostaneet. Naistentappajaksi hänet olivat ristineet niin Comanchet, kuin Siouxitkin ja se ei ollut kehu vaan halveksuntaa.
Intiaanit arvostivat 7. Ratsuväkirykmentin ammattisotilaita, jotka olivat rohkeita ja kykeneviä miehiä. Custeria itseään he eivät arvostaneet.
Mitä tulee ruumiiden silpomiseen, niin käsittääkseni Intiaanit uskoivat voivansa tavata entisiä vihollisia tuonpuoleisessa ja silloin oli parempi, jos heiltä puuttui jotain sodankäynnille tärkeää, jotteivat pääseet kostamaan. Tai sellaisen teorian olen lukenut. Tosin kirja ei käsitellyt niinkään intiaaneja, vaan Custerin legendaa.Kyllä intiaanitkin tappoivat naisia ja lapsia, mutta kyse taitaa olla siinä että vihollisen raakuuksista muistutetaan herkemmin, kuin omista kolttosistaan.
Sitäpaitsi Washita ei ollut niin suuri "verilöyly", kuin yleisteokset antavat helposti ymmärtää. 104 tapettua intiaania on Custerin antama luku. Cheyennet itse puhuivat paljon pienemmistä luvuista.
Tärkein seikka ruumiiden silppomisessa tai kidutus lienee ollut vihollisen taistelumoraalin heikentäminen. Asiaa on sitten kuorrutettu uskonnollisella motiiveilla. - Jiii
Little Big Hornin taistelua kuvaavassa osiossasi oli aika paljon virheitä.
Ensinnäkin:
-John Gibbon oli eversti taistelun aikaan, ei kenraali.
-Custerilla ei ollut mukanaan tiedustelulutehtävällään 700 sotilasta. Kaikki siviilit mukaan lukien heitä oli 647. Ero on pieni, mutta kuitenkin....
-Myös komppanioiden lukumäärissä oli pieniä virheitä.
-Iso virhe tuli Custerin tiedustelijoiden muodossa. Navajoilla ja Comancheilla ei ollut mitään osuutta taistelussa. He eivät edes olisi tunteneet aluetta, jossa taisteltiin. Custer käyttyi Crow sekä Arikara tiedustelijoita, jotka tunsivat alueen. Lisäksi Custerilla oli valkoisten tiedustelija/tulkkien lisäksi veljekset, Willian ja Robert Jackoson, jotka olivat 1/4 -osa Pikuni Blackfoot -intiaaneja sekä Mitch Boyer, joka oli puoliksi ranskalainen, puoliksi sioux.
-Majuri Reno ei lähettänyt viestiä Custerille. Renolle kyllä itselleen yritettiin lähettää viesti.
-Istuva härkä ei ottanut osaa aseelliseen taisteluun, eikä lähtenyt jahtaamaan sinitakkeja.
-Kapteeni Benteen ei törmännyt Hullun Hevosen joukkoon.
-En missään lukemissani kirjoissa ole törmännyt väitteeseen, että Custer lyhennytti hiuksensa esimiehensä käskystä.
- normaali hevonen
Valkoisten keskuudessa Sappi tunnettiin nimellä Gall tai Gal mikä on sappi englanniksi. Intiaanit käyttivät nimeä Pfitsi (tai sinnepäin) mikä myös tarkoittaa sappea. Hänestä sanottiin että heikko mies ei uskalla katsoa hänen kasvojaan niiden voimallisuuden vuoksi.
- TEURASTETTU VAAN KUN
USA VALEHTELI JA SYYTTI SITÄ JOUKKOMURHAKIS MITÄ SE EI OLLUT. LUEPPA POJU HISTORIAA...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1135263
- 675064
- 914124
Miten mä olisin
Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.753610Anteeksi kun käyttäydyn
niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv603218- 432801
- 152297
Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen
Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️531934- 401800
Onko kaivattusi
kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.381649