Kolmisen vuorokautta Hollantia koluttuani on tullut tehdyksi havainto, että täällä maaseutu kukoistaa; etenkin pienyrittäjyys pistää silmään, sillä kaupat ja ravintolat eivät ole saman nimisiä joka kylässä, ja pientä perhefirmaa on muutenkin joka risteyksessä.
Havaintoja tehdessäni tuli mieleen Mielipidepankin monet jutut suomalaisesta asumistiheydestä, joka on pikemminkin asumisharvuutta. Saattaisi nimittäin tulla järkevämmäksi, jos valtio tukisi haja-asutusalueiden tiivistymistä eri tyyppisiksi asumisyhteisöiksi, joissa olisi edes sen verran ihmisiä lähekkäin, että heistä muodostuisi kohtuullinen asiakaskunta kaikenlaisille palveluyrittäjille.
Samalla kunnallisten palvelujenkin tuotantokustannukset saattaisivat luonnostaan halventua, kun ihmiset asuisivat yhteisöissä, eikä hajallaan ja yksinään.
Näin meikäläinen maaseutu saattaisi elpyä ja takamaista voitaisi tehdä kansallis- ja luonnonpuistoja, joita Hollannissakin muuten on ja erittäin upeita onkin; maisemat lähes satukirjamaisia ja tunnelma tosi erikoinen, kun lehtikatto peittää taivaan, karike maanpinnan ja hämäryys on miltei salaperäistä, lintujen laulu sentään tuttua ja kottaraisetkin saman näköisiä kuin Suomessa.
Havaintoja tehdessäni tuli mieleen Mielipidepankin monet jutut suomalaisesta asumistiheydestä, joka on pikemminkin asumisharvuutta. Saattaisi nimittäin tulla järkevämmäksi, jos valtio tukisi haja-asutusalueiden tiivistymistä eri tyyppisiksi asumisyhteisöiksi, joissa olisi edes sen verran ihmisiä lähekkäin, että heistä muodostuisi kohtuullinen asiakaskunta kaikenlaisille palveluyrittäjille.
Samalla kunnallisten palvelujenkin tuotantokustannukset saattaisivat luonnostaan halventua, kun ihmiset asuisivat yhteisöissä, eikä hajallaan ja yksinään.
Näin meikäläinen maaseutu saattaisi elpyä ja takamaista voitaisi tehdä kansallis- ja luonnonpuistoja, joita Hollannissakin muuten on ja erittäin upeita onkin; maisemat lähes satukirjamaisia ja tunnelma tosi erikoinen, kun lehtikatto peittää taivaan, karike maanpinnan ja hämäryys on miltei salaperäistä, lintujen laulu sentään tuttua ja kottaraisetkin saman näköisiä kuin Suomessa.
Vastaukset 26
Vanhimmat
kaksi kertaa Suomen väestö Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kokoisella alueella.
" Kolmisen vuorokautta Hollantia koluttuani on tullut tehdyksi havainto, että täällä maaseutu kukoistaa; etenkin pienyrittäjyys pistää silmään, sillä kaupat ja ravintolat eivät ole saman nimisiä joka kylässä, ja pientä perhefirmaa on muutenkin joka risteyksessä."
Hollannissa käytetään huumeita ja ajatellaan epäloogisestiKIN.
On täällä tiuhassa ihmisiä ja etenkin autoja polkupyöristä puhumattakaan.
Huumeista en osaa sanoa, mutta ilmeisesti vanha merenkulkijakansa on tuonut liberaalin suvaitsevaisuuden perimän kulttuuriinsa, mikä on minusta moniarvoisuudessaan pääasiassa myönteistä, vaikka sille lienee äkkijyrkkiä vastustajiakin: kaljuja nahkapäitä, jotka näyttäisivät mulkuilta ellei niillä olisi korvia.
Edrelliseen kommenttiin piti vielä sanomani, että Hollanti muistuttaa jotenkin keskustalaisuutta siinä, että liberaali puoli vääntää kättä konservatiivisuuden kanssa.
Asetelma vaan on peilikuva siinä, että keskustalainen liberaalisuus on yhtä pienessä roolissa Suomessa kuin hollantilainen konservatiivisuus täällä, mihin en laske kansallisylpeyttä, mikä täällä näkyy oranssina värinä joka paikassa, kun juuri nyt pelataan MM:ää potkupallossa, vaikkakin naapurimaan rajojen tuolla puolen..
Hollannin väestöntiheys on Euroopan suurinta. Siihen meillä Suomessa ei päästä eikä varmaan ole tarvettakaan päästä. Suomalainen väljyys on luonnollisesti pohjoisissa karuissa oloissa etu ja välttämättömyys.
Ongelmana suomalaisessa asumisessa on väestön jakaantuminen hajalleen kuin haulikolla ammuttuna. Suomessa olisi varaa tihentämiseen ja silti kaikille jäisi vielä yllin kyllin tilaa. Hollannissa kaikki on lähellä, Suomessa taas kaikki ovat kaukana toisistaan. Tämä ei ole taloudellisesti viisasta enkä ihan usko, että se on sosiaalisen kanssakäymisenkään kannalta kaikkein terveintä.
Hollannissa käytetään huumeita, muttei ilmeisesti sen enempää kuin naapurimaissakaan. Hollantilainen huumepolitiikka on niin sanotusti liberaalia, vaikka tosiasiallisesti se on terveyspainotteista. Huumeongelma tuodaan näkyviin ja näin vältytään vääriltä illuusioilta. Suomessa nuori voi uskoa huumeiden vaarattomuuteen, Hollannissa ei. Hollannin politiikan tavoitteena on vähentää huumeiden haitallisia terveysseurauksia ja siten kustannuksia. Tällainen huumepolitiikka on pohjimmiltaan terveyspolitiikkaa eikä mitään liberalismia kuten asiaa usein virheellisesti painotetaan. En tietenkään väitä, että Hollannin huumepolitiikka olisi ongelmatonta, mutta on harhaista nähdä se vain liberaalein silmälasein.
Vaikka Hollannissa on ihmisiä neliökilometrillä, AIDSiin sairastuneita prostituoituja sekä mietoja ja kovia huumeita kahviloissa, ja vaikka Hollanti ei ole oikein sodissaan pärjännyt, ei Euroopassa eikä Alankomaiden Itä-Intiassa eli Indonesiassa, silti se on
Länsi-Euroopan JOHTAVA EUTANASIAVALTIO - ja murhaa vain laajennetaan. Ilmeisesti rahat terveydenhuollosta tai Erasmus Rotterdamilaisen humanismi ovat lopussa.
Hollanti on tyypillinen hyvien ihmisten Porvarlahti, missä imagoon hukutetaan kaikki pölyt.
Olen edelleen sitä mieltä, että Ratamo Rautalehti ja toisaalta jossain määrin myös ajoittain Sir Alfred ovat politiikan asiantuntijoita ..., vaikka olisivat väärässäkin.
Hollanti on taloudellisesti Saksan ulkosatama. Näin ollen Hollannin on Britannian ja Ranskan kanssa tasapainotellessaan
OLLUT PAKKO OMAKSUA LIBERAALI GENRE
johtuen ulkopoliittisesta asemastaan, liian pienestä pinta-alastaan sekä suuresta merenkulustaan johtuen.
Se, miten liberaaleja hollantilaiset todella ovat, selvinnee vallonien ja flaamien välisistä suhteista Belgiassa.
Hollanti on eräänlainen Kotka. Liberaali Pentti Tiusanen ei ylenkatsonut DDR:ääkään. Antero Kekkonen mersuilee kuin joku eteläeurooppalainen maistissa osoittaen vasemmistoliberaalisuutensa ahdasmieliselle Suomen laille - vaikka on ammatikseen lainsäätäjä sekä Kari Häkämies paukuttaa haasteellisen naisihmisen päätä lattiaan kuin saksanpolkkaa.
Myös Kotka on merenkulkukaupunkina riippuvainen itseään suuremmista markkinavoimista ja Itä-Suomessa olleensa myös poliittisista voimista; Venäjästä.
Politiikka nähdään A I N A tarjoillussa valossa ulkomailla. Ulkomailta käsin ei voi sanoa, mitä mikäkin politiikka todella on.
Hollanti on tiheään asuttu Saksan ulkosatama. Sen taloudelliset mahdollisuudet poikkeavat Suomen vastaavista.
Suomi on miltei Saksan liittotasavallan kokoinen EU:n ulkorajavaltio, millä on yhteisiä piirteitä Norjan kanssa (aluepuolustus idässä ja pohjoisessa) sekä Baltian ja Puolan kanssa (Venäjän naapuruus).
Jokaisella EU-maalla on erilainen yhdistelmä erilaisia ominaisuuksia ja siksi joku maatalouden vertaaminen 1:1:een sekä liikenne jne. on - kaikella kunnioituksella - hieman ehkä hätiköityä.
Alueet nousevat kukoistukseen vain oikein järjestetyllä aluehallinnolla. Juuri sellaisen hedelmiä ihailet matkallasi Keski-Euroopassa. Otappa samalla selvää, miten hallinto on siellä järjestetty ja suosittele sitä sitten Suomeenkin.
Tarjonnan monimuotoisuus ei synny ylhäältä ohjailemalla.
... Euroopassa on aluehallinto järjestetty maakuntien puitteissa. Meillä vain on sekava noin kymmenen erilaisiin tarkoituksiin ja erilaisilla rajoilla tehtyjä alueellisia hallintoja tai yhteistyöelimiä.
Muuten Hollanti ja Suomi oavat rakenteeltaan niin erilaisia maita, että niitä ei pidä lähteä Jäbän lailla mitenkään vertaamaan toisiinsa. Asukastiheys on kymmeniä kertoja suurempi kuin Suomessa.
Tästä viestistä ei nyt oikein käy ilmi mikä se keskustan "oikea resepti" on. Kuntauudistuksesta ja sen etenemisestä päätellen, siellä tuntuu olevan hiukan sumuista logiikkaa? Mitä Hollantiin tulee, en tunne maata kovin hyvin. Kuitenkin se on tunnettu tehomaataloudesta ja karjanhoidosta. Tehomaatalous näkyy mm runsaina torjunta-aineiden ja lannotteiden käyttönä, joka monin paikoin on joko pilannut tai ainakin merkittävästi heikentänyt pohjaveden laatua. Takavuosina jolloin vielä jotenkin elintarvikkeiden tuontia seurattiin, löytyi hollantilaisista vihanneksista ja heldelmistä kaikenlaisia haitta-aineita, joten on tässä liberaalissa maassa näitä varjopuoliakin. Sitä paitsi Hollanti kyllä kuuluu niihin maihin, jotka pyrkii näitä pohjoisten alueiden maatalouksia supistamaan saadakseen omille tuotteilleen enemmän markkinoita.
= Maakuntien itsehallinto.
Ymmärrän kyllä ja olen samaa mieltä. Kysymyshän on kuitenkin itsehallinnon rajoista. Itsehallintoon liittyvät läheisesti vielä verotusoikeudelliset kysymykset, joista yhteisymmärrys on yhtä kaukana kun länsi idästä. Ollessamme nyt suuren EU-perheen jäseniä, näyttäisi siltä, että suunta vie enemmänkin keskushallinnon antamiin direktiiveihin aina vain pienemmissä ja pienemmissä asioissa jolloin aluehallinto jää väistämättä jalkoihin, joten ei hyvältä näytä.
Luulisi itsehallintoon tottuneiden eurooppalaisten viimeksi suostuvan keskitettyyn valtaan. Vaihtavat taatusti sellaiset johtajat, jotka sellaiseen pyrkivät. Suomalaisten tulee pitää huolta omista eduistaan samalla itsekkyydellä kuin keskieurooppaistenkin.
Suomessa voidaan vapaasti siistää hallintovaltaa alueiden suuntaan. Silloin hallinto harmonisoituisi muun Euroopan kanssa.
Ne on kyllä täällä pelkkiä utopioita. Suomalaiset nurisee poliitikkojen toimia vastaan ja sitten kun pitäisi niitä muutoksia tulla niin jo taas äänestetään sitä samaa tuttua turvallista pekkarista tai kääriäistä tai mitä ne nyt milloinkin ovat. Täällä hallitsee keskusvalta, joka on peräisin jo Ruotsin ja tsaarin vallan ajoilta. Luterilainen kunnioitus esivaltaa kohtaan nääs. Näillä palstoilla on puhuttu aluehallinnon puolesta, on puhuttu pienyrittäjistä ja pientiloista. Koko ajan kuitenkin poliittinen eliitti vetää juhlapuheista huolimatta päinvastaiseen suuntaan. Kauppaa hallitsee kaksi suurta, metsäteollisuutta kolme suuryhtiötä, viinan myyntiä alko jne jne. Anna siinä sitten mahdollisuus pienyrittelijäisyydelle ja aluehallinnolle.
Vaikea on suomalaisten karistaa harteiltaan 800 vuotta jatkunut vahvan keskusvallan perinne ja sen nöyrä kunnioitus. Muutosta eurooppalaiseen demokratiaan vaikeuttaa lisäksi mahtavan SAK/SDP:n taistelu oman ylivaltansa puolesta. Presidentti Halonen ilmaisee hyvin SDP:n pyrkimyksen kirjoituksessaan ”Punainen Visio”. Hän kirjoittaa: ” Työväenliikkeen ihmiset ovat yleensä tukeneet vahvaa valtiota.”
Se on hyvin ymmärrettävää – silloin tarvitsee kaapata vain yksi vallan keskus – ja hallitsee koko maata. Sen SDP tekikin sen ripeästi Kekkosen otteen kirvottua. Se oli aloittanut määrätietoisen soluttautumisen valtakoneiston strategisesti tärkeille paikoille jo vuosia aikaisemmin. Kun kuntien ja valtion väliin kasvaneen sekavan ja kasvottoman väliportaan hallinnon avainpaikat on hallussa, ei vaaleissa menestymisellä ole väliä – valta on ja pysyy SDP:llä.
Valtion ja kuntien väliin syntynyt keskushallinnon käsikassarana toimiva hallintoryteikkö onkin siivottava. Muuten ei mikään uudistus ei tule toimimaan. Sen paikalle on rakennettava maakuntahallinto keskieurooppalaisen esimerkin mukaisesti. Se on läpinäkyvä, sen päättäjät ovat demokraattisesti valitut, ja siten he ovat suorassa vastuusuhteessa valitsijoilleen kansalaisille.
Muutos on kiinni kansasta. Kun sen enemmistön silmät avautuvat, mikään ei voi estää vallan siirtymistä lähemmäksi heitä itseään – maakuntiin. Maakunnatkin on perustettava uudestaan. Siinä ei oikeastaan tarvitse tehdä muuta peruuttaa sosiaalidemokraatti Jouni Backmanin tekemä lääniuudistus joka on muutenkin todettu täysin epäonnistuneeksi. Siihen liittyi historiallisten maakuntien pilkkominen nykyisiksi pellemaakunniksi. Pilkkomisen tarkoituksena oli tietysti oikeiden maakuntien hävittäminen ikuisiksi ajoiksi suomalaisten kansallisesta muistista. Näin ei voitaisi perustaa SDP:n kammoamaa maakuntahallintoakaan, ovathan Backmanin ”maakunnat” liian pieniä kunnolla toimiviksi itsehallinnolliseksi alueiksi.
Ne ainoat oikeat maakunnat aakkosjärjestyksessä:
Ahvenanmaa
Häme
Karjala
Lappi
Pohjanmaa
Satakunta
Savo
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Eipä siihen ole juuri lisättävää. Muutos tapahtuu kuitenkin vain, jos äänestäjät heräävät ja ymmärtävät oman etunsa. Siinä sitä on työkenttää. Tämän jesuiittamaisen puolue- ja virkamieskoneiston valta on vielä tänään ainakin melko aukoton.
Kun hallinto on ihmisiä varten eikä päin vastoin, niin harvaan asutussa ja vain viisimiljoonaisen kansan Suomessa riittää paljon nykyistä vähäisempi hallinto: sellainen, jossa on satakunta vahvaa ja nykyistä itsenäisempää kuntaa ja valtio.
Tarjonnan monimuotoisuus syntyy edellytyksistä, mitä varten Suomesta pitäisi purkaa suljetun talouden aikainen jäänne: keskusliikkeiden markkinavalta kaupan ja palvelujen aloilla.
Tarjonta nimenomaan pitäisi saada alhaalta ohjautuvaksi, mitä se ei Suomessa ole koskaan ollut.
1993 jälkeen ollut maailman laajin. Suomessa väliporras hoidetaan kuukausittaisella tilitietojen siirrolla valtiovarainministeriöön.
Jos Suomeen luotaisiin väliporras, ei sitä voitaisi muuttaa, koska se olisi lailla vahvistettu.
Lääninhallitukset menettivät paljon valtaansa, kun siirryttiin täyteen kuntaitsehallintoon. Toisaalta maakuntahallinto on Kokoomukselle, SDP:lle ja ministerivastuulle riski.
Suomessa on paljon myös huonoja maakuntademareiden ja joidenkin kepujen johtamia maakuntakeskuksia, joiden aito itsevalta johtaisi siihen, ettei valtio pystyisi ohjaamaan eikä kyykyttämään niin kuin nyt.
Sailakselta kirpoaisi ote käsistä, jos meillä olisi oikea aluehallinto.
perustuu paikallistuntemukseen. Jos Tanskan mallin mukaan toimittaisiin, muodostaisi Pohjois- ja Keski-Lappi Sodankylän kaupungin ja Uudellemaalle sekä Kanta-Hämeeseen pitäisi perustaa LISÄÄ KUNTIA.
En tiedä, Jäbä, oletko istunut missään kunnallisessa lautakunnassa, mutta demokratian tunteen ja paikallistuntemuksen ylläpitäminen ei ole yhtä helppoa kuin piirrellä kartalle siirtomaavaltojen tapaan heimojen asuma-alueita rikkovia hallinnollisia ratkaisuja.
oli ainakin aikaisemmin tuttu demokratian muoto. Mitähän lienee karvahattua käsissään pyörittelevien maakuntien miesten mielessä liikkunut Helsingin korkea-arvoisen virkamiehen audienssia jossain eteisaulassa odotellessaan?
Ajattelivatko he: "Onpas meillä hieno demokratia kun Helsingin herra ottaa vastaan"?
Toimistojen ovista kurkkivat sihteeriköt naureskelivat hämillisen näköisenä aulassa istuvia kömpelöjä maalaismiehiä. "Taas on lähdetty kerjuureissulle Stadiin".
------------------------
Samanlaisessa demoratiassa elämme vieläkin. Joku Sailas Helsingistä päättää, mitä Oulussa tai Rovaniemellä tehdään. Systeemi on samaa 50-luvun keskusvallan jatkumoa - mikään ei ole oikeasti muuttunut kunnan ja valtion välisessä suhteessa.
Olisi aivan eri juttu, jos kunnan karvalakkilähetystö menisi puhumaan asiastaan maakunnan hallintokeskukseen demokraattisilla vaaleilla valitun maakuntajohdon kanssa. Silloin he tuntisivat olevansa kotoisella maaperällä. Asiat hoituisivat oman maakunnan miesten ja naisten kanssa vaivattomasti ja nopeasti, koska he ratkaisisivat omia, kaikille tuttuja ongelmiaan.
... maa kun Suomi, jotta sieltä on turha hakea oppia meidän aluepolitiikkaamme.
Suomessakin haja-asutusalueet tiivistyvät nopeaa vauhtia suurimpiiin kirkonkyliin ja kaupunkeihin. Syrjäkylät tyhjenevät. Ei tämä tosin halvenna kunnallisten palvelujen tuottamiskustannuksia, ne ovat taajamissa suuremmat kuin haja-alueilla.
Luonnonpuistoja helsinkiläisille on maassa jo tarpeeksi, esom.Lapista kolmannes on jo jollain lailla suojeltua. Se aiheuttaa lisää työttömyyttä ja kurjistumista Lapissa, kun se tärkeä elimkeino, metsänhoito, on estetty ylettömällä suojelulla helsinginherrojen huviksi.
Erilaisuudesta voi oppia, ei matkimalla, vaan soveltamalla.
Eikä kyse ole, Oiva, ollenkaan palvelujen halventamisesta, vaan niiden laadun ja riittävyyden turvaamisesta siten, ettei palvelutuotannon kustannuskasvu ylita bkt:n kasvua, koska muuten rahat loppuvat.
Luonnonpuistot ovat muuten matkailuvaltti, eli ne työllistävät, jos homma hoidetaan kunnolla. Sekin sinun kannattaa panna muistiin.
Esitit tällä kertaa sellaisen provon, johon voi vaihteeksi kettuilla niin päin, että miksi ei annettaisi markkinatalouden määrätä siitä, missä ihmiset asuvat.
Ihmiset asettuvat mielellään asumaan alueelle, jossa viihtyvyys, kohtuulliset asumiskustannukset ja etäisyys työpaikoille ovat sopivasti tasapainossa.
Kaikenlaisella asumisen keskittämispolitiikalla saadaan aikaan asumiskustannusten nousu, eikä se silti nosta asumisalueen palvelutasoa korkealle. Enpä ole nimittäin koskaan kuullut, että esimerkiksi helsinkiläislähiöiden yritteliäisyyttä ja palvelutasoa olisi kehuttu vaan päinvastoin moitittu.
Asuntorakentamisen tukeminen yhtäällä ja asuntojen jättäminen tyhjiksi toisaalla on jo sitten jo oma lukunsa yhteiskunnan taloudellisten resurssien tuhlaamisessa.
Esitit tällä kertaa sellaisen provon, johon voi vaihteeksi kettuilla niin päin, että miksi ei annettaisi markkinatalouden määrätä siitä, missä ihmiset asuvat.
------------------
Mikäs muu sen määräisi? Asuntojenjakohallitus vai? :)
Ihmiset asettuvat mielellään asumaan alueelle, jossa viihtyvyys, kohtuulliset asumiskustannukset ja etäisyys työpaikoille ovat sopivasti tasapainossa.
---------------
Noin on ja pitää ollakin.
Kaikenlaisella asumisen keskittämispolitiikalla saadaan aikaan asumiskustannusten nousu, eikä se silti nosta asumisalueen palvelutasoa korkealle.
----------
Ei ole olemassa mitään asumisen keskittämispolitiikkaa. Asumiskustannukset nousevat, kun kaavoittaminen laahaa-ajastaan jäljessä ja asuntomarkkinoilla on joillain alueilla - kuten Helsingissä - enemmän kysyntää kuin on tarjontaa.
Enpä ole nimittäin koskaan kuullut, että esimerkiksi helsinkiläislähiöiden yritteliäisyyttä ja palvelutasoa olisi kehuttu vaan päinvastoin moitittu.
---------------------
Yritteliäisyyttä on ja palvelutaso vaihtelee. Kaupungin virkamiesten touhua ei nimittäin valvota poliittisesti riittävästi, mistä seuraa mm. sellainen tuore juttu, että uudelle asuma-alueelle luvatut kuusi päiväkotia ovat joko rakentamatta tai niiden tilat on kaupungin toimesta vuokrattu muuhun käyttöön
Asuntorakentamisen tukeminen yhtäällä ja asuntojen jättäminen tyhjiksi toisaalla on jo sitten jo oma lukunsa yhteiskunnan taloudellisten resurssien tuhlaamisessa.
---------------------
Jos asunnot tyhjenevät joissain osissa maata ja niitä tarvitaan lisää muihin osiin maata, niin se on _aina_ kansantaloudellisesti halvempaa kuin asumisen tukeminen siellä, mistä ihmiset ovat syystä tai toisesta muuttamassa pois.
Näyttää siltä, että unohdit viimeöisen kuningasajatuksesi ja palasit toistamaan vanhoja teesejäsi. Viime yönähän totesit näin:
>>>Saattaisi nimittäin tulla järkevämmäksi, jos valtio tukisi haja-asutusalueiden tiivistymistä eri tyyppisiksi asumisyhteisöiksi, joissa olisi edes sen verran ihmisiä lähekkäin, että heistä muodostuisi kohtuullinen asiakaskunta kaikenlaisille palveluyrittäjille.
Haja-asutuksen tiivistäminen on yksi asia, jota kannattaa tukea.
Kokonaan toinen asia on se, että ihmiset lunnollisesti muuttavat sinne, missä haluavat mieluummin asua.
Molemmissa tapauksissa asuntoja tyhjenee yhtäällä ja toisaalla tarvitaan uutta asuntorakentamista.
Kansallispuistojen kanssa em. asialla ei ole mitään tekemistä.
Lähiöyrittämisen vertailua katselin tänään pohjoishollantilaisessa Veerhugowaaldin lähiössä, jossa oli kymmeniä pieniä erikoisliikkeitä ja todella monipuolisesti elävä tori, muttei yhtään suomalaistyyppistä jumboa tai vastaavaa superhypermarket-tyyppistä ostoskeskuskeskittymää.
Yrittämistä ja palvelua siis on, jos markkinatalous saa toimia vapaasti ilman suomalaistyyppisten keskusliikkeiden hallitsevan markkina-aseman tukahduttavaa vaikutusta.
ei valtioita tarvittäisi määrittämään markkinoita.