Kun tarkastelen toiseen maailmansotaan johtanutta kehiystä, tulee väistämättä mieleeni, että ilman Saksaa Suomi olisi liitetty Neuvostoliittoon kohtalokkain seurauksin.
Neuvostoliitto kehitti määrätietoisesti armeijaansa politiikkansa välineeksi. Stalinin tavoitteena oli joskus vuoden 1942-43 tienoilla hyökätä länteen ja levittää kommunismi koko Eurooppaan. Jos Saksa olisi pitäytynyt Versaillesin rauhansopimuksen pykälissä ja jättänyt armeijansa 100 000 sotilaaseen, ei Neuvostoliitolle olisi löytynyt vastusta. Suomen armeija ei tässä yhtälössä olisi mitenkään voinut vastustaa Neuvostoliittoa. Englannin ja Ransakan armeijat olisi pyyhkäisty kartalta puna-armeijan vyöryssä.
Neuvostoliitto olisi jollain tekosyyllä joka tapauksessa valloittanut Suomen ja kaikki Pohjoismaat. Liittoutuneet tuskin olisivat Suomea auttaneet sen enempää kuin Talvisodassa. Neuvostoliiton suurin pidäke oli kuitenkin Saksa, jonka kanssa ei haluttu joutua sotaan vielä tuolloin.
Kun tällä palstalla keskustellaan vilkkaasti siitä, kumpi teki enemmän Saksan kukistamisen eteen länsi-liittoutuneet vai Neuvostoliitto, oleellisempaa on ollut, että Saksalaiset vastustivat Neuvostoliittoa loppuun asti ja aiheuttivat sille niin suuret tappiot, ettei se kyennyt etenemään pidemmälle länteen, eikä jatkamaan sotaa Saksan kukistuttua. Oma ansionsa tästä kuuluu myös meille suomalaisille.
Tapahtumien ja politiikan pikku nyanssit eivät tätä tosiasiaa muuta miksikään. Se, että Saksassa olivat vallassa natsit, oli tietenkin huono juttu. Minulla ei ole tippaakaan sympatiaa koko aatetta ja heidän hirmutekojaan kohtaan, mutta Saksaa ja saksalaisia sotilaita saamme kiittää siitä, että olemme itsenäisiä. Stalin oli sitäpaitsi hirmuhallitsijana vähintään Hitlerin veroinen.
Saksa toimi sodassa omien tavoitteidensa puolesta ja Suomi omiensa. Mitään liittolaisia emme olleet, mutta aseveljiä Jatkosodassa kuitenkin.
Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen. Niin hassulta kuin se ehkä joistain tuntuukin, Hitler loi perustan Euroopan nykyiselle vauraudelle.
Neuvostoliitto kehitti määrätietoisesti armeijaansa politiikkansa välineeksi. Stalinin tavoitteena oli joskus vuoden 1942-43 tienoilla hyökätä länteen ja levittää kommunismi koko Eurooppaan. Jos Saksa olisi pitäytynyt Versaillesin rauhansopimuksen pykälissä ja jättänyt armeijansa 100 000 sotilaaseen, ei Neuvostoliitolle olisi löytynyt vastusta. Suomen armeija ei tässä yhtälössä olisi mitenkään voinut vastustaa Neuvostoliittoa. Englannin ja Ransakan armeijat olisi pyyhkäisty kartalta puna-armeijan vyöryssä.
Neuvostoliitto olisi jollain tekosyyllä joka tapauksessa valloittanut Suomen ja kaikki Pohjoismaat. Liittoutuneet tuskin olisivat Suomea auttaneet sen enempää kuin Talvisodassa. Neuvostoliiton suurin pidäke oli kuitenkin Saksa, jonka kanssa ei haluttu joutua sotaan vielä tuolloin.
Kun tällä palstalla keskustellaan vilkkaasti siitä, kumpi teki enemmän Saksan kukistamisen eteen länsi-liittoutuneet vai Neuvostoliitto, oleellisempaa on ollut, että Saksalaiset vastustivat Neuvostoliittoa loppuun asti ja aiheuttivat sille niin suuret tappiot, ettei se kyennyt etenemään pidemmälle länteen, eikä jatkamaan sotaa Saksan kukistuttua. Oma ansionsa tästä kuuluu myös meille suomalaisille.
Tapahtumien ja politiikan pikku nyanssit eivät tätä tosiasiaa muuta miksikään. Se, että Saksassa olivat vallassa natsit, oli tietenkin huono juttu. Minulla ei ole tippaakaan sympatiaa koko aatetta ja heidän hirmutekojaan kohtaan, mutta Saksaa ja saksalaisia sotilaita saamme kiittää siitä, että olemme itsenäisiä. Stalin oli sitäpaitsi hirmuhallitsijana vähintään Hitlerin veroinen.
Saksa toimi sodassa omien tavoitteidensa puolesta ja Suomi omiensa. Mitään liittolaisia emme olleet, mutta aseveljiä Jatkosodassa kuitenkin.
Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen. Niin hassulta kuin se ehkä joistain tuntuukin, Hitler loi perustan Euroopan nykyiselle vauraudelle.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Juttusi tekee varsin epäuskottavaksi jo yksistään Suomen talvisota, josta kirjoitin hetki sitten yllä. Suomi sitoi noin kolmanneksen NL:n sotavoimista ja taisteli sitkeästi 105 päivää ja olisi kestänyt vielä pitempäänkin, sillä Suomen armeija oli rauhaa tehtäessä edelleenkin taistelukykyinen, vaikkakin lopen uupunut.
Kun pieni Suomi onnistui panemaan näin lujasti vastaan, on selvää, ettei NL:n sotavoimat olisi mitenkään kyenneet menestyksekkäästi hyökkäämään länteen. Jos tällainen hyökkäys olisi tehty, NL olisi siinä lyöty totaalisesti olettaen, että muu Eurooppa olisi yhtenäisenä vastustanut sitä.
Saksan varustelukierre, laajentumispyrkimykset ja neuvostovastaisuus aiheuttivat kriisin ja johtivat varustelukierteeseen. Ilman sitä asetelmat olivat lännen eduksi.
NL:ssa ei esiintynyt propangandaa minkään laajentumisen suhteen kuten Saksassa. Epäilemättä Stalin oli Hitlerin veroinen hullu, mutta laajentumisen suhteen hänellä oli kuitenkin joku tolkku ja itsesuojeluvaisto tallella. Ilman Hitleria ja Saksaa koko toista maailmansotaa ei ehkä olisi tarvinnut käydä lainkaan. Suomenhan sotaan imaisi mukaan Molotov-Ribbentropp -sopimus, missä suurvallat alkoivat jakaa etupiirejä, kun Saksalla oli laajentumispyrkimyksensä, mihin NL halusi tietysti vetää omalta puoleltaan jonkinlaista rajaa. Ja se raja sovittiin tässä etupiirisopimuksessa.
Kirjoituksessasi lähdetään varsin kummallisesta ajatuksesta miehittämisen ja valtaamisen suhteen. Ei asia ole suinkaan niin, että jonkun toisen valtion kuten Suomen miehittäminen palvelisi suurvallan etua. NL halusi käyttää Suomea puskurina ja vetää vain rajan mahdollisimman kauas Leningradista. Jos NL olisi miehittäjänä Suomessa, se saisi maan sisälläkin suomalaiset vastarintajoukot sodan syttyessä heti kimppuunsa. Suurvallan kannalta voi olla paljon edullisempaa käyttää puskurivaltiota taistelutantereena kuin omana ja hankalasti puolustettavana aluenaan. Arvelisin jokaisen sotastrategiasta perillä olevan käsittävän tällaiset asiat.
Sota olisi tullut vaikka Suomi olisi sallinut miehityksen ja Saksa olisi ollut aseeton. Neuvostoliiton armeijan henki ja varustus oli ylivertainen Ranskaan verrattuna. Olisivat varmasti heittäneet pyyhkeen kehään yhtä nopeasti kuin Saksaa vastaan.
Pointti oli, että Neuvostoliitto olisi varustautunut joka tapauksessa. Ei Stalin olisi jättänyt tilaisuutta käyttämättä. Toinen maailmansota tarvittiin purkamaan paineet. Venäjällähän oli vääryyksiä korjattava Brest-Litovskin jäljiltä niinkuin Saksalla Versaillesista.
Ei taida olla realismia sinunkaan teoriassasi. Neuvostoliitto miehitti Afganistania kummenen vuotta ja miehittäisi kai vieläkin jos ei olisi hajonnut. Sotaa käytiin koko ajan ja tappioita tuli. Ei se johtajia vaivannut. Sama juttu Tshetsheniassa. Täysi rähinä päällä vuodesta toiseen. Sota voitetaan Venäjän ilmoituksen mukaan joka vuosi.
Amerikkalaiset ovat sitoutuneet Irakiin samalla tavalla.
Miehitysvallan alla olevat maat kärsivät vapaita maita enemmän, vaikka eivät nousisi avoimeen vastarintaankaan. Siitä hyvänä esimerkkinä Baltian maat.
Kyllä Stalin olisi vallannut Suomen jos olisi sen vapaasti saanut tehdä. Suomen armeija oli Talvisodan lopussa jo sangen kulunut. Varmasti Suomi olisi kesään mennessä miehitetty. Jos sissisotaa olisi tämän jälkeen jatkettu, olisi Tsingiskaaninkin teot kalvenneet Stalinin menetelmien rinnalla. Jos vastarinnasta olisi kokonaan luovuttu, olisi lopputulos Suomen kansan kannalta ollut sama. Neuvostoliitto vain olisi päässyt helpommalla.
Toisaalta olisiko sotaa syttynyt ilman Saksaa tai Englantia, joka halusi hintaan mihin hyvänsä pysäyttää Saksan nousun Euroopan johtavaksi valtioksi.
Hinta oli sitten se, että puoli Eurooppaa joutui rautaesiripun taakse 60 vuodeksi.
Stalin keräsi tämän kiistan hedelmät, Englanti ei pystynyt estämään Saksan nousua se vain siirtyi, eikä säilyttämään siirtomaitansa.
Koko maailman prolet yhteen jne...
Neuvostoliiton sotasuunnitelmat jo ennen Aatua jne...
Maailmanvaltaan pyrkivä uskonto, sosialismi, joka sisältää miekkalähetyskäskyn.
Ajopuu EU- Suomi on 2006 - edelleenkin.
Lähihistoria Suomella on hyvässä muistissa, 1938 Englanti "antoi" Tsekit Hitlerin Saksalle ja 1939 Hitler ja Stalin jakoivat Euroopan ja ensimmäiseksi Puolan keskenään, Englanti ja Ranska julistivat sodan - vain Hitlerin Saksalle, EI Neuvostoliitolle, joka yritti
1939- 1944 valloittaa Suomen.
Lapin sodasta Suomelle jäi lähinnä poliittisia kokemuksia.
Teheranin, Jaltan ja Potsdamin konferenssit ja
etupiirijaot. (esim. Unkari 1956 ja Tsekit myöhemmin länsi jätti Neuvostoliiton "sisäisiksi asioiksi."
Suomella YYA- liittosopimus CCCP:n kanssa 1948 ja
lähes täydellisesti Neuvosto- Venäjän valvomaksi "puolueettomaksi" maaksi.
Yhä hoetaan puolueettomuutta EU- Suomessakin, sekä aina "sillanrakentaja- osaa" idän ja lännen välillä,
mitä se sitten tarkoittaneekaan -samoin
voi kysyä "pohjoisesta ulottuvuudesta".
Venäjä-/EU- suhteet esillä Suomen puheenjohtajakaudella. (välikokous, Saksa seur.)
Puolueeton
EU- Suomi, vaikka EU- maat ovat myös NATO- maita lähes kaikki !
Onko Suomen uskottavuus lännessä yhä samalla tasolla kuin suomettumisen UKK- ja YYA- aikana ?
Venäjälläkin nationalistit uskovat entisen jatkuvan, samoin EU- Suomessa uskotaan Venäjän
sanelemaan "puolueettomuuteen".
Suomalaisille on sodanjälkeinen aika opetettu
joka tasolla puolueettomuuta ja hyviä ja ystävällisiä suhteita Venäjään,
USA on "suuri saatana" - kuten terroristeillekin.
Riku
jk. Säilyyköhän EU yhtä kauan kuin CCCP säilyi?