Kuitenkin josleikkaukseen haluat saat sen takuuvarmasti osamaksulla.
Silloin kuten sanoin minun korvani leikattiin ihan täällä keskussairaalassa.
Ajat kaitte muuttuneet. Yritetään "nyysiä" ihmisiltä viimisetkin pennoset.
Soitiko muuten useammalle lekurille?
Silloin kuten sanoin minun korvani leikattiin ihan täällä keskussairaalassa.
Ajat kaitte muuttuneet. Yritetään "nyysiä" ihmisiltä viimisetkin pennoset.
Soitiko muuten useammalle lekurille?
Vastaukset 30
Vanhimmat
Soitin itse kaupunkini korvalekurille. Hän sanoi, että joka tilanne katsotaan tilanteen mukaan. Eli pääseekö kunnalliseen vai yksityiseen leikkaukseen.
Niin ovat ajat muuttuneet. Kuitenkin olen sitä mieltä, että jos on tarpeeksi tiukka pääsee kunnalliseen leikkaukseen.
Yritä jaksaa ja edelleen kerro kuin asia etenee.
Jos on siis pahat hörökorvat, pääsee varmasti kunnalliseen leikkaukseen? Mutta vähän lievemmät tapaukset käännätetään ovelta ulos ja ainoaksi mahdollisuudeksi jää yksityinen?
Tottakai menisin kunnalliseen jos vain pääsisi, ja nopeasti. En ollenkaan epäile etteikö pääsis, vaan se odotusaika on tuskallisen pitkä. Eikä mulla ole paljoa aikaa odottaa. Sinne korvapoliklinikalle lähete on jo mennyt, mutta se kestää.. Ja sitten vielä pistetään leikkausjonoon ja se varmasti kestää vielä kauemmin, niin kuin se yksikin aiemmassa ketjussa oli odottanut puoli vuotta. Huoh!
Että pistää raivostuttamaan kun mietin sitä lääkärikäyntiä viime viikolla. Tuskin usko sanaakaan mitä sanoin.
Olis vaan niin helppoa olla rikas, ei tarvis stressata tästäkään niin paljoa. Mutta huomenna yritetään uudelleen..
Olen nyt asioita hieman järjestelly niin että pääsen sittenkin. Mutta huomenna kerron tarkemmin miten kävi.
...että olet itse aktiivinen ja otat asioista selvää.Siitä sinulle 10 pojoa ja papukaijamerkki,
Kuten jo aiemmin sanoin; Olen hengessä mukana!
Ilmottelehan taasen kuin asia edistyy.
Ja leikkaukseen menen. Ei tarvinnu paljoa selitellä, sanoin vain että ne häiritsevät paljon niin kirurgi alkoi selittämään mitä niille tehdään jne. Ja sanoin että mahdollisimman nopeasti pitäisi leikkaukseen päästä.
Mulla ei ole hörökorvia, joku "osa" on vain korkea mitä pienennetään leikkauksella. En muista nyt sen nimeä. Korvistani ei tule aivan luonnollisen näköiset kuulemma. Mutta kai leikataan kuitenkin niin että lopputulos on varmasti hyvä eikä jätetä korvia höröttämään yhtään?
No mutta odotellaan nyt sitä soittoa..
Kun asiat etenee. Kyllä ne kirurgit hommansa osaa. Ole huoleti.
Ilmotteleppa taasen kuulumisiasi.
Todella hienoa että asia on edennyt jo näin pitkälle.
Olen tässä miettinyt että kuinka paljon korvani sitten muuttuvat. Siis kun kirurgi puhui että poistetaan ihoa ja rustoa 3-4 mm? Sehän on aivan liian vähän mielestäni. Voisi poistaa rustoa paljon enemmän. Unohdin kysäistä että pienentääkö ne korvan nipukoita jos potilas haluaa.
Niin ja tikit on sellaiset mitkä sulavat itsestään, niitä ei poisteta.
Mua nyt kyllä häiritsee paljon se, että onko leikkaus liian pieni. Rustoa mulla tuolla korvien takana on sen verran paljon, että sitä voisi poistaa paljon enemmän kuin 3-4mm.. Mutta kai ne tietää paremmin.
Hintakaan ei ollut edes sitä mitä puhelimessa sanottiin. Että kyllä nyt mietityttää koko homma.
Unohdin myös kysyä että tarviiko molempien vanhempien lupa leikkaukseen, jos vanhemmat ovat eronneet. Että riittääkö toisen huoltajan lupa pelkästään, eli äitini. No kyselen sitten kun sieltä soitetaan, mutta voi tietenkin vastata tähän jos tietää varmasti.
...mutta kyllä ne kirurgit asiansa osaa. Luota vaan siihen.
Uskoisin, että huoltajan lupa vaaditaan kun olet alaikäinen.
Jos vanhempasi ovat eronneet riittää sen vanhemman lupa kenen luona asut.
Kun tieto leikkaukseen pääsystä tulee voit ottaa puheeksi ne nipukat sekä osamaksulla maksun.
Kyllä se 3-4 mm kuulostaa mielestäni aivan kohtuulliselta. Tulet sen lopputuloksen myöhemmin näkemään.
Älä suotta murehdi.
Joo kirurgi kysyi ikääni ja sen jälkeen vaati sitä vanhempien lupaa. Kyllä vanhempani ovat eronneet mutta äiti ei silti ole yksinhuoltaja, riittääköhän silti toisen lupa vain? No huomenna soitan sinne ja kyselen.
korviasi jos ne eivät ole hörökorvat?
Lupa riittää, koska asut hänen luonaan. Olen itsekin eronnut ja poikani asuu luonani. Hänkin joutui aikanaan toimenpiteeseen, josta en enempää kerro.
Minun lupani riitti vaikka on yhteishuoltajuus. Ajat ovat voineet muuttua, mutta eipä poikani leikkauksesta kyllä kovin pitkä aika ole.
Sekin oli kosmeettinen leikkaus.
Jos äidin lupa riittää, isälle en haluaisi edes kertoa koko asiasta.
Ja huomenna tulee taas lisäinfoa..
Pidät ajan tasalla tilanteesi suhteen.Olen vain hengessä mukana ja on niin paljon samanlaisia kokemuksia kuin sinulla.
Toivon, että kaikki sujuu OK.
Kun ei ole vieläkään kuulunut mitään, vaikka lupasi tänään soittaa.
No odotellaan, ehkä vähän myöhemmin sitten..
Ja leikkaus on ensi viikolla jo! Uskomatonta! Siis kohta tämä kaikki kärsimys on ohi, ei tätä pysty ymmärtämään. Enkä pysty sanoin kuvailemaan millainen olo nyt on. Mutta kuitenkin, kiitos kaikille jotka ovat kannustaneet minua. Tuskin olisin pystynyt yksin tähän kaikkeen. Täältä olen saanut paljon rohkeutta ja hyviä vinkkejä, kiitos siitä.
..kysyä että voisiko ne pienentää myös nipukoita. Kai sen voi sanoa vaikka paikan päällä kuitenkin ennen leikkausta?
Ja edelleen vaivaa vähän se että leikkaako ne liian vähän. Tai tuskin ne jättää höröttämään korvia yhtään, mutta silti mietityttää.
Onko sellaisia tapauksia ikinä ollut että potilas ei ole ollut tyytyväinen? Ääh varmaan turhaan mietin tällaisia..
http://www.revalclinic.com/finland/kirurgia/leikkaukset/horokorva/i2.jpg
Kuvassa on rustoa poistettu "takaa" paljon, minulle puhuttiin vain joistain milleistä.. Tuossa on ainakin poistettu sentti tai pari. Noh kai tämä stressaaminen ennen leikkausta on aivan normaalia.
Olen iloinen puolestasi, että pääsit niin äkkiä leikkaukseen.
Luonnollista, että mietit kuinka leikkaus menee. Jääkö korvat höröttämään jne.
Kyllä kaikki menee hyvin.
Kerrotko sitten kun näet "uudet" korvasi oletko tyytyväinen?!
Joo ehdottomasti kerron mitä mieltä olen korvistani sitten kun näen ne leikkauksen jälkeen.
Makasin jo leikkauspöydällä ja korviani putsattiin leikkausta varten. Sitten; "leikkausta ei voida tehdä".
Aivan kuten painajaisunessa toissa päivänä. Olo on jotenkin tyhjä. Mitähän tästä seuraa.. En ainakaan pysty normaalia elämää elämään.
tarina loppui tähän.
...paljon kirjoitellut ja nyt jäi "vaivaamaan"; MIKSI EI?
Voin kuvitella tunteesi. Asia mitä on odottanut ja mikä on estänyt elämästä täysipainoista elämää on edennyt jo leikkaukseen asti. Sitten sanotaan ei voida tehdä. Mikä isku.
Olen pahoillani puolestasi, mutta en todellakaan ymmärrä miksi ei.
Leikkausta ei nyt voitu tehdä koska korvan alueella oli finnejä. Siis kärsin myös lievästä aknesta. Kehotti käymään ihotautilääkärillä, että saisin oikeat lääkkeet tämän hoitoon. Sitten soittamaan uudelleen kun iho on hyvä. Eivät ota riskejä, kuulemma korva voi menettää muotonsa.
Vituttaa kun ei tuota huomannut silloin ensimmäisellä käynnilläni. Aika outoa että YKSITYINEN kirurgi tekee tuollaisen virheen.
Hieman jo hymyilytti siinä leikkauspöydällä kun korviani putsattiin, ajattelin että "kohta tämä on ohi". Sitten kuulee tuon.. Kyllä hymy hyytyi ja pettymys oli suuri.
MUTTA! Leikkauspäivä on edessä, pitää vain jaksaa odottaa ja hoitaa tämä helvetin akne ensiksi.
Nyt vasta alkaa pikkuhiljaa tajuamaan mitä tapahtui, eilen olin aivan poissa tolaltani. Aamulla taas masensi kun muistin miten kävi. Eilistä päivää oli odotettu niin kauan, niin monta yötä nukuttu huonosti tuon päivän takia ja sitten kun se päivä koittaa niin käy näin. Mun tuuria..
Kaiken lisäksi jouduin odottamaan kauan. Kun leikkaus piti aloittaa klo: 13.45. Olin paikalla jo 13.15. Tämä kirurgini oli YLI TUNNIN myöhässä, vasta klo 15.00 pääsin leikkaushuoneeseen.
Itsekin mietin tuossa aamulla, että ihme jos kirurgi ei silloin käynnilläsi huomannut jos on jotain ongelmaa mikä estää leikkauksen.
No, yritä jaksaa odottaa. Jos on paha akne niin käy hakemassa resepti, en tiedä mitä pillereitä neon, mutta akneenhan on myös tablettilääkitys olemassa.
Hoida nyt ihosi tai kaitte tässä tapauksessa on tärkeintä korvista saada akne pois. Pese ja putsaa.
Kerro vaikka sitten myöhemmin miten on mennyt.
Hyvää kesän jatkoa!!!
Kyllä tuosta "iskusta" ollaan jo toivuttu. Elokuussa pyysi soittamaan uudelleen. Pitää tuota aluetta putsata jotenkin missä finnejä ei saisi olla. Jotain kuivattavaa voidetta sinne voisi laittaa. Tai jotain akneiholle tarkoitettua paljon aurinkoa.
Vissiin katsotaan uudelleen sitten ensi kuussa tämä tilanne jos iho on paremman näköinen niin toivottavasti leikkauskin pystytään sitten tekemään. Tai näin toivon.
Kun tuosta nyt tuli puhetta, niin olen vuoden verran ollut antibioottikuurilla. Pitäisi varmaan vaihtaa merkkiä tai vahvempia lääkkeitä tai jotain kun ei tunnu tehoavan..
Vaikka tämä homma on mennyt päin helvettiä niin ei masennuta. Hoidetaan iho kuntoon ja leikkaukseen! Ehkä vielä jonakin päivänä nauran tälle huonolle tuurilleni..
Hyvää kesänjatkoa myös sulle, ja kiva ku vielä vastailet ja kannustat. Ja kyllä tulen vielä jatkossakin kirjoittamaan tänne miten edistytään.
...kokenut saman niin kyllä sitä toisellekin on hengessä mukana.
Mukava kuulla, että olet positiivisella mielellä. Jos korvista on kärsinyt vuosia niin mitä siinä kuukausi enää haittaa. Näinhän se kantsii ajatella.
Apteekista
voi kysyy mikä auttas niihin finneihin korvien takana. Sielläkin voi ihan reilusti sanoo, että leikkaus on edessä ja nää pitäs saada siihen mennessä pois. Kyllä ne siel sitten auttaa ja neuvoo.
Palaillaan viimestään kun sinulla on leikkaus edessä ja sen jälkeen.
ILOISTA MIELTÄ!
Jos kaikki menee aivan nappiin, mutta voi myös viivästyä syksyyn, tai jouluun. Täytyy olla valmis odottamaan niinkin pitkään, jos on pakko. Vaikeaa se kyllä on kun koulukin tuossa ensi kuussa alkaa...
Jep. Toivottavasti olisi vain se kuukausi.
Tuota voisi tosiaan kysyä apteekista. Ostin jotain akneiholle tarkoitettua geeliä, saas nähdä miten tehoaa. Mutta olen aina ollut sitä mieltä että aurinko on paras lääke finneihin ;)
Kerronpa yhden jutun mikä pisti miettimään:
Näin kaupassa naisen, jolla oli hörökorvat. Toinen vähän vähemmän höröttävä, toinen paljon enemmän. Hänellä oli lastenvaunut, tyttö ja poika. Ja hymyili koko ajan, oli selvästi tyytyväinen elämäänsä. Olin kassajonossa ja hän oli minun edessäni. Hän oli laittanut hiukset ylös kiinni, ei vissiin korvat haitanneet yhtään. Hän oli noin 40 vuotias. Aloin miettimään että onkohan häntä kiusattu koskaan, tai miten hän on jaksanut kaikki ne vuodet. Näköjään kaikkia ei tuo haittaa, toisilla taas elämä on yhtä helvettiä. Meinasin mennä juttelemaan, mutta ehkä hän olisi loukkaantunut niin en viitsinytkään.
Lähdenkin tästä maalle. Kirjoittelen tänne seuraavan kerran sitten kun olen soittanut kirurgille. Niin ja kiitos vielä kerran ymmärryksestä ja "mukana olemisesta".
Tyttökaverini kertoi nuorempana aina häpeilleensä korviaan, jotka ovat vähän höröllään ja toinen pikkuisen lerpallaan. On kuulemma ollut sellainen trauma, ettei koskaan pitänyt hiuksia kiinni vaan aina korvien peittona. Nyt sitten on jo vuosia sitten lakannut niitä murehtimasta ja käyttää ponnaria ja nutturaa ja muita hiussysteemeitä.
Ikä (30 ja risat) tuo itsevarmuutta ja pistää asioita tärkeysjärjestykseen.
Ymmärrän silti hyvin sinua. Nyt äkkiä iho kuntoon! Jos ei aurinko auta niin syksyllä pyydä ihotautilääkäriltäsi vaikka Roaccutania (ongelmallinen kesällä, koska iho täytyy tarkkaan suojata auringolta), se auttaa vaikeissakin tapauksissa. Vaikka lyhyenä kuurina vain.
Enkä koskaan edes huomannut ystäväni korvissa mitään kummallista, ennen kuin hän itse osoitti pienet "kauneusvirheensä". Ihan totta.
Aurinkoa tuli otettua joka päivä, ruskea olen kuin papu mutta finnejä se ei kokonaan poistanut. Edelleen on niskassa muutama. Eipä tuo nyt haittaa, ihotautilääkärille menen.
Viikon päästä soitan sille kirurgilleni ja hieman tiedustelen mitä tässä tehdään. Siellä pitää varmaan käydä taas ennen kuin leikataan, katsoo onko iho tarpeeksi hyvä. Mutta sitä käyntimaksua (~60e) en varmasti maksa uudelleen kun sen maksoin "turhaan", kun katsoi viimeksi niin huolimattomasti.
Eli ensi viikon tiistaina soitan sinne ja sitten kerron tänne miten ollaan edistytty. :)
perkele et on vanha viesti, mut varmasti olet päässyt leikkaukseen? kerroppa tarinasi kiteytettynä; menitkö minkä kautta mihin ja kauan kesti että pääsit leikkaukseen?