Heipparallaa taas,kurja maailma!
Eipäs ole tullu täs kirjoitettua useampaan päivään,joten ei nyt ole niin paljon ehtiny tapahtuakaan..Ihmetyttää vaan et olenko tosiaan
jäänyt paikoilleen lopullisesti,kun ei saa selkoa itsestään tulevan suhteen?
Ehkä kuulostaa todellakin naiivilta et oon vaan
saanu liikaa"paskaa" all of my face..Mut eiks`
ole parempi olla realisti,kuin elää jossain
fucking"haavemaailmassa"....Ehkä kaikki paska mitä itsekin on tullu tehtyä niin,siitä saa kärsiä,mut luulisin et ei sitä koko ikää maksaa?
Missä vaiheessa on mahdollisuus olla todellakin onnellinen ja löytää jotain pysyvää ja lopullista?
Tietty itsehän teemme elämästämme sellaista kuin haluamme ja yleensä lähdemme väärään suuntaan,mut kuka vois näyttää sen oikean polun??
Tuntuu vaan ettei kukaan tänä päivänä arvosta mitään!mitään sellaista kuten "Ennen vanhaan"
kuulostaa varmaan aika kliseeltä,mutta näinhän se on..Ei mun mielestä elämä mene omalla painollaan,vaan itse me tehdään siitä vääränlainen.Kunpa monellakin meistä olisi vain
halua tarpeeksi muuttaa asioita omassa elämäs ja yrittää vaikuttaa asioihin,mut sanoista tekoihin...Helpommin sanottu kuin tehty,no....
Eipäs ole tullu täs kirjoitettua useampaan päivään,joten ei nyt ole niin paljon ehtiny tapahtuakaan..Ihmetyttää vaan et olenko tosiaan
jäänyt paikoilleen lopullisesti,kun ei saa selkoa itsestään tulevan suhteen?
Ehkä kuulostaa todellakin naiivilta et oon vaan
saanu liikaa"paskaa" all of my face..Mut eiks`
ole parempi olla realisti,kuin elää jossain
fucking"haavemaailmassa"....Ehkä kaikki paska mitä itsekin on tullu tehtyä niin,siitä saa kärsiä,mut luulisin et ei sitä koko ikää maksaa?
Missä vaiheessa on mahdollisuus olla todellakin onnellinen ja löytää jotain pysyvää ja lopullista?
Tietty itsehän teemme elämästämme sellaista kuin haluamme ja yleensä lähdemme väärään suuntaan,mut kuka vois näyttää sen oikean polun??
Tuntuu vaan ettei kukaan tänä päivänä arvosta mitään!mitään sellaista kuten "Ennen vanhaan"
kuulostaa varmaan aika kliseeltä,mutta näinhän se on..Ei mun mielestä elämä mene omalla painollaan,vaan itse me tehdään siitä vääränlainen.Kunpa monellakin meistä olisi vain
halua tarpeeksi muuttaa asioita omassa elämäs ja yrittää vaikuttaa asioihin,mut sanoista tekoihin...Helpommin sanottu kuin tehty,no....
Vastaukset 1
Vanhimmat
mailia äidille ja poikaystävälle: "En jaksa enää. Täällä on liian isot koneistot mua vastassa ja mä jauhaudun kappaleiksi niiden rattaissa. Tämä on demokraattinen valtio ja enemmistö päättää kenen pää laitetaan pölkylle"
Siis koin koko maailman salaliiton mua vastaan ja langetin itselleni tuomion. Joku vaan repi mut sieltä hirttosilmukasta alas. 2 vuotta sen jälkeen OK, mutta viimeinen puoli vuotta masennusta, mikään ei auta ja haluun pois.