Agnostisismi - varmuus epävarmuudesta
Good company
8617
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Agnostismista todetaan wikipediassa:
"Agnostismi on tietoteoreettinen ja maailmankatsomuksellinen kanta siitä, että jumalasta, jumalista tai yliluonnollisista olennoista tai niiden olemassaolosta ei voida saada tietoa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agnostismi
Mikäli yliluonnollisilla olennoilla tarkoitetaan
ihmistä korkeampia elämänmuotoja ja henkiolentoja
niin kyllä heistä voi saada esim. kokemusperäistä tietoa - ja ainakin kokija voi vakuuttua asiasta.
Tietoa on varmasti olemassa myös kirjallisissakin lähteissä, mutta ongelmana on se, että voi olla vaikea erottaa- ja tietää mikä on oikeaa tietoa.
Jyrkän ja ehdottoman kannan omaavat ateistit ja skeptikot - eli sellaiset henkilöt jotka sulkevat ns. "yliluonnollisen" ja henkisen todellisuuden olemassaolon mahdollisuuden pois - ovat jostain syystä rajoittaneet maailmankuvansa ahtaaseen muottiin ja päätyneet väärään käsitykseen.
Monet uskovatkin sulkevat ns. "yliluonnollisen" todellisuuden olemassaolon mahdollisuuden pois, vaikka esimerkiksi Raamattu sisältää runsaasti yliluonnollisia/ylimaallisia ihmeitä ja tekoja - ja koko uskontohan perustuu pitkälti tuolle ns. yliluonnolliselle.
Vaikuttaa siltä, että todellisuutta paetaan ateismissa, skepsismissä - ja hyvin usein uskonnollisissakin piireissä. Miksi?
Enkä menisi vähättelemään joidenkin uskovien kokemia jumalakokemuksiakaan (johdatusta tms).
Henkinen todellisuus on totisinta totta, mutta siitä ei saisi joidenkin ryhmien mielestä tietää mitään - eli totuus ja todellisuus pelottaa.
puolivaloilla ajaminen voidaan toki tulkita jumalakokemukseksikin.
Tämä täytyy kertoa ja uskovaiset varmaan ajattelevat, että minulla oli pyhän hengen kokemus tai jotain...
Lapsena ja nuorena aikuisena olin herkkä ja helposti ahdistuva, siispä ei ollut mikään ihme, kun 27 vuotiaana olin rankasti ahdistunut. Oli tapahtunut kaikenlaista. Biologin työt olivat loppuneet, harmitti alan koulutus, tyttöystävän kanssa meni asiat huonosti, enkä tiennyt mitä tekisin loppuelämälläni. Puoli vuotta märehdin asiaa. Mikä mä olen ja mikä mua kiinnostaa ja miten panen poikki suhteen.
Oli kesäkuun ensimmäinen päivä, kun menin yksikseni kävelemään Helsingin Kaivopuistoon. Istuin nurmikolle ja mietin ja mietin. Sitten äkkiä tuntui kuin näkökenttäni olisi laajentunut. Puiden lehtien väri tuntui syvemmältä kuin koskaan. Kaikki selkeni mielessäni, aloin hymyillä ja tiesin, että tässä on tulevaisuuteni. Nyt tiesin mitä tehdä.
Suhteen lopettaminen oli helppoa. Molemmat olivat ymmärtäneet tilanteen olevan umpikujassa, mutta emme uskaltaneet vain lähteä eri teille. Päätin ryhtyä opiskelemaan IT-alaa sekä paneutuisin intohimolla Kiinan kulttuuriin.
Sillä tiellä ollaan ja kokemus kantaa yhä. Alemmissa keskusteluissa puhuttiin rajatilakokemuksista ja kuinka ne muuttavat ihmistä, no tämä kokemus muutti elämäni suunnan ja muistan sen edelleen elävästi 13 vuoden jälkeenkin.
Jotkut päihteiden käyttäjät sanovat saavansa samanlaisia "ahaa-elämyksiä" aineen vaikutuksen alaisena, mutta näköjään onnistuu selvinpäin.
Kokemus sinänsä ei ollut ihmeellinen. Kärsin jonkinlaisesta varhaisesta kolmenkympin kriisistä, eksistentiaalisesta ahdistuksesta ja pitkällisen psyykkisen työskentelyn seurauksena asiat selkenivät osin tiedostamattomasti ja osin tietoisesti.
Miten tämä liittyy keskusteluun? En mä vaan tiedä, kunhan halusin kertoa.
Ja terveisiä mökiltä. Oli hieno juhannus.
Puolueellisen mielen omaavalle henkilölle ensisijaisen tärkeitä eivät ole tosiasiat, todellisuus, eikä esim. oikeudenmukaisuus -
vaan oma etu.
----------------------------------------
Ahdasmielisen ja rajoittuneen maailmankatsomuksen omaksunut pelkää maailmankuvansa muuttumista ja omien etujensa heikkenemistä (kuviteltujen tai todellisten).
----------------------------------------
Sellainen henkilö jonka arvoja eivät ole esim. rehellisyys, totuus ja oikeudenmukaisuus - ei kykene rehelliseen itsetutkiskeluun, koska se johtaa muutokseen - ja sitä hän pelkää.
-----------------------------------------
Valta-aseman vastuuton ja tietoinen väärinkäyttö kertoo ihmisen etiikasta ja moraalista erityisen paljon. Kyse voi olla millaisesta valta-asemasta tahansa.
-----------------------------------------
Kysymys on siis erilaisista ihmisistä ja heidän ominaisuuksistaan ja motiiveistaan, jotka usein taitavasti kätketään uskonnollisten tai muiden ideologioiden ja aatteiden taakse.
Juu. Katsos, joillekin omien aivojen käyttäminen on niin uusi ja ihmeellinen kokemus, että sitä selittämään tarvitaan Henkistä Tietoisuutta ja jumalia. Tai sitten hetki on lähes kuoleman rajatilaa lähenevä amok-juoksu:)
Eihän siinä (ajattelussa siis) mitään kovin kummallista ole. Irtautuu dogmeista niin aivan arkipäivän psykologialla selviää pitkälle -
sulkematta kokonaan pois mystiikan ja ihmeiden maailmaakaan.
Itsensä psyykkaus näyttelee näillä sivuilla todella suurta roolia. Vaikuttaa siltä, että osa porukasta on enempi vähempi muissa maailmoissa ihan ilman lääkkeitä (tai niiden puutteen takia).
Jokainenhan muistaa varmaan lapsuudesta, kuinka paljon alkaa pelottamaan, kun antaa pelolle vallan. Osa porukasta on psyykannut itsensä suureen iloon tai pelkoon tai kuka mihinkin. Miksi, onkin sitten jo toinen kysymys.
Tuon Seemiläiset Sepät voisin ottaa nimimerkiksi, ihan rekisteröimällä. Kuulostaa hyvältä.
Agnostismi lähtee siitä, että ei ole syytä olettaa jotain olemassa olevaksi, jos siitä ei ole varmaa tietoa. Näin olle Raamattua, Koraania tia Jerry Cottonia ei voida pitää varman tiedon lähteinä, sillä niiden tapahtumista ei yksinkertaisesti ole todisteita. Ihmiset ovat aikojen alusta saakka rakastaneet tarinoiden ja valheiden keksimistä, joten teoksiin, joiden väitteille ei ole varmaa tietoa, ei ole myöskään syytä uskoa.
Puhut todellisuudesta. Mitä tarkoitat todellisuudella, jota ateistit ja skeptistit sinun mukaasi pakenevat? Skeptistihän toimii täysin päinvastoin kuin väität. Skeptisti etsii varmaa tietoa todellisuudesta ja sulkee pois kaiken, johon ei ole syytä uskoa. Tällaisia asioita on esim. Jumala, josta ei ole varmaa tietoa ja näin ollen...
Skeptisti ei siis koskaan täysin myönnä olevansa itsekään väitteissään oikeassa. Hän odottaa jotta joku muu tulisi esittäämään parempia selityksiä hänen havainnoilleen ja johtopäätöksilleen. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että "oikeilla" ateisteilla tai skeptikoilla ei ole ehdottoman jyrkkiä kannanottoja, sillä ateisti/skeptikko antaa muiden vapaasti kritisoida väitteitään. Tämä onkin koko länsimaisen tieteen pohja. Voidaankin puhua ainoastaan toistaiseksi ateistisesti ajattelevista henkilöistä.
Skeptistinen tiede ei siis koskaan väitä olevansa täysin oikeassa vaan on vapaasti arvosteltavissa ja kilpailutettavissa. Uskonnot taas väittävät omaavan absoluuttista tietoa maailmasta. Uskonnollinen "tieto" on siis jotain muuttumatonta ja täysin varmaa. Tuossa kulkee skeptistisen tieteen ja uskonnon merkittävin ero.
Lisäkisi yliluonnollisen käsite on hyvin suhteellinen. Yliluonnollinen sanana tarkoittaa jotain luonnon ulkopuolista, joka on jo itsessään epälooginen ajatus. Ajatellaan, että luonto on kaikki, joten sen ulkopuolisia käsitteitä ei tällöin ole olemassakaan. Jos jotain uutta fysiikan lakien mukaan ajateltuna paradoksaalista tapahtuisi, se ei välttämättä automaattisesti olisi pääteltävissä yliluonnolliseksi, vaan joksikin uudeksi, jota aikaisemmin luonnosta ei oltaisi havaittu.
Kristillisjuutalaiset uskonnot eivät taas puolestaan myönnä uskovansa yliluonnolliseen, koska yliluonnollinen olisi jotain Jumalan kautta hallitsemattomissa olevaa, jotain Jumalan tahdon vastaista. Kaikki Jumalan tahdon vastaistaiset teot ovat heidän mukaansa Saatanan aikaansaamia, jotka ovat petkutusta. Niihin ei siis kristittyjen, juutalaisten ja muslimien mielestä tule uskoa.