Hannele Torrosen mukaan siis kolmasosa turvakoteihin tulleista naisista, on vakivaltaisia myos turvakotien henkilokuntaa kohtaan.
Eika taa ollut "syyllistamista".
Asiahan on mielenkiintoinen...
Eli kaiketi se on jonkinlainen miehen tuottama ahdistus, joka saa nama naiset turvakodissa harjoittamaan vakivaltaa...
Eika taa ollut "syyllistamista".
Asiahan on mielenkiintoinen...
Eli kaiketi se on jonkinlainen miehen tuottama ahdistus, joka saa nama naiset turvakodissa harjoittamaan vakivaltaa...
Vastaukset 38
Vanhimmat
Tulee Ranska-Espanja jalkapallo-ottelu! Mitäs täällä horiset yleistyksiä?
Sinä, muka-mies!!
ei sieltä yleensä tulee Ranska -Espanja ottelu. Hirveetä yleistystä. Saatat silti olla ihan mukava
No höh. Taidat itse olla muuten muuta kuin mukava.
Ottelu kylläkin loppui jo. Mutta miehet potkivat palloa omaan maaliin, sekös sopii tähänkin aloitukseen hyvin.
...s-tanan suuri luku, lieko sitten olla aika laajalla skallalla vedettya vakivaltaa...
Myos Erin Pizzey oli aikoinaan aika samoilla linjoilla. Hanet uhattiin tappaa, kun meni aaneen puhumaan.
Sehän selittäisi osaltaan ruotsalaisen, pahoinpideltyjä naisia vastaanottavan naispäivystyksen työntekijöiden ongelmia ja sitä, etteivät pahoinpidellyt suinkaan ole aina avoimia kertomaan kokemuksistaan suoraan ja avoimesti. Ja tästä seuraa epätietoisuutta, mitä TODELLISUUDESSA ON TAPAHTUNUT. Joskus päivystäjät voivat tästä johtuen todellakin ylireagoida.
Ps. Aloitus on tietenkin tehty jossain muussa mielessa kuin tässä, miten minä sitä tulkitsin. :)
"Miesten kriisikeskuksessa käyneistä miehistä, jotka ovat joutuneet vaimonsa väkivallan kohteeksi, kukaan ei ole tehnyt rikosilmoitusta. Useimmilla syynä on häpeä, samaan tapaan kuin perheväkivallan uhreiksi joutuneilla naisillakin: asiasta ei kehdata puhua."
(http://www.yle.fi/punainenlanka/juttu.php?tunnus=154)
Ei tästä aiheesta saa kirjoittaa.
Naisten tekemästä väkivallasta puhuminenhan on miesten vastaavan vähättelyä....
...naiset.
Tuota voisi kai kutsua "pommiksi". Rohkea akka tuo Torronen. Vai? Kun ei ainakaan lahde valehtelemaan...
Pitaskohan tasta menna juorumaan Amnestylle...
Ei, vaan miesten alistama ja nujertama, kun sanoo:
"Ensi- ja turvakotien liiton psykologi Hannele Törrönen väittää, että naisten väkivaltaisuus on yhä tabu, josta ei uskalleta ääneen puhua. Naisten väkivaltaisuuteen suhtaudutaan myös eri tavalla kuin miesten tekemään väkivaltaan. Sitä vähätellään, sille naureskellaan tai se ymmärretään aina poikkeusolosuhteiden aiheuttamaksi. Naisen kohdalla väsymys ja masennus ovat hyviä selityksiä, mutta väkivaltaisten miesten kohdalla ymmärtävät asenteet ovat harvassa."
Kolmasosa väkivaltaisita naisista on myös väkivaltaisia työntekijöitä kohtaan.
Lainaus.....
Naisten väkivalta on noussut julkisuuteen. Demeter tekee yhteistyötä muun muassa Miesten kriisikeskuksen, poliisin väkivaltayksikön ja Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Viime mainitulla on myös oma naisten väkivaltaprojekti, Vaiettu naiseus.
− Asiakkaamme tulevat ensi- ja turvakotien omasta piiristä lähinnä lastensuojelutyön kautta, kertoo projektipäällikkö Hannele Törrönen.
− Näiden naisten elämään päihteiden käyttö ja väkivalta itseä, lapsia ja miestä kohtaan kuuluu usein niin kiinteästi, että he eivät enää itse tajua sitä ongelmaksi, toisin kuin Demeter-projektin asiakkaat.
Häpeästä toivoon
Naisten väkivaltaisuus ei ole uutta, ja on vaikea sanoa, onko se edes lisääntynyt. Maria-Instituutissa ongelma havaittiin pitkissä naisterapioissa ja naisryhmissä. Ensi- ja turvakodeissa on aina ollut myös väkivaltaisia naisasiakkaita.
− Kolmasosa näistä asiakkaista on väkivaltaisia myös henkilökuntaamme kohtaan, Törrönen sanoo. Ensi- ja turvakodeissa naisen väkivaltaisuus ei näyttäydy tabuna. Väkivaltaa eivät liioin ole vain fyysiset teot, kuten lyönnit, vaan myös esimerkiksi läheisen kohteleminen pilkallisesti ja mitätöivästi.
Vaietun naisen projektipaikkakuntia ovat Helsinki, Hämeenlinna ja Pori. Myös Tampereen ensi- ja turvakoti oli kiinnostunut, mutta rahoitus ei riittänyt.
Ensi- ja turvakodeissa on aina ollut myös väkivaltaisia naisasiakkaita.
− Kolmasosa näistä asiakkaista on väkivaltaisia myös henkilökuntaamme kohtaan, Törrönen sanoo.
"Kolmasosa näistä asiakkaista on väkivaltaisia myös henkilökuntaamme kohtaan, Törrönen sanoo."
Niin, vakivallan maarittelysta vai. No, johan tuohon tuli vipattua, etta varmaan on aika laajalla skalalla maaritelmat. Sen verran kovilta luvuilta kuulostaa, jumalauta siellahan pitais olla vartijoita kuin vankilassa muutoin,...
"Ensi- ja turvakodeissa on aina ollut myös väkivaltaisia naisasiakkaita.
− Kolmasosa näistä asiakkaista on väkivaltaisia myös henkilökuntaamme kohtaan, Törrönen sanoo. "
Eli näistä asiakkaista, jotka ovat väkivaltaisia on kolmasosa väkivaltaisia myös styöntekijöitä kohtaan, nimittelevät ym.
Ei siis niin, että turvakotien asiakkaista kolmasosa. Ymmärretty?
Jahas.
Aikamoinen palapeli. Ei pahemmin konkreettista infoa sitten, vai.
Mutta se on ihan ok-homma, että myöäs naisten väkivaltaisuudesta puhutaan. Ei sen mikään tabu tartte olla.
Samasta linkistä..
− Länsimainen naiskuva perustuu ”hyvän äidin” myyttiin. Sen mukaan äiti on täydellinen olento, joka ei ikinä suutu eikä tietenkään synnytä esimerkiksi vammaista lasta. Pohjalla on vanha madonna-huora -ajattelu, Koiso-Kanttila sanoo.
Myytti kietoutuu nykynaisen minäkuvaan. Vaikka sen olemassaolon voi tiedostaa, sen ulottumattomiin ei pääse eikä siitä ole helppo irtautua.
− Nainen lohkoo aggression pois tietoisuudestaan. Hän ei suo itselleen vihaisuuden tunnetta eikä kulttuurimme myöskään osaa naisen vihaisuutta kohdata.
Kyllä tuon ymmärtää.
Tuo on aika dualistisesti vedetty sanonta, ns. Madonna-huora.
Ehka se toimii osaksi, mutta ehkei kannata ihan pureskelematta nielaista. Tai soveltaa joka ilmioon.
Tuo on niita "totuuksia"....kait...
Eika se ole mikaan vedenpitava...kait...
Otteita muistiinpanoistani:
"Naisen itseymmärryksen perustana ovat hänen kulttuurinsa myyttiset kuvat, jotka vaikuttavat hänen omaan käsitykseen omasta naisen minuudestaan. Nämä naiseuden myyttiset kuvat vaihtelevat sisällöltään suuresti uskonnosta toiseen.
Varhaisissa uskonnoissa palvottiin Suurta Jumalatarta tai Äiti Maata ja yleinen kulttikuva oli hedelmällinen, synnyttävä, uutta luova nainen. Tämä heijasti käsitystä ikuisesta paluusta alkuun, alati toistuvasta uudesta elämästä. Tämä kulttikuva loi naisen minuudelle positiivisen luovuuden ja kaikkivoipaisuuden ulottuvuuden.
Kristinuskon vallitseva myyttinen kuva on VERINEN RAADELTU MIES RISTILLÄ, madonna ja huora."
Tämän otteen laitoin tähän nytten, kun tuntuu että miehet huutavat täällä suureen ääneen parkua siitä että heitä kohdellaan NIIN väärin.
Mitä vaihtoehtoja minä, nainen, saan. Minulle tarjotaan madonnaa tai huoraa. Jostain syystä en saa olla muuta kuin huoraa.
"Naiselle saattaa olla miestä helpompaa liittää minuuskokemukseensa myyttisen ajan ulottuvuus. Nainen voi rakentaa minäkuvansa eheän ja hedelmällisen Suuren Jumalattaren myytin pohjalta tai meidän kulttuurimme tuottaman seksuaalisesti kahtiajaetun naismyytin pohjalta.
Kulttuuriympäristömme vaikuttaa siihen, millaisista aineksista naisen minäkuva, naisen kertomus itsestään muodostuu. Tämä kertomus ja naisen minuuskokemus puolestaan vaikuttavat naiseuden sosiaaliseen kohteluun: Niihin kertomuksiin joiden varassa sosiaalisen ympäristömme VALLANKÄYTTÖ toimii."
Miksi laitan nämä otteet tähän nyt? Siksi, että tällä palstalla parkuu 'raadeltujen, veristen' valkoihoisten, työssäkäyvien n.40v tai jotain sinnepäin miesten kuoro. Tässä minäkuvan rakentamisessa tulisi tarjota miehelle muutakin myyttistä kuvaa rakennuspalikaksi. Muuten tullaan sitten tähän ilmiöön mikä täällä palstallakin on .
"Mitä vaihtoehtoja minä, nainen saan. Minulle tarjotaan madonnaa tai huoraa."
Nykyisin tarjotaan naiselle myöskin väkivaltainen nainen -vaihtoehtoa! Onhan tuossa jo kolme kovaa meille naisille.
Itse täytyy sanoa, että tuon perusteella en ole ollenkaan nainen. Olen ihminen.
Keskustelu alla, sinun ja Tittelityyn. Luin vain osittain. KIITOS, että jaksatte kirjoittaa tälle palstalle.
Kirjoita sinä myös. On mukava lukea kirjoituksiasi. Niissä on paljon viisautta ja ihmisrakkautta.
Suurta jumalatarta palvottiin muinaisissa kulttuureissa ja blaa blaa blaa....
Ei pidä paikkaansa. Tottahan naispuolisia hedelmällisyyden jumalia oli, mutta mitään suurta äitijumalatarmyyttiä ei ole voitu osoittaa historialliseksi. Se on vain feminististen höyrähtäneiden tutkijoiden arvailua, joka pohjautuu tiedonrippeisiin.
Todellisuudessa muinaiset kulttuurit olivat hyvinkin mieskeskeisiä suuriltakin osin.
sanon minä joka en lue itseäni feministien joukkoon kuuluvaksi.
Vielä kristinuskon alkuaioina eli jumlataruskonnot vieri vieressä kristinuskon kanssa. Sitä ennen koko historian ajan oli tuhansia jumalattaria kaikkialla maailamssa joita palvottiin.
Jopa miehetkin palvoivat naisjumalattaria ja vielä tänäkin päivänä esim. Intiassa on tuhansia naisjumalattaria joita niin miehet kuin naiset palvovat.
Miesjumala syntyi vasta juutalaisuuden myötä ja miesjumaluus levisi maailamlla vasta kristin- ja islamin välityksellä.
Usko pois.
Tuhannet jumalattaret ja feministien höyrypäinen myytti "Suuresta äidistä" ovat asia erikseen.
Edellinen on historiallista faktaa, jälkimmäinen ideologista, historiasta ammentavaa fiktiota. Sitä löytyy esimerkiksi Da Vinci koodista.
Luota minuun, tiedän mistä puhun. Siinä missä oli naispuolisia jumaluuksia, oli myös miespuolisia, jotka vieläpä monesti olivat "hallitsevampia". Juutalaisuuskin otti miesjumalansa, Isänsä, vanhempien kulttuurien symbolikuvastosta.
Intiassa jumalattaria palvotaan, mutta mies on perheen ehdoton pää, tyttösikiöt abortoidaan ja naiset on jo kauan ennen islamin vaikutusta olleet alistettuja miehelle, täysin ehdottomasti, ainakin 200-lubvulta jKr lähtien.
"Mutta kuunteletteko saadaksenne vahvistusta ajatuksille, joita jo ajattelette vai kuunteletteko löytääksenne jotakin uutta?"
Kysymykseni kuului miksi nykyajan MIEHELLE ei tarjota muuta myyttistä kuvaa...
Kärki suuntautui kyllä kriittisesti kristinuskoon ja luulin, että nyt tänne hyökkää kirkon porukkaa perustelemaan uskoaan. Niin kävi, kun paikallislehteen kirjoitin mahdollisuuksista TULKITA raamatun kertomusten myyttisiä kuvia ehkä hieman nykyihmiselle sopivammalla tavalla.
Ilmeisesti tämä onkin pikkaisen vaikeampi ymmärtää. Olen vain jossain vaiheessa taiteellista työtäni joskus vuosia sitten innostunut tutkimaan myyttejä. Minua ei nyt kiinnosta josko jossain olisi mahdollisimman tutkittua viimeisintä todistettua tietoa jostain asiasta. ARVIOIN ITSE tiedon luotettavuuden. Se riittää minulle. Tässä kansantajuista tekstiä.
Lennart Koskinen, Villimies ja susinainen:
"Hengellinen ulottuvuus
Näkymätön maailma on kiehtonut ihmistä jo varh. Aadamista alkaen. Taiteen eri lajien, maalaustaiteen, kuvanveiston, musiikin, myöhemmin myös kirjallisuuden ja näyttämötaiteen avulla ihminen on alinomaan yrittänyt TULKITA JA VÄLITTÄÄ KÄSITYSTÄÄN NÄKYMÄTTÖMÄSTÄ JA KÄSITTÄMÄTTÖMÄSTÄ TODELLISUUDESTA.
Sadut, myytit, riitit ja symbolit ovat ilmaisseet ja muokanneet elämän tulkintamalleja sekä antaneet aineksia uskonnon ja maailmankatsomuksen muotoutumiselle...ihminen on hakenut yhteyttä siihen todellisuuteen, jota hän ei voi järjellä ymmärtää."
Tässä oli siis erään kirjoittajan selitystä syyksi miksi on olemassa 'taidetta'. Nykyajan tallukkajalalla ei tunnu olevan mielikuvaa siitä, että jollakin ihmisellä voi olla yhteys sellaiseen ajattelun tasoon johon itse ei kykene...
jatkoa...
"Symbolilla on avainfunktio. 'Symboli' voidaan kääntää tuntomerkiksi. Sana tulee kreikan verbistä 'sym ballein' asettaa yhteen tai liittää kiinni. Kaksi osaa, jotka laitettiin yhteen, muodostivat alkuperäisen kokonaisuuden."
"Symbolin merkitys kokonaisuuden eheyttäjänä korostuu, kun tarkastelemme sanan kielellistä vastakohtaa. Kun kreikan sana 'sym ballein' tarkoittaa yhteen sitomista, 'dia ballein' merkitsee rikkoa. Tästä verbistä tulee sitten latinan 'diabolos', josta tullut ruots.kielen 'djävel' paholainen. 'Pirullista' tarkoittavan perusmerkityksen voidaan siis sanoa 'se-joka-on-mennyt-rikki' tai 'pirstoutunut-todellisuus'.
Vaikka emme panisi liian suurta painoa tämänkaltaisiin etymologisiin selityksiin, tämä kertoo kuitenkin jotakin hyvin tärkeää ELÄVIEN, KOKOAVIEN SYMBOLIEN TARPEESTA. Niiden avulla on mahdollista kohdata se pirstoutuneisuus ja pinnallisuus, jotka ovat niin tunnusomaisia modernin ihmisen identiteetille ja sukupuolirooleille."
Tämän siis esitin siitä syystä tässä, että olen havainnut monen muunkin miehen olevan 'hukassa'. (Sankarillista) tavoiteltavaa on se, että lopuksi roikuu ristillä verissään ja kaikkensa antaneena... toisten kaiken lisäksi palvoessa tätä myyttistä kuvaa.
*yritän keksiä syytä sille, miksi miehet kuorossa parkuu täällä palstalla*
Nytkö loppuu myös minun leimaaminen alkoholisoituneeksi, moniongelmaiseksi ehkä myös huumeidenkäyttäjäksi, joka on ITSE väkivaltainen nainen...kaikenlisäksi huora???
Vihdoinkin ymmärrän mitä tämä minun ympärilläni vellonut sormellaosoittelu 'tarkoittaa'.
Suvi Ahola:
"On tavallaan perusteltua ajatella, että äiti on ihmisen jumalista ensimmäine, sillä hänhän on hahmo, jonka jokainen ensimmäiseksi elämässään kohtaa ja jolla on totisesti silloin jumalan asema."
Myyttien katsotaan yleensä kumpuavan tunteesta, kun fakta tosiasia, perustuu tietoon. Tänä päivänä myytti samastetaan lähestulkoon USKOMUKSEEN tai TUNTEENOMAISEEN KÄSITYKSEEN, voidaan viitata jopa valheeseen tai perättömien tarinoiden sepittämiseen.
Ihmisen psyykkisen kehityksen ja henkisen kasvun juoni ja periaatteet ovat löydettävissä myyttisistä tarinoista. Myytit välittävät tietoa KOLLEKTIIVISESTA PIILOTAJUNNASTA, ihmiskunnan yhteisestä sielunelämästä.
Kirjasta: Ajattomat arkkityypit, Kreikan mytologian merkitys nykyihmiselle/ Marja-Liisa Niemi-Mattila
yhteinen sävel, myytit ja sadut ja uskonnot.
Minäkin ole lukenut paljon myyteistä psykoanalyttiseltä pohjalta.
Erittäin mielenkiintoista.
Oletko muuten lukenut Clarissa Pinkola Estes - " Women who Run with the Wolves", tai mikä se on suomeksi.
Sen etsin seuraavaksi käsiini. Kiitos.
Tämä myyttien ja satujen ym. kertomusten merkitysten selvittäminen oli yhdessä vaiheessa kovasti harrastus. Tein sellaisia kertomuksen kaltaisia kuvia...Hämmästykseni oli suuri mitä katsojat sitten kertoivat minulle näistä kuvistani. Ymmärsin, että vaikka kokemukset olivat erilaisia, pohjimmiltaan viesti oli sama. Tunnemaailma, jota kuva kosketteli katsojassa oli sama kuin tekijällä.
Onpa minulla täällä arkistossakin yksi satu, jonka keksin. Sarvikuono ja jäävuori. Viittaa pikkuisen tähän deittailuun netissä.
Numerolla 13. Laitoinkin sen nimeksi Joutsenet ja sarvikuonot. Joku antoi sanaparin sarvikuono ja jäävuori.
No tämäs tarina taas on sellainen, että sen voi tulkita monella tapaa.
Kirjan takakannessa lukee näin: Meidän naisten sisältä löytyy alkukantainen villi voima, luovuus ja ajaton viisaus: villi nainen.
Kirjan tarkoitus on myyttien ja satujen avulla herättää eloon tämä voima ja se villin naisen voima auttaa luvovuudessa, työssä, ihmissuhteissa ja antaa syvää sisältöä meidän naisten seksuaalisuudelle.
Ymmärrän että sinua taiteilijana kiinnostaa tämä syboliikka erikoisesti. Itse olen opiskelut taidetta-ja arkkitehtuuria noin 30 vuotta ihan vaan omaksi huvikseni ja ilokseni ja saanut miehenikin siihen mukaan. Siksi me matkustetaan Italiaan katselemaan taidetta ja rakennuksia.
Tuo arketyyppinen symbolikkaa kumpuaa meidän alitajunansta, sielun sopukoista ja kuten sanot niin juuri nuo arketyyppiset symboolit ovat samat kaikille ihmisille koko maailamssa.
Juuri siksi kuva koskettaa samasta kohtaa meitä kaikkia, vaikka se on usein vaikea sanoiksi pukea.
Etkö voisi jotenkin laittaa sen nettiin ja linkki profiilisivullesi. Olisi kiva lukea se. Tai miks ei, voit vaikka lähettää sen minulle sähköpostissa. Jos haluat. En pakota jos se on sinulle henkilökohtainen.
Osoite on sama kuin nikkini.
Perusmyytit toimivat kulttuurien alkukuvina, joiden perusteella voi ymmärtää sitä, millaiseksi niiden sosiaaliset normit ja yhteisörakenne ovat muodostuneet. Kulttuurien välinen kielitaito on kansainvälisessä vuorovaikutuksessa yhtä tärkeää kuin kielten osaaminen. Kertomuksissa nimet vaihtelevat ja niissä on eri vivahteita, mutta aina on kysymys ihmisen... PERUSKOKEMUKSESTA.
Myytit elävät myyttisessä ajassa ja ne ovat yhtä ikuisia. Myytit siistyvät ja muuntuvat aikakaudesta ja kulttuurista toiseen. Niitä kopioidaan ja varioidaan.
Syvät ristiriidat eri uskontojen ja kulttuurien välillä johtuvat pohjimmilataan siitä, ettei ymmärretä näiden kahden eri aikakäsityksen perustavaa eroa.
Ihmiskunnan ikivanhat yhteiset myyttiset kertomukset yritetään tietyllä hetkellä tietyssä kulttuurissa selittää ainoiksi oikeiksi historiallisiksi tapahtumiksi ja historialliseksi totuudeksi. Niiden juuret ja yhteydet muihin kulttuureihin kielletään. Tämän jälkeen taistellaan oman totuuden puolesta toista totuutta vastaan, vaikka eri kulttuurien kertomuksissa ei pohjimmiltaan ole paljon eroa.
Kulttuurien perusmyyttien ja ajattelutapojen välinen kielitaito voi merkitä konfliktien vähentymistä. Vain tällä tavoin voidaan tunnistaa ja tunnustaa ihmiskunnan yhteinen perintö ja yhteiset pyrkimykset.
....
Nyt tähän kirjoittamiseen tulee loppu. Vielä totean, että Kaksi erilaista kulttuuria tällä palstalla erilaisine ajattelutapoineen taistelee koko ajan. Siksi halusin peräänkuuluttaa miehille muutakin mallia rakennuspalikaksi minäkuvalleen...
Luulitteko, että itse olen kirjoittanut näin viisasta tekstiä? Tarkoituksella en kirjoittanut heti alkuun kenen tekstistä ja mistä kirjasta on kyse, koska kuulin että tämä jotakuinkin kirja teilattiin lyttyyn kun ilmestyi.
Nimeämättömät otteet tämän oksan viesteissä ovat kirjasta Madonna ja huora, Hannele Koivunen.
Vielä yksi huomio: Luovan ihmisen SYMBOLIT saattavat olla aivan arkisia, mutta hänen mielensä palossa näemme asiat uudenlaisessa valossa.
Parhaimmillaan luova ihminen on tuonpuoleisuuden ja yleensäkin meille muille selittämättömän TULKKI, joka avaa pieniä ikkunoita paratiisiin tai helvettiin, siis yleensä kiinnostaviin ja meille uusiin maailmoihin.
Tämä viimonen huomio on kirjasta Tunneäly, Ikäheimonen/Vakkuri
Klikkaa tuosta tätä kohtaa 'Hae kaikki nimimerkin kirj. viestit', sieltä löytyy minun melkein kahdeksansataa kirjoitustani. Suurin osa ihan soopaa. Sitten alareunasta klikkaa sivua 2, niin löytyy nro 13.
Kiva kun saan lukea ne. Kiitos vielä kerran. Jatketaan vaikka keskustelua taas joku päivä samasta aiheesta.
mutta en ole sitä lukenut. Ymmärrän myös että kirjan nimi "Madonna ja huora" jo saattaa säikäyttää joitakin lukijoita jotka eivät ole syventyneet symboliikkaan, eivätkä tiedä kuinka värikästä ja monisärmäsistä se on ja myös antoisaa.
Huomasin itse tuon aikakausien eron ja kulttuurikausien eron kun vertailin keskiaikaisia maalauksiaja alkurenesanssin aikaisia maalauksia toisiinsa. Niistä heijastuu ihmisten ajatusmaailman sisältö juuri sillä aikakaudella.
Renesanssihan herätti eloon yksilöllisyyden, mitä keskiaijalla ei ihmiset vielä pystyneet kokemaan. Mutta jo alkurenesanssin maalauksissa alkaa näkyä ihmisen kohtaaminen oman yksilöllisyytensä kanssa.
No se tästä aiheesta tällä kertaa.