Miksi sinun täytyi sairastua pikkuinen tyttöni?
Miksi en saanut pitää sinus lapseni?
Minä en koskaan saanut järjestää sinulle rippijuhlia.Miksi?Sinä olit minun auringoni ja iloni,kaipaan sinua en näe enää koskaan aurinkoa tuntuu kuin maailma olisi vain harmaa ja sateinen.
Olisin niin halunnut nähdä sinut kasvavan,sinun ensi rakastumisesi poikaystäväsi ehkä olisit mennyt naimisiin ja olisin saanut pitää sinun lapsiasi sylissäni ehkä.
Tänä keväänä olisi opikelusi ollut ohi ja olisit valinnut tulevan ammatin.
Mutta en koskaan saa tietää voin vain kuvitella miten ja minkälainen hän olisi,kaipaa lastani niin että minun elämäni valuu pois.
Jäihän sinulle vielä kaksi lasta sanovat ihmiset, ja minun tekisi mieli huutaa:Minä olisin halunnut pitää myös tyttöni!Miksi hänen piti kuolla minä en saa siihen vastausta.en koskaan.
Miksi en saanut pitää sinus lapseni?
Minä en koskaan saanut järjestää sinulle rippijuhlia.Miksi?Sinä olit minun auringoni ja iloni,kaipaan sinua en näe enää koskaan aurinkoa tuntuu kuin maailma olisi vain harmaa ja sateinen.
Olisin niin halunnut nähdä sinut kasvavan,sinun ensi rakastumisesi poikaystäväsi ehkä olisit mennyt naimisiin ja olisin saanut pitää sinun lapsiasi sylissäni ehkä.
Tänä keväänä olisi opikelusi ollut ohi ja olisit valinnut tulevan ammatin.
Mutta en koskaan saa tietää voin vain kuvitella miten ja minkälainen hän olisi,kaipaa lastani niin että minun elämäni valuu pois.
Jäihän sinulle vielä kaksi lasta sanovat ihmiset, ja minun tekisi mieli huutaa:Minä olisin halunnut pitää myös tyttöni!Miksi hänen piti kuolla minä en saa siihen vastausta.en koskaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ymmärrän surusi ja kaipauksesi. Ei kukaan muu voi korvata häntä. Se toinenhan on toinen persoona, eikä suinkaan sinun tyttösi.
Olen sanaton suuren surusi edessä. Varmaankin koet sen ikävän ihan kipuna kehossasi ja sielussasi. Kunpa voisin lievittää tuskaasi ja kipuasi ja ikävääsi.
todella pahoillani puolestasi, kukaan ei voi ymmärtää toisen ihmisen sisällään tunteman tuskan määrää. vaikka läheiset auttavat jakamaan surua, on se raskain työ jokaisen käytävä läpi yksin. välillä tuntuu, että vaikka ympärillä olisi kuinka monta samaa suurta ikävää tuntevaa ihmistä, on olo silti yksinäisempi kuin koskaan.
menetin itse rakkaan isäni kuukausi sitten, täysin yllättäen. tunteet vaihtelevat rajusti, välillä tapahtuneen hyväksyy ja jopa ymmärtää, toisinaan suru ja kaipaus murskaavat alle. uskon kuitenkin, että kaikella on tarkoituksensa. isäni ei varsinkaan elänyt, eikä myöskään kuollut turhaan.
saan itse eniten lohtua äidiltäni ja veljeltäni, joiden kanssa elämä jatkuu ja koettelemuksista selviydytään yhdessä toisiamme tukien ja uutta rakentaen, pikkuhiljaa. olen myös saanut jotain apua S. Poijulan kirjasta Surutyö, jossa selvitetään prosessin kulkua. se on auttanut ymmärtämään omia tunteita ja muiden ihmisten reaktioita tilanteessa.
voimia ja jaksamista, muista kuunnella itseäsi, ottaa aikaa itsellesi. unohtamatta, että lähimmäisesi tarkoittavat pelkkää hyvää, eivätkä yksinkertaisesti osaa. jonkinlaista voimaa antaa myös se, että kun joku omista tutuistasi kohtaa vastaavan menetyksen, olet sata kertaa viisaampi ja osaat varmasti toimia oikein, sanoa oikeita sanoja tai tarpeen vaatiessa olla vain hiljaa, koska sanoja ei ole...
noor
Kiitos teille kauniista sanoista.
Yritän mennä päivä kerrallaan vaika suru ja ikävä seuraa mukana,yritän muistella tyttöni iloisia ja kauniita kasvoja ja kun hän ilmestyi minulle kuolin päivänä ja sanoi minulle:Äiti nyt minulla on kaikki hyvin.En tidä vieläkään oliko se unta vai kuvitelmaa,mut ajattelen silti että nyt tyttöni ei tarvitse tuntea kipua ja tuskaa.
Kiitos vielä kaikille.
Mekin menetimme tyttömme. Kuolemansa jälkeen hän ilmestyi molemmille unessa ja kertoi kaiken olevan hyvin. Meidän ei pitäisi surra, koska hän oli hyvässä paikassa.
Kumpikin näki eri aikaan erilaisen unen, joissa sanoma oli sama. Näiden kokemusten jälkeen en ole enää pelännyt kuolemaa. Tunnen vahvasti, että ruumiin kuollessa kaikki ei kuitenkaan katoa.
Lohtua Sinulle.
Isäni kuolemasta on jonkin aikaa, mutta viikko kuoleman jälkeen, näimme kaikki seitsemän lasta unta isästä ja samana yönä.
kun jaksaa uskoa siihen että elämä ei ole tässä ja nyt!jos jaksat uskoa siihen että näet rakkaan lapsesi! niin myös raamattu lupaa että myös kuolleet herätetään viimeisinä päivinä! uskon itse myös siihen että lapsesi on nyt paremmassa tallessa kuin koskaan ennen! tiedän että niitä ikävän ja kaipauksen hetkiä tulee ja menee!! mutta kun aikaa on mennyt enemmän niin surukin alkaa helpottaa!! jaksamista sinulle!!