Kun EU:sta äänestettiin, oli valintani EI! Periaatteessa se on sitä edelleenkin, mutta olen alkanut ajatella myös muunlaista strategiaa. Nimittäin, nyt näyttää siltä, ettei "vanhakantainen" nationalismi ole pelastuksen tie, ei kansallemme, eikä pohjoiselle rodulle. EU tulee ja etenee sellaisella mahdilla, ettei kukaan sen suuntaa käännä. Ei siltikään, vaikka kansan enemmistö olisi sitä vastaan. Sillä Suomea ei ohjaa kansa, vaan hallitus ja Eduskunta, eikä näillä kahdella eri taholla -kansalla ja hallinnolla- ole käytännön päätöksenteon kanssa mitään yhteistä. Kansa ajattelee yhtä, mutta äänestää vaaleissa toista. Ja Suomessa hallinto on yhtä EU:n kanssa. Sille [hallinnolle] ei Suomi merkitse sen enmpää kuin jokin yksittäinen kunta. Ne ovat vain hallinnollisia alueiden nimiä heille.
Jos siis EU on realiteetti -kuten se on- ei ehkä ole viisasta jatkaa taistelua perifeerisellä tasolla, ja omia alueita korostaen. Se tie on tukossa, eikä paluuta parempiin aikoihin ole näkyvissä. Ei ehkä vuosisatoihin. Ei ehkä koskaan.
Opportunismi on ainut viisasten kivi tässä tilanteessa. Meillä, jotka vastuullisesti kannamme huolta rotumme, ja samalla sivistyksen ja kehityksen turvaamisesta, on edessämme status quo jota me emme voi muuttaa. Niinpä meidän on jollain tavoin käännettävä tilanne eduksemme. EU:n vastustajista meidän on sukeuduttava EU:n kannattajiksi. Tämä on siis kosmeettinen ele, ei takinkääntö. Koska emme yksinkertaisesti pärjää susina niin suurille voimille, pitää meidän pukeutua lampaiksi.
Tulevaa Euroopan Valtakuntaa (Imperium Europaeum) ajatellen, pitäisi luoda verkosto, joka hiljalleen soluttautuu kaikille tärkeille paikoille mistä tulevaa Eurooppaa hallitaan, ja mistä vedellään naruja. Tämä edellyttäisi yhteistyötä julkisesti toimivien järjestöjen, sekä niitä naruja vetelevien salaseurojen kanssa, aina siten, että korkein vaikutusvalta olisi niillä (tai sillä) salaseuroilla. Tässä meidän olisi otettava oppia USA:sta, sillä siellähän tämä on totisinta totta. Sillä erotuksella omaan ideaani, että USA:ta halitsevat verhojen takaa juutalaiset ja jet-set-piirit.
Eli, nykyinen isänmaallisuus- skinhead- nazi- rasistitoiminta on tehotonta, ja jopa vahingollistakin. Ainut pelastuksemme -näin uskon- on vetää puku päälle ja kravatti kaulaan. Verkostoituminen, soluttautuminen, ja näkymättömäksi muuttuminen on se tie jolla kerran vallan laakereita kerätään. Ei paraatiovista liput liehuen, vaan herrasväkeen soluttautuneina VIP-henkilöinä joilla on haluttuja suhteita, ja valtakirjoja salkuissa.
Sitten alamme pikkuhiljaa jakamaan kansaa arjalaiseen herrakansaan, ja värilliseen palvelusväkeen. Ihan kaikille ei luonnollisestikaan ole sijaa Euroopan Valtakunnassa.
Jos siis EU on realiteetti -kuten se on- ei ehkä ole viisasta jatkaa taistelua perifeerisellä tasolla, ja omia alueita korostaen. Se tie on tukossa, eikä paluuta parempiin aikoihin ole näkyvissä. Ei ehkä vuosisatoihin. Ei ehkä koskaan.
Opportunismi on ainut viisasten kivi tässä tilanteessa. Meillä, jotka vastuullisesti kannamme huolta rotumme, ja samalla sivistyksen ja kehityksen turvaamisesta, on edessämme status quo jota me emme voi muuttaa. Niinpä meidän on jollain tavoin käännettävä tilanne eduksemme. EU:n vastustajista meidän on sukeuduttava EU:n kannattajiksi. Tämä on siis kosmeettinen ele, ei takinkääntö. Koska emme yksinkertaisesti pärjää susina niin suurille voimille, pitää meidän pukeutua lampaiksi.
Tulevaa Euroopan Valtakuntaa (Imperium Europaeum) ajatellen, pitäisi luoda verkosto, joka hiljalleen soluttautuu kaikille tärkeille paikoille mistä tulevaa Eurooppaa hallitaan, ja mistä vedellään naruja. Tämä edellyttäisi yhteistyötä julkisesti toimivien järjestöjen, sekä niitä naruja vetelevien salaseurojen kanssa, aina siten, että korkein vaikutusvalta olisi niillä (tai sillä) salaseuroilla. Tässä meidän olisi otettava oppia USA:sta, sillä siellähän tämä on totisinta totta. Sillä erotuksella omaan ideaani, että USA:ta halitsevat verhojen takaa juutalaiset ja jet-set-piirit.
Eli, nykyinen isänmaallisuus- skinhead- nazi- rasistitoiminta on tehotonta, ja jopa vahingollistakin. Ainut pelastuksemme -näin uskon- on vetää puku päälle ja kravatti kaulaan. Verkostoituminen, soluttautuminen, ja näkymättömäksi muuttuminen on se tie jolla kerran vallan laakereita kerätään. Ei paraatiovista liput liehuen, vaan herrasväkeen soluttautuneina VIP-henkilöinä joilla on haluttuja suhteita, ja valtakirjoja salkuissa.
Sitten alamme pikkuhiljaa jakamaan kansaa arjalaiseen herrakansaan, ja värilliseen palvelusväkeen. Ihan kaikille ei luonnollisestikaan ole sijaa Euroopan Valtakunnassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ovelaa