Raamatun vaikutus on helposti nähtävissä taiteissa. Monet kirjailijat, säveltäjät, taidemaalarit, arkkitehdit jne. ovat ammentaneet aiheita Raamatusta. Raamattu on vaikuttanut merkittävästi myös yhteiskuntaan, mm. tapakulttuuriin ja lainsäädäntöön. Kristillinen juhlakalenteri pohjautuu Raamatun kertomuksiin. Myös länsimaissa yleisesti vallalla oleva ajatus siitä, että historialla on päämäärä ja tarkoitus, perustuu pitkälti Raamattuun. On väitetty, että ilman uskoa etenevään kehitykseen länsimainen tiede olisi jäänyt vaille välttämätöntä kasvualustaa!!
En löydä esim. kalenterista yhtään ateistista juhlapäivää, eli KRISTILLISTÄ sen olla pitää!
ps. ja niinhän se onkin!!!
En löydä esim. kalenterista yhtään ateistista juhlapäivää, eli KRISTILLISTÄ sen olla pitää!
ps. ja niinhän se onkin!!!
Vastaukset 41
Vanhimmat
Juhannuksena?
missä mahtoi kaatis luurata jouluna ja pääsiäisenä? Kristityt ovat niillekin päiville liimailleet omia nimityksiään, mutta ei se asiaa miksikään muuta.
ateistien ryyppy ja tappelu viikonloppu, eikä mikään JUHLAPYHÄ!!
syntymäjuhlapyhä, ja pääsiäine Jeesuksen ylösnousemusjuhla, meneekö perille.
Ja mitä mainion sellainen (keskikesän juhla se silti taitaa olla) Onko kaatis todella noin ahdasmielinen vanhoollinen uskovainen?
Joulu :
Joulu, Jeesuksen syntymäjuhla 25.12. Raamatun perusteella ei voida selvittää, mihin aikaan vuodesta Jeesus syntyi. Aluksi hänen syntymäjuhlaansa on vietetty loppiaisena 6.1., mutta jo 200-luvun alussa esiintyi muitakin vaihtoehtoja (esim. 20.5., 18.4. ja ehkä tavallisimpina 28.3.). 300-luvun alkupuolella omaksuttiin Roomassa Jeesuksen syntymäjuhlan ajankohdaksi nykyinen 25.12. Kristityille se korvasi pakanallisen aurinkijuhlan. Skandinaviassa alk. keskitalven juhla, joka krist. aikana muuttui Jeesuksen syntymän muistojuhlaksi ja joka nyk. on Suomessa erityisesti perhejuhla, vuotuisjuhlista merkittävin. Jeesuksen syntymän muistoksi joulua alettiin viettää Roomassa 350-luvulla. Juhlapäiväksi määrättiin silloinen talvipäivän seisaus 25.12., joka vanhastaan oli ollut juhla-aikaa. Krist. jouluun on myöh. liittynyt tapoja pakanallisista talvijuhlista. Muinaisten suomalaisten joulu alkoi Tuomaan päivästä 21.12. ja kesti Nuutin päivään 13.1. (aik. 7.1.). Agraariyhteiskunnassa oli Tuomaaseen mennessä suoritettu suuritöisimmät joulun valmistelut. Jouluruoat oli tapana pitää pöydällä pyhien ajan, jotta vainajatkin saisivat niistä osansa. Nyk. joulukausi, jota edeltää adventti, kestää jouluaatosta (24.12.) loppiaiseen, ja varsinaisia joulupäiviä on kaksi.
Kirkkovuodessa joulun valmiusaika eli adventti alkaa runsaat neljä viikkoa ennen joulua
Joulutavat. Joulun juhlapiiriin on liittynyt runsaasti tapoja, jotka eri tavoin sympoloivat joulun kristillistä sanomaa. Joulukuusi on paratiisin elämänpuun ja Jeesuksen antaman uuden elämän vertauskuva, olkikoristeet (olkitähdet, -pukit, himmelit, lattiaoljet) muistuttavat Jeesus-lapsen seimioljista, kynttilät kuvastavat Kristusta mailman valona. Lahjoja annettaessa muistutetaan jumalan antamasta suuresta joululahjasta, Jeesuksesta. Oljilla katsottiin myös olevan maaginen yhteys seuraavan kesän viljankasvuun.
Tapa tuoda jouluksi kuusi tai jokin muu puu sisälle on ilmeisesti peräisin saksasta 1500 - 1600-luvulta.Krist. symboliikkaan perustuvan joulukuusen käyttö alkoi Suomessa yleistyä niin ikään 1800-luvun lopulla.Lahjojen antamisen perinne siirtyi Suomessa jouluun 1700–1800-luvuilla. Joulupuun yleistyessä myös vanha piirileikkiperinne kytkeytyi siihen: piirileikkejä ja -tansseja alettiin esittää kuusen ympärillä. Keskiaikaista perua on Kolmen kuninkaan näytelmä, jota tiernapojat ovat joulunaikaan esittäneet. Perinne on säilynyt varsinkin Oulun seudulla.
Kynttilät kuuluvat oleeelisesti jouluun ja joulukuuseeen. 1920-luvulla alettiin joulukynttilöitä sytyttää myös omaisten haudoille. Ortodoksisilla hautausmailla kynttilä oli vanhastaan tuttu ilmiö, eikä se erityisesti liittynyt jouluun. Luterilaisten piirissä varhaisin tieto on Helsingin Vanhalta hautausmaalta v:lta 1920. Sotien jälkeen tapa on nopeasti yleistynyt, ja nykyisin hautausmaita valaisevat jouluyönä tuhannet kynttilät. Tapa lienee lähtöisin Saksan hurrnhutilaispiireistä.
Joulutonttu juontaa juurenasa vanhasta kodinhaltijatontusta, joka asusti riihessä, aitassa tai muussa pimeässä huoneessa. Jouluyönä tontulle vietiin asuinpaikaansa ruokaa, jotta sen kokovuotinen vaivannäkö tulisi palkituksi. Tontun kuviteltiin vanhastaan pukeutuneen harmaisiin polvihousuihin ja pipolakkiin. Tämäntapaisessa asussa kuvattiin joulutonttu tanskalaisessa kuvalehdessä 1871 kantamassa joululahjapakettia. Joulun edellä 1881 esintyi Helsingin Ylioppilastalolla 12 tontun ryhmä samanlaisessa tonttupuvussa. Näin hyväntahtoisesta, piipalakkisesta, joulupuuroa syövästä kodinhaltijasta vähitellen kehittyi lahjoja jakava joulutonttu.
Jouluun liittyy runsaasti perinteitä. Lahjoja jakava valkopartainen ukko, joulupukki, pohjautuu toisaalta esikrist. eläinhahmoiseen olentoon, toisaalta pyhään Nikolaukseen. Lahjojen antajan tunnettiin alun perin 300-luvulla jKr. elänyt Pyhä Nikolaus, lasten ja merenkulkijain suojeluspyhimys. Hänestä saatu mielikuva muuttui vuosisatojen kuluessa iättömäksi, kuolemattomaksi pitkäpartaiseksi vanhukseksi, joulupukiksi.Suom. joulupukin asuinpaikaksi vakiintui 1920–30-luvuilla Korvatunturi. Joulupukin saattueeseen kuului moninaisia olentoja, mm. paholaisia ja pukeiksi pukeutuneita ihmisiä. Sakndinaavisiin joulutapoihin kuului jo varhain pukiksi naamioitunut mies ja kokonaan oljista tehty pukki, joka kuitenkaan ei vielä tuonut lahjoja. Suomessa tapa antaa joululahjoja syntyi Turun porvariston piirissä 1700-luvulla tukholmalaisten esikuvien pohjalta. maaseudulla oli paikoin tapana käydä heittämässä käärö naapurin tuvan ovesta sisään, tapaan kuului, ettäheittäjä häipyi mahdollisimman nopeasti.
Nikolaus Nikolaos, piispa. Nikolaus oli 300-luvulla Myran piispa Vähässä-Aasiassa. Nikolauksen kulttiin on vaikuttanut toinenkin piispa, apotti Nikolaus, Pinaran piispa (k. 564). Kat. perinteessä Nikolaus on merenkulkijoiden, kauppiaiden ja lasten suojelija. Joulupukin hahmo on saanut runsaasti vaikutteita Nikolauksen kultista; useissa maissa Pohjoismaiden joulupukin sijalla on pyhä Nikolaus (engl. Santa Claus).
Keski-Euroopassa lahjojen jakaja on Jeesus-lapsi, Pyhä Kristus tai Kristusnukke, Venäjällä Jeesus-lapsen kaltainen Kolyada. Anglosaksisen mailman joulupukki, Santa Claus, on 1800-luvulta alkaen ollut porovaljakolla ilmassa kiitävä ja savupiipusta laskeutuva rehevä valkopartainen hahmo, joka asuu Pohjoisnavalla, samoin norjalaisten. Tanskalaislapset osoittavat joulupukin kirjeet Gröönlantiin, ruotsalaiset Lumimajaan Ruotsin Lappiin. Suomen joulupukin ja -tonttujen asuinpaikka vakiintui 1927, jolloin Markus-setä (Rautio) Yleisradion lastentunnilla kertoi joulupukin asustavan ja työskentelevän Korvatunturilla.
Kansan vanhoihin joulutapoihin on kuulunut myös valmistaminen eläimille. Joulua silmällä pitäen jätettiin syksyllä puintiaikaan muutama viljalyhde puimatta, jotta ne voidaan pystyttää linnuille joululyhteiksi. Kotieläimiä muistettiiin erityisen hyvällä ruokinnalla ja mahdollisesti jättämällä karjasuojaan lyhty valaistukseksi.
Juhannus :
Johannes Kastajan syntymän muistoksi vietetty juhla 24. 6., v:sta 1955 20. ------26. 6. välisenä aikana oleva lauantai. Ajankohta on määräytynyt toisaalta siitä, että Raamatun mukaan Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta, ja toisaalta siitä, että kirkko halusi antaa Euroopassa yleisesti vietetylle keskikesän juhlalle uuden sisällön. Edelleenkin Suomessa ja Ruotsissa juhannus on myös keskikesän ja valon sekä Suomessa lisäksi Suomen lipun päivä. Juhlassa yhdistyy siten sekä raamatullinen, että esikristilliseltä ajalta periytyvä luonnonjuhlan aines. Juhannuksen kirkollisiin teksteihin on Suomessa nykyisin liitetty myös kertomus Johannes Kastajan kuolemasta(1800-luvulle asti tekstinä Johannes Kastajan kaulanleikkaamisen päivänä 29. 8.) sekä luonnon katoavaisuudesta puhuvia profetioita, jolloin juhlan sanomassa korostuu valon ja pimeyden välinen taistelu.
Juhannus on Suomessa ja Ruotsissa ollut tärkeä kansanomainen merkkipäivä. Silloin on kiinnitetty huomiota kauneimmillaan olevaan keskikesään, joka jo ennustelee vuodentuloa. Samalla on pyritty myös noudattamaan vanhoja perinteitä, jotka edistävät kesän satoisuutta. Juhannuskoristeet ovat olleet etupäässä kukkia ja lehviä: ulko-oven molemmin puolin on pystytetty juhannuskoivut, pihoille tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä.
Karjaonnen uskottiin juhannuksen olevan erityisesti vaakalaudalla; sitä pyrittiin parantamaan somistamalla sekä lehmät, että paimen lehvillä ja kukkasilla, mieluiten kieloilla. Kansanomaisten juhannusruokien valmistuksessa maito oli keskeinen raaka-aine.--Juhannuskokon polttaminen on hyvin säilynyt perinne. Tulen uskottiin karkottavan pahoja henkiä ja lisäävän kesän valoa ja lämpöä. Olennaisimpia juhannukseen liittyviä taikoja ovat kuitenkin olleet lemmentaiat. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selkoa tulevasta sulhasestaan esim. kiertämällä kolmasti saunan ympäri ja kurkistamalla sitten lakeisesta sisään tai katsomalla keskiyöllä alastomana lähteeseen. Toisaalta yritettiin myös valmistautua kiinostavammaksi kosinnan kohteeksi. Juhannussaunassa luettiin loitsuja ja kylvettiin kukista tehdyllä vihdalla. Juhannusyön kastetta pidettiin tehokkaana lemmennostattajana, ja sillä otaksuttiin olevan myös kaunistavia vaikutuksia. Juhannusyöhön uskottiin liittyvän muitakin taianomaisa tapahtumia: sananjalka kukkii, aarnivalkeat palavat ym.
Ruotsin, Ahvenanmaan ja yleensä Suomen ruotsalaisalueiden juhannuksenviettoon kuuluu lehvin ja kukin koristeltu juhannussalko (ruots. majstång). Salolla on alkuaan ollut onnea tuottava merkitys, sitä on joillakin seuduilla käytetty myös kevätpuolen muiden juhlien yhteydessä.
Mielummin itse vietän niitä alkuperäisiä pakanajuhlapäiviä kuin keinotekoisia, jonkin randompyhimyksen nimiin pistettyjä kristillisiä juhlia. Pakanajuhlathan olivat sidoksissa konkreettisesti ihmisten elämänrytmiin silloin kun aurinko kipaisi ääripäissään ja sato oli valmista korjattavaksi jne.
Tässä on oikeastaan kysymys siitä, kuinka Raamattu on ihmisen arjessa silkkaa realismia, siinä kuin juhannuskin.
Ovat miekkalähetyksen voimalla aikoinaan pistäneet oman pyhän kirjansa pyhäpäivät vanhojen pakanallisten juhlapäivien päälle.
Onhan siinä pitänyt "vähän venyttää" omia erehtymättömiä raamatun kirjojakin, mutta mitäpä tuosta...
"omia erehtymättömiä raamatun kirjojakin", öh! mitähän toi tarkoittaa?
Niin, totta turiset. Mutta mitä tuo mistään todistaa? Vai oliko sinun tarkoitus todistaa tai argumentoida mitenkään, vai halusitko vain tuoda esille muutaman faktan minkä jokainen orankia kehittyneempi jo tietää?
Mitä sitten jos ei kalenterista löydy yhtään ateistien juhlapäivää, ainoastaan kristittyjen? Mitä se muka mistään kertoo?
todistaa yhtään mitään.
no todistamisesta puheen ollen, haluan veden pitävää faktaa, mitä tapahtui milj.vuotta sitten?
Sinun kysymyksesi ovat suurinpiirtein samaa luokkaa, ei sitten oletuksia! tieteelläkin on pelkkiä oletuksia, ei muuta.
khhhhhhhhhhkc
Raamatun vaikutus näkyy teissä uskiksissa erittäin hyvin. Raamattu on sekoittanut päänne aivan totaalisesti.
kiitos Ripa kommentistasi.
Kristillinen juhlakalenteri kalskahtaa ihan vento vieraalta, jota ei ole näkynyt milloinkaan päällä maan! Aidot kristityt muistavat Kristuksen tarjoamaa ehtoollista trad. juut. ns. pääsiäisenä, ja se on ainua juhlapäivä. Ja taiteilijana en milloinkaan ammenna raamatusta yhtään mitään omiin teoksiini, sillä minä luotan täysin elävien Isään, Luojaan, joka on myös kaiken ihmisellä olevan luomisvoiman perusta. Ja ihan muuten vaan, Hän on sangen elävä tänäänkin. :) Kieltäjien juhlapäiviä suomenkielinen kalenteri on tulvillaan, esim. mm. suomenlipun päivä ja ynnä monet monet muut. ;)
sehän on Jeesuksen syntymäpäivä?
Tai Helluntai, pitkäperjantai, kiirastorstai jne...
Katolisen ja osin protestanttisten piirien luomaa. Eikä perustu tosiasioihin. Kristus itse pyytää, toivoo, jotta ihmiset muistaisivat hänen olemassa oloaan ja tekojaan trad. juut. ns. pääsiäisen aikaan. Eikä yhtään mitään muuta. Asia mainitaan Raamatun sivuilla, uudentestamentin puolella mm. kolmessa ns. kirjassa. Luojaa, taivaallista Isää ihminen ei voikkaan olla muistamatta, siis jos hän , ihminen on ottanut todesta Kristuksen julistaman ilo-sanoman sekä sisäistänyt hänen opetuksensa. Ja näin ollen; käy toteen sana: ei ole Poika Isäänsä suurenpi.
höpisemästä tyhmiä.
Joulu on Jeesuksen syntymäjuhla. piste.
Sinuna en alkaisi pojuttelemaan täällä ketään, ja sen perään kuuluu iso piste. Ja sitten kun sinulle alkaa kasvamaan päähäsi järkeä ja tulet aikuiseksi siis heräät tuosta lapsen omaisesta udusta, niin sitten ota sinäkin selvää asioista. Kristus ei ole syntynyt joulukuussa, eikä hän itse pyydä joulua juhlittaman itsensä vuoksi. Toki saat uskoa kuten lystäät edelleenkin, minä en aijo olla esteenä.
Kun ei toinen vaan tajua että toinenkin ON uskovainen.
Ai niin: tietyt uskovaiset ovat niin ahdasmielisiä että heidän omaan lahkoonsa ei mahdu kuin yksi ainoa ihminen. Tässä tapauksessa tietysti tämä Kaatis. Eli mitään Kaatis-sakkia ei tule muodostumaan, koska aina joku olisi jossakin asiassa eri mieltä kuin Pyhä Hän.
Jaa.. Onhan se noin aika pitkälle.. Ajattelin tässä vain tuoda sen esille että esimerkiksi joulu, elikkäs tässä tapauksessa kristittyjen juhla jeesuksen syntymälle, on asetettu paikalleen ilman mitään sen järkevämppiä selittelyjä. Kenelläkäänhän ei ole mitään haua milloin maria pullautti tuon messiaanne maanpinnalle. 300-luvulta lähtien kristityt ovat käyneet juhlimaan sitä joulukuussa, ja kun Rooman keisari Aurelianuksen määräämä voittamattomalle auringolle omistettua Sol Invicti-juhlaa vietettiin 24-25 päivä joulukuuta, niin vuodden 350 tienoilla paavi Julius I kehotti kristittyjä juhlimaan samaan aikaan. Sitten tuo kalenteri muuten.. Sillähän ei muuten ole mitään tekemistä kristittyjen kanssa, suurin osa muistakin juhlapäivistä on tungettu samoille paikoille kun vanhoissa "pakanauskonnoissa" oli kaikenmaailman sadonkorjuu ja keskikesänjuhlat. Muutenhan jo muinaiset kreikkalaiset tajusivat monta päivää vuodessa on jne. Nykyinen kalenteri sai pohjansa Julius Ceasarin toimesta about 50 eaa. Että silleen.
Mielenkiintoista oliskin kuulla muutaman uskovaisen kommentti tähän. Eli jouluna juhlitaan Jeesuksen syntymää, mutta silläkö ei sitten ole mitään merkitystä, että tuo päivä ei pidäkään paikkaansa. No, luultavasti he sen kieltävät, koska raamattu sanoo sitä ja tätä.. Mut ihan oikeesti, voiko olla sattumaa, että tosi monet tarinat on samanlaisia kuin aikaisemmissa "pakanauskonnoissa"?
"Mut ihan oikeesti, voiko olla sattumaa, että tosi monet tarinat on samanlaisia kuin aikaisemmissa "pakanauskonnoissa"? "
Ei ole mitään tekemistä sattuman kanssa. Näitä juhlia on juhlittu kautta aikojen. Ja sitten kun uusia ihmisiä käännytettiin uskontoon, oli aina paljon helpompaa saada ihmiset uskomaan jos uskonnoissa oli jotain samanlaista. Uskontoja on sulautettu yhteen aina.
Juu, niinhän se on ja siks ihmettelenkin et miten uskovaiset asian selittää. Koska sattumaahan se ei tietenkään voi olla, joten pystyykö uskovaiset myöntämään että raamatun tekstit ovat ihmisten mielikuvitusta vai sulkevatko he korvansa ja silmänsä näiltä faktoilta.
Toki moni varmasti uskoo, vaikka pitääkin raamattua puppuna tai ei ainakaan ota sitä kirjaimellisesti. Mutta jokatapauksessa, eipä taida kukaan raamattu-uskis vastata tähänkään, kun ei selityksiä taida löytyä...
Joitakin noista päivistä on todennäköisesti vietetty ennen kuin raamatun mukaan koko maailmaa oli olemassa..
Itämaan tietäjät veivät Jeesuslapselle lahjoja, siitä on tullut tavaksi antaa lapsille lahjoja jouluna.
pitää, luuletko että ajanlasku aloitettiin noin vaan summanmutikassa, se aloitettiin Jeesuksen syntymästä, että älä nyt höpise mitään pakanoista.
Uskontoja on sulautettu yhteen aina. Kristinuskoon ei ole sulautettu mitään.
oloinen. Mitä selityksiä tarkoitat?
"Kristinuskoon ei ole sulautettu mitään."
Paitsi kaikki vanhat juutalaiset tarut. Jeesuksen lisänimikin tuli siitä että se täyttäisi vanhat juutalaiset ennustukset. Siis tämä "kristus" lisänimi. Kristinuskoon on sulautettu kaikenlaiset muutkin vanhat juhlat. Sitäpaitsi ennenvanhaan ajateltiin niin että pyhät ihmiset syntyvät neitsyt-sikiämisestä, näin siis jeesuksenkin sanottiin tehneen saman.
Vai miksi täällä toista haukut? Kun ei sulla selityksiä riitä, alat sättiä kuin pikkulapsi...?
Vietä vaan ihan vapaasti jouluakin Jeesuksen syntymäjuhlana, mitäs sen väliä että jätkä ei välttämättä syntynyt lainkaan, tai sitten syntyi 7 v ennen syntymäänsä ja päivästä ei tiedä erkkikään.
Kaikki juhlathan kristittyjen on pitänyt itselleen pölliä.
Jos lahjat liittyisivät itämaan tietäjiin, niitä jaettaisiin loppiaisena.
Mitä ajanlaskua muuten tarkoitit aikaisemmassa kirjoituksessasi? Islamilaista kalenteria? San Marinon kalenteria? Buddhalaista kalenteria? Vai kristillistä kalenteria? Kalenteri on hyvin vaihteleva juttu.
http://www.newadvent.org/cathen/05224d.htm
Älä pane pahaksesi. Ei sinun henkilökohtainen uskosi siitä kaadu, eihän?
"En löydä esim. kalenterista yhtään ateistista juhlapäivää, eli KRISTILLISTÄ sen olla pitää!"
Ikävää juu, että kalenterista löytyy vain turhia kristillisiä pyhiä. Olisi se paljon mukavampaa, jos kaatiskin saisi olla työpaikallaan kaatopaikalla myös jouluisin. Itse kunnioitan kyseistä aikaa leikkaamalla kinkkua ja juomalla punaviintä päälle ja kuvittelen niiden olevan Jeesuksen lihaa ja verta. Nam!
Raamattu on pakinakokoelma, joka vääjäämättä huvittaa ja hauskuutta ihmisiä innoittavasti kaikenlaiseen. Onneksi lainsäädäntöpuolella ei ole otettu kyseistä kirjaa kirjaimellisesti. Raamatussahan sanotaan, että joka vitsaa säästää se lastaan vihaa. Lain mukaan lasten pieksennästä saisi kuitenkin rangaistuksen, joten hyvä ettei jeesuspellejä aivan tosissaan oteta joka paikassa :) kiäh...kiäh...
järjestänyt sinullekin vapaapäiviä töistä, ja vielä palkallisia, tiede ei ole antanut sinulle mitään, vain oletuksia.
"Jeesus on järjestänyt sinullekin vapaapäiviä töistä, ja vielä palkallisia"
No voi tokkiinsa. Ja minä kun luulin, että nuo on hoidettu palkkaneuvotteluissa. Tämähän todistaa, että Jeesus on totta.
"...tiede ei ole antanut sinulle mitään, vain oletuksia."
Onneksi satuteosten kertomukset eivät sentään anna oletuksia, vaan ovat ehtaa totta. Voi totta vieköön...kiäh...kiäh...
>Kristillinen juhlakalenteri pohjautuu Raamatun kertomuksiin.
Niin varmaan juu. Ja lehmätkin lentää. Mutta eiköhän sinulle liene jo asiasta selvitystä tehtykin.
Mitä tulee noihin taiteisiin, niin kyllähän painajaisunetkin ovat taiteilijoita innoittaneet, eli kaikki paska kyllä tiensä löytyy taiteeseen ennemmin tai myöhemmin.
"eli kaikki paska kyllä tiensä löytyy taiteeseen ennemmin tai myöhemmin". Mitähä toikin tarkottaa...
Onneksi helatorstai on siirretty takaisin omalle paikalleen. Vuosina 1973-91 helatorstai oli siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Moinen siirto oli mielestäni materialistisen elämänkatsomuksen sanelema. Hyvä, että se korjattiin kohdalleen. Tosin ehkä juuri sen vekslaamisen ansiosta kyseisen juhlapäivän nimi selventyi monelle helatorstaista Kristuksen taivaasenastumisen muistopäiväksi.
Kyllähän kalenterissa on juhlapäiviä, joita ei voida nimenomaan kristillisiksi sanoa, vaikka kristitytkin niitä voivat viettää. Tai riippuu tietysti siitä, mitä kukakin juhlana pitää. Juhlivathan monet esim. vappuakin.
Juhannukseen liitettiin kristillinen luonne kristinuskon tulemise myötä 1000-luvun alkupuolella. Silloin juhannus nimettiin Johannes Kastajan syntymäjuhlaksi. Juhannus-nimi viittaa juuri Johannekseen.
Muuten kirkkovuodesta löytyy asiallista tietoa esim. täältä:
http://www.myrri.fi/Teologia/Kirkkovuosi.html
ja täältä:
http://kotisivu.suomi.net/markku.nykanen/pyhapaiva.html
ja täältä:
http://www.evl.fi/kkh/kt/uutiset/mar96/wille.txt
Raamatun tarinat ovat todella tärkeitä, samoin kuin apokryfikirjat ja antiikin tarinat. Vaikeaa on ymmärtää taidehistoriaa tietämättä tarinaa Susannasta vanhoista irstaista miehistä, Juditista ja Holoferneestä ja Perseuksesta ja Medusasta. Joitakin mainitakseni.