Jostain kumman syystä johtuen huoltomiesten vierailut vuokrakaksiossani ovat piirtyneet mieleeni melkoisen ikimuistoisina. Muutan pian pois täältä omaan taloon ja hymy huulilla seuraan parhaillaan täällä olevan huoltomiehen hommia. Varmaan viimeinen huoltomies mitä tulen näkemään pitkiin aikoihin...
Muistoja:
Huoltomiesten ensimmäinen käynti: Ovikello soi puolta tuntia ennen töihin lähtöäni "voi prkl, nyt se on sitte se tv-lupatarkastaja!" oli ensimmäinen ajatukseni. Toisen ajatukseni voittekin arvata. Kyyhötin hiljaa olohuoneen sohvalla. Kauhusta kankeana kuuntelin, kun avain kääntyi lukossa. Kuka pyrkii sisään avaimilla? Olin aivan ihmeissäni. Menin rohkeasti katsomaan tulijoita. kaksi huoltomiestähän siinä. Komeita vielä. "Me luultiin ettei kukaan ole kotona. Kyllä me soitettiin ovikelloa", he vakuuttelivat.
Kerroin heille miksi en avaanut. He nauroivat ja aikoivat tarkastaa sen telkkarinkin samantien. Jotenkin minulle tuli sellainen olo, että he ymmärsivät minua. Kyselivät vielä onko tarkastajia liikkeellä.
Huoltomiehet tekivät nuohoushommat ja lähtivät. Löysin ennakkoilmoituksen myöhemmin lehtikasasta. Pitäisi lukea posti paremmin.
Huoltomiesten toinen käynti: Rauhallinen aamutupakki parvekkeella, ihanaa! Hermoja on hellittävä, kun miettii laskuja. Olin juuri laskeskellut laskujeni yhteissummaa olohuoneessa ja hermostunut. Tupakin loputtua muistin vielä yhden laskun, joka oli keittiössä. Tulin parvekkeelta sisätiloihin ja puhuin itsekseni laskuista ja niiden summista. Porhalsin täyttä päätä puhuen keittöön ja törmäsin kahteen oudoksuen katsovaan huoltomieheen. " Ai, terve. Olin parvekkeella, en tainnut kuulla ovikelloa" ,sain sanotuksi ja ryntäsin muka coolisti hyräillen olohuoneeseen. Hävetti. Ja nauratti.
Huoltomiehet nuohosivat taas. Ja lähtivät. Silloin minä nauroin.
Huoltomies, joka nyt on täällä: Tiesin huoltomiehen tulosta, mutta oletin hänen tulevan vasta päivällä. Olin antaumuksellisella aamuistunnolla vessassa, kun ovikello soi. Huusin tyttärelleni (kyllä, minulla on tytär, 3v) että älä vaan avaa vielä ovea. Arvatkaa totteliko hän. Kohta kuulin jonkun tulevan sisälle. Koitin äkkiä pyyhkiä takamukseni ja lopulta olin valmis. Huoltomies katseli minua päästä varpaisiin kun tulin kiireisesti vessasta. Tervehdin iloisesti ja kerroin remontoinnin kohteesta keittiössä. Kuinka ollakkaan, huoltomies halusi välttämättä kurkata myös vessaan. "apua, älä mene sinne, siellä haisee!!!!" olisi tehnyt mieleni huutaa. "EN HALUA ETTÄ TIEDÄT MINUN KÄYNEEN PASKALLA!" oli suoremmin sanottu ajatukseni.
Kiirehdin jälleen olohuoneeseen. Tyttäreni viihdyttää juuri huoltomiestä lastenlauluilla. Toivottavasti hän pitää lapsista. Naurattaa.
Kertokaa toki muutkin vastaavia tositarinoita :)
Muistoja:
Huoltomiesten ensimmäinen käynti: Ovikello soi puolta tuntia ennen töihin lähtöäni "voi prkl, nyt se on sitte se tv-lupatarkastaja!" oli ensimmäinen ajatukseni. Toisen ajatukseni voittekin arvata. Kyyhötin hiljaa olohuoneen sohvalla. Kauhusta kankeana kuuntelin, kun avain kääntyi lukossa. Kuka pyrkii sisään avaimilla? Olin aivan ihmeissäni. Menin rohkeasti katsomaan tulijoita. kaksi huoltomiestähän siinä. Komeita vielä. "Me luultiin ettei kukaan ole kotona. Kyllä me soitettiin ovikelloa", he vakuuttelivat.
Kerroin heille miksi en avaanut. He nauroivat ja aikoivat tarkastaa sen telkkarinkin samantien. Jotenkin minulle tuli sellainen olo, että he ymmärsivät minua. Kyselivät vielä onko tarkastajia liikkeellä.
Huoltomiehet tekivät nuohoushommat ja lähtivät. Löysin ennakkoilmoituksen myöhemmin lehtikasasta. Pitäisi lukea posti paremmin.
Huoltomiesten toinen käynti: Rauhallinen aamutupakki parvekkeella, ihanaa! Hermoja on hellittävä, kun miettii laskuja. Olin juuri laskeskellut laskujeni yhteissummaa olohuoneessa ja hermostunut. Tupakin loputtua muistin vielä yhden laskun, joka oli keittiössä. Tulin parvekkeelta sisätiloihin ja puhuin itsekseni laskuista ja niiden summista. Porhalsin täyttä päätä puhuen keittöön ja törmäsin kahteen oudoksuen katsovaan huoltomieheen. " Ai, terve. Olin parvekkeella, en tainnut kuulla ovikelloa" ,sain sanotuksi ja ryntäsin muka coolisti hyräillen olohuoneeseen. Hävetti. Ja nauratti.
Huoltomiehet nuohosivat taas. Ja lähtivät. Silloin minä nauroin.
Huoltomies, joka nyt on täällä: Tiesin huoltomiehen tulosta, mutta oletin hänen tulevan vasta päivällä. Olin antaumuksellisella aamuistunnolla vessassa, kun ovikello soi. Huusin tyttärelleni (kyllä, minulla on tytär, 3v) että älä vaan avaa vielä ovea. Arvatkaa totteliko hän. Kohta kuulin jonkun tulevan sisälle. Koitin äkkiä pyyhkiä takamukseni ja lopulta olin valmis. Huoltomies katseli minua päästä varpaisiin kun tulin kiireisesti vessasta. Tervehdin iloisesti ja kerroin remontoinnin kohteesta keittiössä. Kuinka ollakkaan, huoltomies halusi välttämättä kurkata myös vessaan. "apua, älä mene sinne, siellä haisee!!!!" olisi tehnyt mieleni huutaa. "EN HALUA ETTÄ TIEDÄT MINUN KÄYNEEN PASKALLA!" oli suoremmin sanottu ajatukseni.
Kiirehdin jälleen olohuoneeseen. Tyttäreni viihdyttää juuri huoltomiestä lastenlauluilla. Toivottavasti hän pitää lapsista. Naurattaa.
Kertokaa toki muutkin vastaavia tositarinoita :)
Vastaukset 1
Vanhimmat
oli hyvä!