Tallinn this Week kertoo englanninkielisessä versiossa, että Viron voitonpäivää vietettiin paraateineen 23.kesäkuuta saksalaisista Vönnun taistelussa 1919 saadun voiton vuosipäivänä.
Missähän mahtoivat linjat olla, kun Saksa ja Venäjä tekivät erillisrauhan 15.12.1917 Brest- Litovskissa. Nehän olivat juuttuneet paikalleen Riian eteläpuolle nykyisen Lieluben, entisen A-joen seutuville. Miehittikö Saksa sen jälkeen Viron ja miksi aselevon jälkeen 11.11.1918 joukot eivät poistuneet maasta ?
Olen kyllä aina luullut, että Viro kävi vapaussotansa venäläisiä vastaan Pohjan poikien avittaessa taisteluissa.
Missähän mahtoivat linjat olla, kun Saksa ja Venäjä tekivät erillisrauhan 15.12.1917 Brest- Litovskissa. Nehän olivat juuttuneet paikalleen Riian eteläpuolle nykyisen Lieluben, entisen A-joen seutuville. Miehittikö Saksa sen jälkeen Viron ja miksi aselevon jälkeen 11.11.1918 joukot eivät poistuneet maasta ?
Olen kyllä aina luullut, että Viro kävi vapaussotansa venäläisiä vastaan Pohjan poikien avittaessa taisteluissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Saksalaisjoukot olivat lähteneet Virosta loppuvuodesta 1918, minkä jälkeen alkoi vapaussota venäläisiä bolsevikkeja vastaan ja keväällä 1919 Viron alue oli vapaa bolshevikeista.
Vönnun taistelu liittyy Landeswehrin sotaan, joka alkoi kun baltiansaksalaiset tekivät vallankaappauksen Latviassa keväällä 1919. Virolaiset ryhtyivät tukemaan Latvian Karlis Ulmanisin valtaanpaluuyritystä ja osallistuivat kesällä 1919 yhdessä latvialaisten kanssa taisteluun saksalaisia ja baltiansaksalaisia joukkoja vastaan.
Vonnussa virolaisarmeija löi kenraali Rüdiger von der Goltzin (kyllä, sama saku ku Suomessa) johtamat saksalaiset, jotka perääntyivät Riikaan. Taistelupäivä 23.6. julistettiin voiton pyhäksi.
Landeswehrin sota päättyi 3.7. aselepoon ja saksalaisjoukot vetäytyivät Latviasta.
Viron sota ei kuitenkaan loppunut.
Syksyllä 1919 Pietariin Luoteisarmeijansa kanssa hyökännyt kenraali Judenitsh joutui peräytymään Viron alueelle. Hänen kannoillaan seuraavat neuvostojoukot pakottivat virolaisetkin vetäytymään Narvajoen länsirannalle, ja tulivat bolsutkin joen yli vielä joulukuussa mistä heidät sitten pakotettiin takaisin.
Neuvosto-Venäjä oli kyllä ehdotellut Virolle rauhaa jo aiemmin, mutta mm. Suomen painostuksesta sopua ei saatu aikaan. Aselepo astui voimaan tammikuussa ja rauha solmittiin Tartossa helmikuussa 1920.
vähän valistusta
http://www.balticguide.ee/index.php/a482
Joo Virossa puhkesi 1919 oma puna-kapina johon sekaantuivat myös Venäläiset.
Punaiset saivat myös koko maan haltuunsa ja valkoisten eteneminen alkoi ja sodan suunnan muuttuminen tapahtui kun Suomalaiset vapaaehtoiset tekivät maihinnousun Tallinnan itäpuolelle.
Punaisille tuli kiire vetää joukkonsa Suomalaisten Itäpuolelle suojaaman Pietaria, koko länsi viro tipahti valkoisten käsiin melkein ilman taisteluja.