Mitä mieltä olette tekopyhyydestä?

...tälle palstalle ei kukaan erinomainen vastaaja kirjoittele? Silloin joudut tyytymään vähemmän erinomaisiin vastauksiin. Sitä paitsi tämä ei ole ort.kirkon palsta, vaan tänne kirjoittavat yksityiset ihmiset oman harkintansa mukaan. Siinä on se pieni ero.

Oletko aivan varma omasta puolestasi, että kyselet täällä vain asiallisia mutta kuitenkin vaikeita kysymyksiä? Anteeksi, mutta Sinua(kin) lukiessani olen ollut aistivinani tietyn yksipuolisuuden. Eli minulle on jäänyt semmoinen vaikutelma, että olet tullut meitä "harhaoppisia" neuvomaan. Tuskinpa minun kannattaa mennä helluntailaisuuspalstalle opettamaan siihen tyyliin, että väärässä olette ihmisparat... Asialliset ja vaikeat kysymykset ovat sitten toinen juttu. Kyllä ort.kirkko ja ort.usko ne kestävät vaikka jotkut yksityiset ortodoksit eivät kestäisikään.

Loppupäätelmäksi rohkenen sanoa, että tämä palsta ei ole paras paikka tutustua ort.uskoon. Jumalanpalvelukset (ja liturgiset tekstit) ja elävä seurakuntayhteys sekä ort.kirjallisuus ovat paljon parempia.

olen näin yleensä ottaen sitä mieltä, että se on ominaisuus, jota ihmisillä on taipumusta nähdä muissa ihmisissä, eikä niinkään itsessään.

Pyhät isät neuvovat, että vain itseään ja omaa elämäänsä tulee tarkastella synnin näkökulmasta, muista ihmisistä taas ajatella, että kyllä Jumala pitää heistä huolen.

Pyhistä erämaaisistä kerrotaan, että kun joku lankesi syntiin, niin isät sanoivat itkien. Hän lankesi tänään, huomenna on minun vuoroni!

"Mitä mieltä olette siitä, että ortodoksinen kirkko esiintyy hyvin suvaitsevana ja yhteiskristillisenä?"

8-)

Sinä et nyt oikein ymmärrä. Ortodoksinen kirkko ja usko ovat meille ikään kuin koti. Me emme ole kirkkoyhteisön muiden jäsenten kanssa oleillessamme millään sielujen taistelukentällä, olkoon sitten kyse palveluksesta tai kirkkokahveista, vaan pikemminkin kuin kotona. Me olemme vastikään liittyneitä lukuunottamatta jo tutustuneet ortodoksiseen uskoon, ainakin jossakin määrin, eikä meidän siis tarvitse siitä enää niin paljon keskustella, eikä varsinkaan väitellä. Jos haluaa oikeaa tietoa, sitä saa papilta tai kirjallisuudesta. Meidän taistelukenttämme on pikemminkin meidän sisällämme ja se saa meissä toivottavasti kasvua aikaan vaikka hitaastikin. Mutta se, että sinä tunkeudut muka asiallisine kysymyksinesi meidän kotiimme on eräänlaista kotirauhan häirintää, lapsikin näkee johdattelevien kysymystesi läpi. Meidän ei nimittäin tarvitse todistaa kenellekkään omaa uskoamme millään tieteellisellä argumentoinnilla - sehän on USKOA, ei 'gnosista' eli tietoa. Jos uskomme perustuisi tietoon mysteereihin uskomisen sijasta, sehän olisi gnostilaisuutta, eikä mitään kristillistä uskoa. Ei meillä ole tarvetta keskustella näistä asioista edes minkään todennäköisyysopin valossa. Usko on ihme, ja totuus tämän maailman viisailta joka tapauksessa piilotettu. Väittely jota niin kovasti haet on siis näin ortodoksisesta näkökulmasta täysin turhaa.

Kirjoitin sinulle kaksi todella epäerinomaista vastausta edelliseen ketjuun, muttet ole vastannut (ikoneista mm.). Vastaisitko, haluan tietää, mitä ajattelet!