Palstalla on paljon puhuttu asioista, joita saarnataan synniksi, mutta joihin kirjoitetusta Jumalan sanasta ei ole löytynytkään perusteita. Yritetään vielä kerran.
Eli, perusteletteko, miksi seuraavat asiat ovat syntiä, eli veisivät helvettiin.
Toivon perusteiden olevan selkeän objektiiviset, Raamatusta johdetut, koska sellainen on Jumalan edessä ilman muuta syntiä, ja syntiä Jumala vihaa.
-alkoholin kohtuukäyttö
-avioero tilanteessa, jossa puoliso on tehnyt huorin
-perheen koon suunnittelu
Eli, perusteletteko, miksi seuraavat asiat ovat syntiä, eli veisivät helvettiin.
Toivon perusteiden olevan selkeän objektiiviset, Raamatusta johdetut, koska sellainen on Jumalan edessä ilman muuta syntiä, ja syntiä Jumala vihaa.
-alkoholin kohtuukäyttö
-avioero tilanteessa, jossa puoliso on tehnyt huorin
-perheen koon suunnittelu
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ajattelin laittaa pari Raamatunkohtaa, jotka ehkä vähän avaavat tätä problematiikkaa. Ihan vain pohdittavaksi.
Room. 15: "19 Pyrkikäämme siis rakentamaan rauhaa ja vahvistamaan toisiamme. 20 Älä ruoan vuoksi hajota Jumalan työtä. Kaikki tosin on puhdasta, mutta ihmiselle on pahaksi, jos hän syö jotakin, mikä loukkaa omaatuntoa. 21 Sinun on hyvä olla syömättä lihaa ja juomatta viiniä ja välttää muutakin, mikä loukkaa veljeäsi. 22 Säilytä sinä oma uskosi Jumalan edessä. Onnellinen se, joka ei tuomitse itseään siitä minkä uskoo oikeaksi. 23 Mutta se, joka epäröi ja silti syö, on tuomittu, koska hän ei toimi uskon perusteella. Kaikki, mikä ei perustu uskoon, on syntiä."
1.Kor.6:12: ""Kaikki on minulle luvallista" -- mutta kaikki ei ole hyödyksi. "Kaikki on minulle luvallista" -- mutta en saa antaa minkään hallita itseäni."
Tämä kirjoitus ei pyri olemaan vastaus kysymyksiisi, vaan haluaisin tuoda toisen näkökulman keskusteluun. Jos joku kokee, että mainitsemasi asiat ovat syntiä, niin hänen on silloin varmasti parempi olla tekemättä niitä.
Mietin myös sitä, että syntilistojen tekeminen sinällään on turhaa. Se, joka ei ole Jeesuksen oma, on yhtä syntinen riippumatta listalla olevista asioista. Pelastusta ei nimittäin ratkaise määrä vaan laatu: Jokainen, joka on Kristuksen verellä pesty, on pelastettu. Eikä kukaan muu, riippumatta teoista.
Oikein hyvää näkökulmaa asiaan, kiitos tästä! Jatketaan pohdintaa:
Tämä kirjoitus ei pyri olemaan vastaus kysymyksiisi, vaan haluaisin tuoda toisen näkökulman keskusteluun. Jos joku kokee, että mainitsemasi asiat ovat syntiä, niin hänen on silloin varmasti parempi olla tekemättä niitä.
>>>>Koska Jumala vihaa syntiä, pitää ihmisen välttää syntiä. Varmasti asioista saa kieltäytyä, jos ne kokee itselleen PAHAKSI mutta miten niitä voi kokea SYNNIKSI jos Raamattu ei niitä synniksi sano. Jokuhan voi kokea - ja kokeekin- synniksi vaikkapa alkoholin maistelun, mutta kun Jumalan edessä asia ei olekaan syntiä. Onko siis tällä ihmisellä oikeutta saarnata asiaa synniksi MUILLE? Muodostuuko jonkun kokemus asiasta synniksi muillekkin?
Mietin myös sitä, että syntilistojen tekeminen sinällään on turhaa. Se, joka ei ole Jeesuksen oma, on yhtä syntinen riippumatta listalla olevista asioista. Pelastusta ei nimittäin ratkaise määrä vaan laatu: Jokainen, joka on Kristuksen verellä pesty, on pelastettu. Eikä kukaan muu, riippumatta teoista.
>>>>>>>Niin, mutta toisaalta synnillä tulee kyllä aina olla nimi. Jokainen kun tuomitaan tekojensa mukaan, niin kyllä jokaiselle pitää olla selvää, mitkä asiat ovat syntiä, mitkä eivät. Ja ratkaisevaa on nimenomaan Raamatun kanta asiaan.
Ei aviorikos ole minusta ainut syy miksi saisi erota. Jos Jumala on liiton siunannut, niin silloin pari pysyy yhdessä. Jos liiton siunasi vain pappi, niin ei siinä mitään takeita ole. Ei kenenkään tarvitse elää elämäänsä helvetissä päästäkseen taivaaseen.
Miksi puhuttiin alkoholin kohtuukäytöstä? Mikä on kohtuus? 2 lasia viiniä ruoan kanssa? Ei kännää viikolla? Jos mulla työpäivä kestää 15 tuntia jokainen päivä, niin onko se syntiä jos lauantaina menen kaverien kanssa baariin vetämään kännit ja puhumaan naisista? Minusta se on terapiaa eikä syntiä.
- Raamattu ei kiellä alkoholin käyttöä, joskaan ei kehoita ryyppäämäänkään. Järjen käyttö lienee sallittua.
- Jos puoliso on tekee yhden ainoan kerran huorin, niin pitääkö silloin heti mennä eroamaan, jos muuten menee hyvin? Hakkaa ennemmin ukkoa kaulimella ja sanoo, että jos toistuu niin sitten saat häipyä. Ja tämä kaikki anteeksiantavalla mielellä.
- Abortti on murha, ehkäisy ei.
Mä vastaan tohon "abortti on murha, ehkäsy ei"-juttuun...
Eli abortti on siis ihan selkeä murha: siinä tahotaan lopettaa jo syntynyt elämä...Jumalan antama,Jumalan luoma elämä.
Mutta eroaako se loppujen lopuks niin merkittävästi ehkäsystä: abortissa lapselta kielletään elämä, samoin ehkäsyssä....jälkimmäisessä vaan ehkästään elämän "muodostuminen" toimitaan vasten luontoa ja siten vastoin Jumalan tahtoa.
Kummassakin ehkästään uuden elämän syntyminen, mä en näe siinä mitään MULLISTAVAA eroa.
Jumalan käsissä on kuitenki ihmisen kuoleman ja syntymän hetki. Mikä tarve meillä on puuttua Jumalan luomisjärjestykseen?....oman edun tavoittelu?? viihteellisyys?? Itsekkyys.
Näin mä tän näen.
Jokainen elämä on Luojan luoma, LAHJAA...miksi jättäisimme lahjat vastaanottamatta? Miksi me päätämme : "tämän lapsen haluan,tämän en"??
HALOO!!!
pitäiskö mun nyt sitten sinkkuna mennä ensmäsen vastaantulevan miehen kanssa naimisiin tai muuten vaan saattaa lapsia maailmaan, että luonto täyttäisi tehtävänsä? Eikö potentiaalinen elämä jää syntymättä, jos päätän etten mene koskaan naimisiin ja saa lapsia, enkä yritä sinkkuäidiksikään.
Ilmeisesti sun ei tee yhtään pahaa, jos pysyn sinkkuna, enkä saa lapsia. Suloisia ne olis jos saisin...vaan jos ei tärppää. No, jos löytys oikea mies, niin pitäisikö mun sitten sun mielestä jättää ehkäisemättä, vaikka en´haluais heti tai jossain vaiheessa penskoja? Saattaa tietysti olla, että rupeen lapsentekoon niin vanhana, että kiitän Luojaa, jos yhdenki saan, mutta jos olisin tosi nuori ja hedelmällinen ja mies haluais seksiä eikä suostuis ehkäisyyn, niin pitäiskö mun sitten synnyttää ne kakskymmentä lasta, hohhoi...
Meitä ei oo luotu eläimiks, vaan ihmisiks ja ihmiset on luotu nauttimaan seksistä (mieluiten avioliitossa), mutta mä en pystyis nauttia siit, jos olis jo kymmenen lasta ja tietäisin, että seuraavat kymmenen tulossa. Mulla olis kyllä mennyt hermot jo moneen otteeseen. Olis siinä sitten lapsilla kiva, kun äiti olis aina maha pystyssä, muttei pystyis hoitaa heitä. Tosi fiksua.
Raamattu sanoo murhan synniksi. Tämä asia on siis Jumalan edessä synti.
Mutta ei ehkäisy ole murha.
asioita ei voida perustella Raamatulla. Eipäsilti, ei perusteluja tänne oltu koskaan aikaisemminkaan laiteltu, niitä ei nimittäin siellä ole. Siksi asioista jankataan aina vaan. Koska selvää kunnon vastausta ei näköjään ole eikä tule.
huh huh sentään, sanoisin...
Seuraava on lainattu suoraan Erkki Reinikaisen kirjoittamasta kirjasta "Näin on uskottu". Kirjan on julkaissut SRK.
"Lestadiolaisäidit
Työntäyteinen vuosi on jälleen takana Siionin äideillä.
Erityisesti suurten perheiden äidit ovat saaneet tuntea lastenhoidon ja kasvatuksen vaivat. Lasten synnyttäminen ei ole ollut myöskään vaivaton tapahtuma, etenkään silloin, kun on ollut kysymys monisynnyttäjä-äideistä. Kuitenkin kristitty vaimo vaivoistaan huolimatta sydämestään yhtyy Raamatun sanaan: "Kun vaimo synnyttää, niin hänellä on kipu, sillä hänen hetkensä tuli; mutta kun hän on lapsen synnyttänyt, niin ei hän enää muista vaivaansa ilon tähden, että ihminen on syntynyt maailmaan" (Joh. 16:21).
Äideillä ei ole ilo ainoastaan syntymästä, vaan myös koko elämän lahjasta. Lestadiolaisäidin tehtävä ei suinkaan ole vain "synnyttää ja synnyttää". Hän elää rikasta elämää niin murheen kuin onnen päivinä, kasvavien ja aikuistuvien lastensa keskellä yhdessä puolisonsa kanssa. Näin on aina vanhuuteen saakka, jos Jumala antaa pitkän iän. Väitteet, luulot ja vihjailut siitä, että vanhoillislestadiolaisuudessa monilapsisuuden tähden äitien kuolleisuus synnytykseen on suurempi kuin keskimäärin maassamme, ei ole millään tilastolla osoitettavissa. On itse asiassa paradoksi, että vanhoillislestadiolaisuudessa naisleskien määrä on moninkertainen miesleskien määrään verrattaessa. Tämä tosin on saman suuntainen valtakunnallisen kehityksen kanssa.
Lestadiolaisuudessa on aina kunnioitettu avioliittoa Jumalan säätämyksenä. Uskovaisten elämään ei ole kuulunut millään aikakaudella syntyvyyden säännöstely. Tämä on ollut aikaisemmin myös kirkon kanta. Roomalaiskatolisen kirkon kanta se on vielä nykyisinkin. Kun yhteiskunta ja kirkko ovat muuttuneet käsityksissään, se luo ristiriitatilanteita. SRK ei ole määrännyt käyttäytymisnormeja vanhoil-lislestadiolaisille aviopuolisoille. Ehkäisyn ja aborttien torjuminen nousee jokaisen kohdalla uskon perusteista omakohtaisena asiana.
Erityisesti määrätyltä taholta yhä uudelleen nouseva ankara arvostelu sisältää luuloja, jotka ovat kohtuuttomia ja totuuden vastaisia. Niistä näkee, miten tällaisen journalismin väittämät nousevat tarkoitushakuisista myyteistä. Täl-laisia ovat muun muassa "Ollakseen lestadiolaisten keskuudessa hyväksytty ja todistettavissa oikealla tiellä, naisen onkin paras synnyttää ja synnyttää" — — "Lestadiolaiset pitävät äidin kuolemista synnytykseen erityisen autuaana" — — "Jos perhe haluaa osoittaa olevansa sisällä Siionissa, heillä on paljon jälkeläisiä" - — "Pariskuntaa, j onka lapsisato kuihtuu kahteen, katsotaan epäillen" — - "Tavallisel-le terveytensä menettäneelle äidille usko on armoton" — — "Äänessä on miehiä, jotka ovat liian vanhoja puhumaan näistä asioista".
Tuskin lehtikirjoittelussa ja lausunnoissa vanhoillislestadiolaisuuden suhtautumisesta ehkäisyyn ja aborttiin on aina ollut huoli monisynnyttäjä-äitien terveydestä. Ei voi välttyä havainnoilta, joita edellä esitetyt lainaukset tukevat, että kirjoituksien tarkoitus on usein vanhoillislestadiolaisuuden ja SRK:n mustaaminen, jopa eräitten henkilöiden henkilökohtainen parjaaminen. Jos näin on, merkitsee se todellista kaksinaismoraalia.
Jatkuvasti väitetään, että uskovaiset äidit itse ovat antaneet tietoja vaikeuksistaan haastatelluille henkilöille. Luodaan jopa kuva, että valittajia on ollut runsaasti. Vanhoillislestadiolaiset kristityt elävät niin läheisessä yhteydessä keskenäään, ettei edellä oleva väite ole uskottava. Sitä paitsi parjaavat lehtikirjoitukset ovat aiheuttaneet syvää murhetta lestadiolaisäideille.
Kokonaan toinen asia on, että monisynnyttäjä-äiti tai sairastunut äiti kertoo vaivoistaan lääkärille. Sairaat, ovatpa he sitten fyysisesti tai psyykkisesti sairaita, tarvitsevat asiantuntevan lääkinnällisen avun ja levon. Sen lisäksi he tarvitsevat, kuten aina, aviopuolison ja lasten sekä uskonystävien tuen ja rakkauden. Näin juuri tapahtuu vanhoillislestadiolaisuu-dessa. Jos on poikkeuksia, ne nousevat ihmismie-lestä eikä uskosta.
Aviovaimon sairastaessa, ollessa toipilaana tai fyysisesti tai psyykkisesti uupuneena, rakkauden käsky opettaa, että tuona aikana pidättäydytään avioliitossa yhdyselämästä. Tämä merkitsee silloin yhteistä paastoa ja rukousta Jumalan sanan mukaisesti eikä ehkäisyä.
Aborttiin suhtaudutaan vanhoillislestadiolaisuudessa kielteisesti. Abortti ja ehkäisy ovat yhdessä olleet edesautta-massa sukupuolimoraalin pelottavaa rappeutumista maassamme. Kielteinen suhtautuminen aborttiin ei merkitse, että äidit jätettäisiin yksin kamppailemaan mahdollisen sairautensa kanssa raskauden aikana. Lääketieteellisin keinoin pyritään tekemään kaikki voitava, että niin äidin kuin odotettavan lapsen elämä säilyy. Molempien henki on arvokas. Kaikki voitava on tehtävä kummankin pelastamiseksi. On ollut Jumalan suurta siunausta, että maamme on aivan kärkipaikoilla maailmassa sekä äiti- että lapsikuolleisuuden alhaisuudessa.
Uusi vuosi, joka on täynnä toivoa, on jälleen edessämme. Sitä se on myös teille, Siionin rakkaat äidit. Sydämet hiljentyvät rukoukseen puolestanne. Jumala siunatkoon ja varjelkoon teitä. Hän antakoon teille voimia kasvattaa yhdessä
puolisonne kanssa lapsenne uskossa säilymään kasteen armoliitossa. Hän antakoon teille taitoa ja viisautta kasvattaa lapsianne isänmaamme parhaaksi. Päivämies 28.12.1988 nro 52"
Pastaat siis vastaukseksi Reinikaisen kirjoituksia.
Pyysin etsimään perusteet Raamatusta, sillä SE on Jumalan sana ja ihmisille annettu.
Mutta niitä pastauksia ei näy, ei kuulu...
Seuraava teksti on lainattu SRK vuosikirjasta 1996: "Pysykää minun rakkaudessani" Valde Palolan artikkelista NUORI PERHE kappale "Lapset ovat Herran lahja."
Lapset ovat Herran lahja
Lapsen odotus tuo uuden vaiheen aviopuolisoiden elämään. Elämänmuutos koskettaa ratkaisevalla tavalla molempia, mutta ennen kaikkea odottavaa äitiä. Hän kokee raskauden tuomat vaivat. Jumala sanoi vaimolle paratiisissa: "Minä saatan sinulle paljon tuskaa, koskas raskaaksi tulet: Sinun pitää synnyttämän lapsia kivulla." (l. Moos. 3:16.) Raskautensa aikana odottava äiti on monien, jopa ristiriitaistenkin tunteiden piirittämä. Hänen mielialansa saattaa vaihdella ilon ja masennuksen välillä. Onnentunteen ohella hän kokee väliin myös pelkoa tulevasta synnytyksestä.
Lapsen odottamisen ilo ja tuska ovat tuttuja jokaiselle avioparille.
Aviopuolisoiden suhteeseen se tuo uutta sisältöä. Odotusaikaan liittyvät tekijät saattavat aiheuttaa jopa hämmennystä. Odottavan äidin tunteiden keskipisteenä on tuleva lapsi. Aviomies saattaa tuntea jäävänsä tässä vaiheessa osin sivuun. Epävarmuus omasta asemasta saattaa herättää miehessä myös mustasukkaisuutta. Tunteiden avoin kohtaaminen ja niistä keskusteleminen auttaa aviopuolisoita ymmärtämään toisiaan ja näkemään myös sen, että he ovat siirtymässä yhteisessä elämässään tärkeään äidin ja isän tehtävään.
Lapsen syntymän johdosta aviopuolisoiden ilo on suuri. Äiti unohtaa synnytykseen liittyneet tuskat sen ilon tähden, että lapsi on syntynyt maailmaan. Äidiksi ja isäksi tulemisen kokemus on riemuntäyteinen. Se lujittaa aviopuolisoiden keskinäistä suhdetta. Heidän uusi tehtävänsä, lapsen hoitaminen ja kasvattaminen, yhdistää heitä entistä kiinteämmin toisiinsa. Myös sosiaalinen kanssakäyminen saa uutta ulottuvuutta. Sukulaiset ja ystävät tulevat perhejuhlien muodossa entistä lähemmäksi.
Lapsen syntymä ohjaa aviopuolisoita näkemään avioliiton syvimmän tarkoituksen. Jumala sanoi ensimmäiselle ihmisparille: "Kasvakaat ja lisääntykäät ja täyttäkää! maata." (l. Moos. 1:28.) Uskovaiset aviopuolisot ovat halunneet osoittaa kuulaisuuden Jumalan sanalle. He ottavat vastaan Jumalan antamat lapset. Uskon kautta he ymmärtävät, että lapset ovat Herran lahja. (Ps. 127:3; l. Moos. 33:5.)
Ajallemme ominaista syntyvyyden säännöstelyä perustellaan usein taloudellisilla asioilla. Pohjimmiltaan ihmisen epäusko on kuitenkin syntyvyyden säännöstelyn varsinainen syy. Sen valtaama ihminen ei halua nöyrtyä Jumalan tahtoon. Hänen arvomaailmansa pohjautuu aineellisiin arvoihin.
Materialistisen käsityksen mukaan ihminen ei ole Jumalan luoma, vaan hän on vain yksi luomakunnan kehityksen jatke. Tällainen ihmiskäsitys on Raa-matun vastainen. Ihminen on nostanut itsensä ylivertaiseen asemaan ja hän haluaa myös ratkaista, kenellä on oikeus syntyä tähän maailmaan.
Jumalan valtakunnassa halutaan uskoa, että Jumalalla on kaikki valta. Hän on kaiken luoja ja holhooja. Jokainen ihminen on Jumalan luomistyön ihme. Jumala on tuntenut meidät jo ennen syntymäämme. (Jer. 1:5.) Hän on säätänyt ihmisille elämisen ja asumisen rajat (Job. 14:5). Hän pitää myös luoduistaan huolen. (Matt. 6:26-30)."
P. Paavalin epistola Galatalaisille luku 5.
III. 16. Mutta minä sanon: vaeltakaat Hengessä*, niin ette lihan himoa täytä i • Rom. 0:12. 8:1, 4, 12.
13:14. t l Piet. 2:11.
17. Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan: n ä m ä t ovat vastaan toinen toistansa, niin ettette tee, mitä te tahdotte.
Rom. 7:15, etc.
18. Mutta Jos te Hengeltä hallitaan, niin ette ole lain alla. Rom. 6:14. 8:14.
19. Mutta l i h a n työt* ovat julkiset, kuin on huoruus, s a l a v u o t e u s, saastaisuus, haureus, • l Kor. 3: 3. G: 9. Eph. 5: 3. Koi. 3: 5.
20. Epäjumalain palvelus, noituus, vaino, riita, kateus, viha, torat, e r 1 p u r a i s u u s, e r i s e u r a ,
21. P a h a n s u o m u u s, m u r h a, J u o p u m u s , y l ö n s y ö m y y s ja muut senkaltaiset, joista niinä teille edellä sanon, niinkuin minä ennenkin sanonut olen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, el pidä Jumalan valtakuntaa perimän. l Kor. 6:10. Eph. 5:5.
Koi. 3:6. Hm. K. 22.1 B.
22. Motta Hengen hedelmä on: rakkaus. Ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävyys, h y v y y s, usko, hiljaisuus, puhtaus. Eph. 5: 9.
23. Senkaltaisia vastaan ei ole laki.
24. Mutta Jotka Kristuksen omat ovat, ne ovat ristiinnaulinneet lihansa, himoin Ja haluin kanssa. Rom. 6:6. Gal. 2:19.
25. Jos me Hengessä elämme, niin vaeltakaamme myös Hengessä. Rom. 8: 5.
26. Älkäämme turhaa kunniaa pyytäkö, viholttain Ja kadehtien toinen toistamme.
voisitko selventää?
Alkoholin kohtuukäyttö ei ole juopumista.
Markuksen evankeliumi 10. luku
10. Luku.
I. Jesus puhifu erokirjasta; II. Siunaa lapsia; Jll. Opettaa, rikkauden hylkäämisestä; IV. Seuraa-jainsa onnesta, ja kärsimisestänsä; V. Nuhtelee kunnian pyytäjiä; VI. Parantaa. Sokian Bartir meuksen.
1. Ja kuin hän sieltä läksi, tuli hän Juudan maan äärille sen maakunnan kautta, joka on sillä puolella Jordania*. Ja kansa kokoontui taas hänen tykönsä, ja niinkuin hän oli tottunut, niin hän taas opetti heitä. • Matt. 19: l.
2. Ja Pharisealaiset tulivat ja kysyivät häneltä: saako mies vaimonsa hyljätä? kiusaten häntä.
3. Mutta hän vastaten sanoi heille: mitä Moses teille käski?
4. He sanoivat: Moses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä.
5 Mos. 24; l. Matt. 5:31.
5. Ja Jesns vastaten sanoi heille: teidän sydämenne kovnnden tähden kirjoitti haa teille sen käskyn.
6. Mutta luomisen alusta on Jumala heidät luonut mieheksi ja vaimoksi, l Mos. 1:27. 5:2. li
Matt. 19:4.
7. Scntähden pitää ihmisen eriämän isästänsä ja äidistänsä, ja pitää vaimoonsa yhdistymän. l Mos. 2: 24.
8. Ja niin tulevat kaksi yhdeksi lihaksi, niin ettei ho ole silleen kaksi, mutta yksi liha. Kor. 6:16 Eph. 5:31. *•
9. Mitä siis Jumala on yhteen sovittanut, el Ihmisen pidä sitä eroittaman. Matt. 19: 6.
10. Ja hänen opetnslapsensa kysyivät taas häneltä kotona siitä asiasta
11. Ja hän sanoi heille: kuka ikänä hylkää vaimonsa, ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.
Matt. 5:32.19:9. Luuk. 16: 18. l Kor. 7:10, 11.
12. Ja Jos vaimo hylkää miehensä Ja huolee toiselle, hän tekee huorin
II. 13. Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais; niin opetuslapset nuhtelivat niitä, jotka heitä toivat.
Matt. 19:13. Luuk. 18:15.
14. Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tykiini, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
Matt. 18:3. 19:14. l Kor. 14: 20.
15. Totisesti sanon minä teille: jokainen, joka el Jumalan valtakuntaa ota vastaan niinkuin lapsi, ei hän suinkaan siihen tule sisälle.
16. Ja hän otti heitä syliinsä, ja pani kätensä heidän päällensä, ja siunasi heitä.
Matt. 19:15. Mark. 9:36.
III 17. Ja kuin hän oli lähte nyt ulos tielle, tuli yksi juosten, lankesi polvillensa hänen eteensä ja kysyi häneltä: hyvä Mestari mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin?
Matt. 19: 16. Luuk. 18: 18. ai
18. Niin Jeasus sanoi hänelle: miksis sanot minun hyväksi? El kenkään ole hyvä, vaan yksin Jumala.
19. Kylläs käskyt* tiedät: el sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä va rastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: et sinun pidä pettämän: kunnioita isääs ja äitläs. ;
• 2 Mos. 20:12, etc. 21:12.
5 Mos. 5:16. Rom. 13:9.
20. Mutta se vastasi ja sanoi hänelle: Mestari, nämät kaikki olen minä pitänyt hamasta minun nuoruudestanl. 57
31. Mutta kuin Jesus katsahti hänen päällensä, rakasti hän häntä, ja sanoi hänelle: yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä
•sinulla on, ja anna vaivaisille; ja sinulla pitää oleman tavara taivaassa*: ja tule, seuraa minua, ottain risti. * Matt. G: 19.
Luuk. 12:33. 1G:9.
22. Mutta hän tuli siitä puheesta murheelliseksi, ja meni pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.
2:!. Ja knin Jesus katsahti ympärillensä, sanoi hän opetuslapsillensa: kuinka työläästi ne. Joilla varaa on, tulevat Jumalan valtakuntaan! Matt. 19:23. Luuk. 18:24.
24. Mutta opetuslapset hämmästyivät näistä hänen sanoistansa. Niin Jcsus taas vastaten sanoi: rakkaat pojat! kuinka työläs on niiden tulla Jumalan valtakuntaan, jotka tavaroihinsa uskaltavat.
Job 31:24. Ps. 62:11. San. L 11:28. l Tim. 6:17.
25. Huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.
26. Mutta he hämmästyivät vielä sitte sangen suuresti, sanoen keskenänsä: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?
27. tiliä Jesus katsahti heidän päällensä, ja sanoi: ihmisten tykönä on se mahdotoln, mutta ei Jumalan tykönä; sillä kaikki ovat Jumalan tykönä mahdolliset. Job 42: 2.
Jer. 32:17. Sak. 8:6. Luuk. 1:37.
IV. 28. Niin Pietari rupesi sanomaan hänelle: katso, me olemme kaikki antaneet ylön, ja seuranneet sinua. Matt. 4:20. 19:27.
Luuk. 5:11. 18: 28.
29. Mutta Jesus vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: el ole kenkään, joka jätti huoneen, taikka veljet eli sisaret, taikka isän eli
äidin, taikka vaimon eli lapset, taikka pellot, minun ja evankeliumin tähden,
30. Ellei hän saa jälleen satakertaisesti nyt tällä ajalla huoneita ja veljiä, ja sisaria, ja äitejä, ja lapsia, ja peltoja vastoinkäymisillä (a). Ja tulevaisessa maailmassa ijankalkkisen elämän.
(a) s.o. vainoin alla. Matt. 19:29.
31. Mutta monta ensimäistä tulee jälkimäiseksi, ja jälkimäistä ensimaiseksi. Matt. 19:30. 20:16.
Luuk. 13:30.
Ensimmäisessä osassa kerrotaan siis avioliitosta, että minkä Jumala on kerran yhdistänyt, sitä ei ihminen voi eroittaa. Erossa voi asua sydämen kovuuden tähden, mutta silti on edelleen avioliitossa, kunnes kuolema erottaa.
Silla sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla. Sinun päälles (= huomaasi) minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta" (Ps. 22: 10-11).
"Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani. Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni!" (Ps. 71:5—6).
"Herra on minun äidin kohdusta kutsunut, hän muis-ti minun nimeni, kuin minä vielä äitini kohdussa olin" (Jes. 49: l).
"Minä tunsin sinun jo ennenkuin minä sinun valmis-tin äitis kohdussa, ja pyhitin sinun ennenkuin sinä äidistäs synnyitkään" (Jer. l: 5).
"Hän (Johannes) täytetään Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta. — — — Mutta Maria nousi niinä päivinä ja meni kiiruusti ylös mäkikyliin Juudan kaupunkiin, ja tuli Sakarian huoneeseen ja tervehti Elisabetia. Ja tapahtui kuin Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hyppäsi lapsi hänen kohdussansa. Ja Elisabet täytettiin Pyhällä Hengellä, ja hän huusi suurella äänellä ja sanoi: siu-nattu olet sinä vaimoin seassa, ja siunattu on sinun kohtus hedelmä! Ja kusta se minulle tulee, että minun Herrani äiti tulee minun tyköni? Sillä katso, kuin sinun tervehdykses ääni tuli minun korviini, hyppäsi lapsi ilosta minun kohdussani!" (Luuk. 1:13, 39-44).
"Mutta koska Jumala tahtoi, joka minun oli eroittanut äitini kohdusta, ja armonsa kautta kutsui" (Gal. l: 15).
Siis jumala tunteen lapsen jo ennen kohdussa valmistumista. Samoin lapset ovat Herran lahjoja psalmin mukaan.
Jeesus sanoo: "Mooses antoi teille luvan hylätä vaimonne, koska te olette niin kovasydämisiä. Mutta alun perin ei ollut niin. 9 Minä sanon teille: se, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen. [Aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen."]*
1 Korintolaiskirje Luku 7
1. Mutta niistä, .joita te minulle kirjoititte, hyvä on miehelle, ettei hiin vaimoon ryhdy.
2. Mutta huoruuden lähden pitäköön kukin oman vainionsa, ja jokainen pitäköön oman miehensä.
3. Mies antakoon vaimolle velvollisen mielisuosion*, niin myös vaimo miehelle. • l Piet. 3: 7.
4. Ei ole vaimolla valtaa omalle ruumiillensa, vaan miehellä: el myös miehellä ole valtaa ruumiillensa, vaan vaimolla.
5. Älkäät toinen toistanne vältkö, jollei se ole molempain suosiosta hetkeksi, että teillä jouto olis paastota ja rukoilla: ja tulkaait jälleen yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän himonne hillämättömyyden puolesta.
6. Mutta sen sanon minä teille suomisen ja ei käskyn jälkeen.
II. 7. Sillä minä tahtoisin, että kaikki ihmiset niin olisivat kuin minäkin olen; mutta jokaisella on oma lahja Jumalalta*, yhdellä niin ja toisella näin.
• Matt. 19; 12. l Kor. 12:11.
8. Vaan minä sanon naimattomille ja leskille: se on heille hyvä, jos he ovat niinkuin minäkin.
!». Vaan ellei he voi itsiänsä pidättää, niin naikaan; sillä parempi on naida kuin palaa.
III. 10. Mutta naineelle käsken, en minä, vaan Herra, ettei vaimon pidä miehestänsä eriämän.
Mal. 2:14. Matt. 5:32. 19:6, 9.
Mark. 10:11, 12. Luuk. 16:18.
11. Mutta jos hän eriää, niin o l k o o n n a i m a t t a taikka sopikaan miehensä kanssa, ja älköön mies hyljätkö vaimoansa.
13. Vaan muille sanon minä ja ei Herra: jos jollakin veljellä on uskotoin vainio, ja se mielistyy hänen kanssansa asumaan, älköön sitä itsestänsä eroittako.
13. Ja jos jollakin vaimolla on uskotoin mies, ja hiin tahtoo sen kanssa asua, älköön häntä Itsestänaä eroittako.
14. Sillä uskotoin mies on vaimonsa kautta pyhitetty, ja uskotoin vaimo on pyhitetty miehensä kautta: Muutoin olisivat teidän lapsenne saastaiset, vaan nyt ne ovat pyhitetyt.
IB. Mutta jos nskotoin itsensä eroittaa, niin olkoot eroitetut. Eipä veli taikka sisar ole sidottu orjuuteen senmuotoisissa menoissa; mutta rauhassa on Jumala meitä kutsunu
Siis edelleen kuolema erottaa. Asuttava erossa tai voi sopia ja ottaa takaisin.
Matteus luku 19
I. Jesvs parantaa kansaa; II. Puhuu avioparin erosta ja avosäädystä; III. Suaa lapsia: IV. Neuvoo rikasta nuorukaista, ]a •puhuu rikkauden vaarallisuudesta; V. Lohduttaa niitä, jotka evankeliumin tähden jotakin kärsivat.
1. Ja tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut nämät puheet, läksi hän Galileasta ja tuli Juudean maan rajoille*, sille puolelle Jordania.
2. Ja paljo kansaa seurasi häntä. ja hän paransi heitä siellä.
II. 3. Ja Pharisealaiset tulivat hänen tykönsä, kiusasivat häntä, la sanoivat hänelle: saako mies eritä vaimostansa kaikkinaisen syyn tähden?
4. Niin hän vastasi ja sanoi heille: ettekö te ole lukeneet. ]oka alusta ihmisen teki mieheksi ja vaimoksi hän heidät teki?
1.Mos, 1:27, 5:2. Mal. 2:14
5. Ja sanoi: sen tähden pitää ihminen luopuman isästänsä ja äidistänsä, ja vaimoonsa sidottu oleman, .ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi: l Mos. 2:24. Mark. 10:7. l Kor. 6:1G. 7:10, 11. Kph. 5: 31.
6. Niin el he ole enään kaksi. mutta yksi liha. Jonka siis Jumala yhteen sovitti, ei pidä ihmisen sitä
7. He sanoivat hänelle: miksi Moses käski antaa erokirjan ja hyljätä hänen? 5 Mos. 24: l. Matt. 5: 31.
8. Sanoi hiin heille: teidän sydämenne kovuuden tähden salli Moses teidän eritä vaimoistanne; vaan ei alusta niin ollut.
9. Mutta minä sanoa teille: kuka ikänä hylkää vaimonsa muutoin kuin huoruuden tähden, ja nai toisen, hän tekee huorin; ja joka hyljätvn ottaa, hän tekee huorin.
^•32. Mark. 10:11. Luuk. 16; 18.
10. Hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: jos miehen asia niin on vaimon kanssa, ei sitte ole hyvä naida.
11. Niin hän sanoi heille: el tätä sanaa kaikki käsitä, vaan. ne, joille se annettu on. l Kor. 7: 2, 7, 9, 17.
12. Sillä muutamat ovat kuohitut, jotka äitinsä kohdusta niin syntyneet ovat: ja ovat kuohitut, jotka ihmisiltä kuohitut ovat: ja ovat kuohitut, jotka taivaan valtakunnan tähden itse kuohinneet ovat*. Joka sen taitaa käsittää, se käsittäkään. » l Kor. 7: 32, 34. 9: 5.
Jakeissa 10-11 on maininta, ettei ole hyvä naida. Siis ei anna lupaa uudelleen avioitua muun kuin oman entisen aviopuolisonsa kanssa. Kuolema erottaa, niin kuin avioliittokaavassakin sanotaan. "Minä tahdon rakastaan niin hyvinä kuin pahoina päiväinä, niin myötä- kuin vastoinkäymisissä aina kuolemaan asti."
Englantilaisessa avioliittokaavassa mainitaan rakastaminen mm. toisen halvaannuttua, sairastuttua jne.
Menemällä naimisiin uudelleen toisen kanssa rikkoo antamansa avioliittolupauksen. Yleensä toinen avioliitto avioeron jälkeen vihkimys tapahtuu maistraatissa, ei kirkossa, koska ei ole Raamatun mukaista uudelleen vihkiminen toisen kanssa entisen ollessa elossa.
Sinähän tuotat sisältöä palstalle hirveällä vauhdilla. Kiitos vain siitä, oli mukava lueskella juttusi läpi.